Anoppi änkeämässä synnärille, puheli siihen tyyliin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toipilas ei tarvitse sinne ketään puolisonsa ja omien lastensa lisäksi.

Tarkoitat varmaan sanoa, ettet JUURI SINÄ TOIPILAANA tarvinnut sinne ketään puolisosi ja omien lastesi lisäksi.

Esimerkiksi minä olen tehnyt lapsen yksin klinikalla ja rakentanut pienen perheemme ympärille yhteisöä hoitojen aloittamisesta asti. Kaikki tähän yhteisöön kuuluvat olivat tervetulleita tervehtimään uutta ihmistä synnärille heti synnytyksen jälkeisenä päivänä. Heitä kävi kaikkiaan kolmisenkymmentä, muutaman kuukauden ikäisestä pötköstä isovanhempiin.

Minä toipilaana ja vauva tarvitsimme sinne juuri heidät <3

282

Vai että äiti yksin päättää senkin että ketä se vauva tarvitsee ja ketä ei...huhhuh, eipä ihme että olet yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toipilas ei tarvitse sinne ketään puolisonsa ja omien lastensa lisäksi.

Tarkoitat varmaan sanoa, ettet JUURI SINÄ TOIPILAANA tarvinnut sinne ketään puolisosi ja omien lastesi lisäksi.

Esimerkiksi minä olen tehnyt lapsen yksin klinikalla ja rakentanut pienen perheemme ympärille yhteisöä hoitojen aloittamisesta asti. Kaikki tähän yhteisöön kuuluvat olivat tervetulleita tervehtimään uutta ihmistä synnärille heti synnytyksen jälkeisenä päivänä. Heitä kävi kaikkiaan kolmisenkymmentä, muutaman kuukauden ikäisestä pötköstä isovanhempiin.

Minä toipilaana ja vauva tarvitsimme sinne juuri heidät <3

282

Vai että äiti yksin päättää senkin että ketä se vauva tarvitsee ja ketä ei...huhhuh, eipä ihme että olet yksin.

Öö, mikäs tässä nyt on ongelmana? Niinhän täällä koko ketjun pituudelta kaikki muutkin _äidit yksin päättää_, ketä siellä tarvitaan.

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Onhan se miniäkin tosiaan outo nainen anopille. Yhtä vaivaannuttavaa se on anopillekin käydä siellä sairaalassa, vaikka vauvaa haluaisi nähdä poikansa takia.

Omaa tyttöä on helpompi käydä katsomassa, koska oma tyttö nyt on..no oma tyttö, eikä vieras nainen, joka on pojan kanssa naimisissa.

Lisäksi pojan lapsiin on vaikeampi kiintyä, koska jos miniä sattuu löytämään sisäisen lapsensa ja haluaa elää yksin ja uutta nuoruutta ja vie lapset matkassaan, niitä lapsia et näe enää koskaan.

Mutta pojan takia moni anoppi käy siellä sairaalassa, koska pojat nyt vain ovat niin naiveja tullessaan isäksi, että haluavat näyttää vauvaa äidilleen ja luulevat, että se hänekin äiti on vaimonsakin mielestä oikea mummo.

Ensin eristäydytään kotiin vauvan ja äidin äidin kanssa ja sitten itketään, kun anoppi hoitaa enemmän tyttärensä lasta ja ostaa sille kalliimpia lahjoja.

Isovanhemmilla tämän ketjun mukaan ei ole MITÄÄN oikeuksia, ainoastaan velvollisuuksia. Ja lapsella on oikeus isovanhempaansa, eli lue: lapsen äidillä on oikeus päättää milloin lapsi näitä oikeuksiaan käyttää ja miten. Äidillähän on tämä maaginen suhde, jolloin äiti vaistomaisesti tietää että nyt Neea, 8 kk, haluaa viettää yön mummin luona.  Jos ei tämä isoäidille sovi, niin "sitten Neea ei halau enää nähdä mummia. Neean oikeuksia on nyt loukattu"

Olet itsekäs jos et anna tulla katsomaan. Olisiko sama tilanne jos SINUN äitisi haluaisi tulla katsomaan vauvaa laitokselle?

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Vierailija kirjoitti:

Olet itsekäs jos et anna tulla katsomaan. Olisiko sama tilanne jos SINUN äitisi haluaisi tulla katsomaan vauvaa laitokselle?

Ja kuka tahansa muu on itsekäs jos änkeää ei-haluttuna synnärille vaan koska itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmilla tämän ketjun mukaan ei ole MITÄÄN oikeuksia, ainoastaan velvollisuuksia. Ja lapsella on oikeus isovanhempaansa, eli lue: lapsen äidillä on oikeus päättää milloin lapsi näitä oikeuksiaan käyttää ja miten. Äidillähän on tämä maaginen suhde, jolloin äiti vaistomaisesti tietää että nyt Neea, 8 kk, haluaa viettää yön mummin luona.  Jos ei tämä isoäidille sovi, niin "sitten Neea ei halau enää nähdä mummia. Neean oikeuksia on nyt loukattu"

Ja Neean mummi mädätkööt yksin paskoissaan vanhainkodissa. Meidän Neea ei kyllä mene mummiaan katsomaan, kun mummikaan ei halunnut auttaa Neean äitiä, että Neean äiti olisi saanut levätä ja parisuhdeaikaa vrt. vapaata seksiä miehensä kanssa

Mun mielestä on ihan normaalia haluta tulla sairaalaan katsomaan vauvaa. Jos se ei teille käy, niin suu auki ja sano ääneen mitä haluat. Otsikosta huomaa asenteesi anoppia kohtaan, ja aloitus "anoppi hieman vihjaillut - voinko kieltää häntä tulemasta?" Oletko provo vai täysi typerys? 

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmilla tämän ketjun mukaan ei ole MITÄÄN oikeuksia, ainoastaan velvollisuuksia. Ja lapsella on oikeus isovanhempaansa, eli lue: lapsen äidillä on oikeus päättää milloin lapsi näitä oikeuksiaan käyttää ja miten. Äidillähän on tämä maaginen suhde, jolloin äiti vaistomaisesti tietää että nyt Neea, 8 kk, haluaa viettää yön mummin luona.  Jos ei tämä isoäidille sovi, niin "sitten Neea ei halau enää nähdä mummia. Neean oikeuksia on nyt loukattu"

No siis ainoathan, jotka tässä ketjussa olettavat noita pakkoyökyliä, on katkerat anopit itse. Kukaan muu ei niitä ota puheeksi kuin te, jotka juttelette miten lapsi ei sitten ole koskaan teille tervetullut koska ette päässeet näkemään heti viiden minuutin ikäisenä. Ja ihan oma päätöksennehän tuo on, sille ei vanhempi mitään voi jos mummu näin sitten päättää tehdä. Ja naulan kantaan: Isovanhemmalla ei ole absoluuttisia oikeuksia lapsenlapsen suhteen, ylipäätäänkin oikeuksista puhuessa tulisi eniten kiinnostaa se LAPSEN oikeus aikuisiin, ei aikuisten oikeus lapseen.

Vierailija kirjoitti:

No siis ainoathan, jotka tässä ketjussa olettavat noita pakkoyökyliä, on katkerat anopit itse. Kukaan muu ei niitä ota puheeksi kuin te, jotka juttelette miten lapsi ei sitten ole koskaan teille tervetullut koska ette päässeet näkemään heti viiden minuutin ikäisenä. Ja ihan oma päätöksennehän tuo on, sille ei vanhempi mitään voi jos mummu näin sitten päättää tehdä. Ja naulan kantaan: Isovanhemmalla ei ole absoluuttisia oikeuksia lapsenlapsen suhteen, ylipäätäänkin oikeuksista puhuessa tulisi eniten kiinnostaa se LAPSEN oikeus aikuisiin, ei aikuisten oikeus lapseen.

Et sä tiedä ketkä tässä ketjussa ovat anoppeja. Saatika katkeria anoppeja. 

Kyllä se on niin, että anopit ovat naisia siinä missä miniätkin. Molemmissa joukoissa on mätiä. Ja sitten niitä vähemmän mätiä. 

Huh kylläpä oon nyt onnellinen, että sillä missä itse synnytin oli vierailukielto kaikille muille paitsi isälle ja sisaruksille.

Ja noudatin vielä synnytin ohjetta, ettei ketään vierasta ennenkuin lapsi on viikon vanha :) Silloin oli juurikin paha flunssakausi meneillään.

Eipä kyllä kukaan ollut edes tulossa ennen sitä, kun asiasta nätisti etukäteen ilmoitin sukulaisille.

Oli helppoa ottaa vieraat vastaan ja seurustella heidän kanssa kun oli rauhassa saanut "toipua" ja tottua ajatukseen että on nyt äiti :)

Tämä ketju on helpottanut oloani kovasti. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyy parin viikon kuluttua ja olen miettinyt, onko pakko mennä sitä vauvaa katsomaan synnärille. Vieras ihminenhän se miniä minulle on ja vauvalle on se ja sama, kuka sen näkee. Ketjusta tajusin, että tekstiviestionnittelu on miniälle mieluisampi, en edes kysele, että koska pääsee vauvaa katsomaan. Siinä kun on joulut ja pyhät ja kaikenlaista tohinaa, niin annan nuorten olla kaikessa rauhassa ja itsekin reissaan ilman huonoa omaatuntoa Lappiin kuten niin monta kertaa ennenkin. En edes kysele tuoretta perhettä mukaan, tuskin viihtyisivät pienen  kanssa meidän oman perheen matkassa hirsimökissä. Opettelevat sitä imetystä ja perheenä olemista kaikessa rauhassa ilman, että täytyy meidän muiden aikataulussa tulla syömään ja lahjoja avaamaan. Katsotaan sitten tammikuussa, onko ristiäiset missä ja tuleeko niihin kutsua.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

 

 

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

Me ihan suoraan sanottiin aikanana kaikista lapsistamme, että otamme vastaan vauvan ihastelijat vasta parin viikon päästä omassa kotona, soitamme kun arki on asettunut uomiinsa ja kutsumme sitten.

Näin saimme tarvitsemamme pesimärauhan uusien tulokkaiden kanssa ja vauvan katsojistakin oli itsellekin enemmän iloa kun jaksoi jo paremmin seurustella, imetys sujui jne. 

Tottakai anoppi etenkin oli suu mutturalla, mutta mitäs tuosta, siinähän on, meidän tehtävä on vanhempina toimia niin, että perheemme voi mahdollisimman hyvin. Aivan hienosti on kaikki sukulaiset tutustuneet jokaiseen lapseemme ja kontaktit on ehditty muodostaa parinkin viikon päästä syntymästä uusiin tulokkaisiin. Yhden lapsen kohdalla tosin olin niin poikki, että en halunnut nähdä ketään kuin vasta ristiäisissä. Silloinkin kaikki ymmärsivät ja olivat ystävällisiä ja suhteet ovat ihan kunnossa. Sitä en tiedä sitten jos ovat takana päin kovastikin murmattaneet, mutta mitäs tuosta.

333, anoppi kelpaa kuitenkin hoitamaan esikoista!

AP:lle: voit aivan hyvin ilmoittaa osastolla, että et halua ottaa vieraita vastaan tai että olostasi sairaalassa annetaan kenellekään tietoja. No problem.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

 

 

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

Perheissä tulee aina mennä äidin mielenliikkeiden mukaan! Jos hän ei halua ja jaksa nähdä ketään, asia OK, ja kun hän haluaa ja jaksaa, niin sukulaisten tulee olla valmiina kumartamaan ja kiittelemään, kun hän armossaan sallii myös isän sukulaisten nähdä lasta. Lapsihan on vain äidin. Lapsi roikkuu äidissä aina ja kaikkialla.

Ei ihme, että äidit väsyvät ja valittavat, kun kukaan ei auta. Miksi ihmeessä auttaisi, kun vauvaa ei saa kukaan nähdä ja jos vauvaperheeseen saa luvan mennä käymään, niin pitää ymmärtää, että äiti saa edelleen osoittaa myös isälle, että hän tässä kodissa määrää ja voi koska tahansa määrätä muut poistumaan.