Anoppi änkeämässä synnärille, puheli siihen tyyliin..

Mitä haittaa vaikka tulisikin. Ei siihen kuole että anoppi piipahtaa. Positiivista ajattelua kaivataan tässäkin.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

 

 

Perheissä tulee aina mennä äidin mielenliikkeiden mukaan! Jos hän ei halua ja jaksa nähdä ketään, asia OK, ja kun hän haluaa ja jaksaa, niin sukulaisten tulee olla valmiina kumartamaan ja kiittelemään, kun hän armossaan sallii myös isän sukulaisten nähdä lasta. Lapsihan on vain äidin. Lapsi roikkuu äidissä aina ja kaikkialla.

Ei ihme, että äidit väsyvät ja valittavat, kun kukaan ei auta. Miksi ihmeessä auttaisi, kun vauvaa ei saa kukaan nähdä ja jos vauvaperheeseen saa luvan mennä käymään, niin pitää ymmärtää, että äiti saa edelleen osoittaa myös isälle, että hän tässä kodissa määrää ja voi koska tahansa määrätä muut poistumaan.

voi helvetin marttyyriluupää... Tässä puhutaan SAIRAALA/LAPSIVUODEAJASTA, jolloin se äidin henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on hyvinkin tärkeää vauvan hyvinvoinnin takia. Se todellakin menee tuollaisen "minäninäminä haluan tapaamaan vauvvaa!!"-vaatimuksen edelle.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on helpottanut oloani kovasti. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyy parin viikon kuluttua ja olen miettinyt, onko pakko mennä sitä vauvaa katsomaan synnärille. Vieras ihminenhän se miniä minulle on ja vauvalle on se ja sama, kuka sen näkee. Ketjusta tajusin, että tekstiviestionnittelu on miniälle mieluisampi, en edes kysele, että koska pääsee vauvaa katsomaan. Siinä kun on joulut ja pyhät ja kaikenlaista tohinaa, niin annan nuorten olla kaikessa rauhassa ja itsekin reissaan ilman huonoa omaatuntoa Lappiin kuten niin monta kertaa ennenkin. En edes kysele tuoretta perhettä mukaan, tuskin viihtyisivät pienen  kanssa meidän oman perheen matkassa hirsimökissä. Opettelevat sitä imetystä ja perheenä olemista kaikessa rauhassa ilman, että täytyy meidän muiden aikataulussa tulla syömään ja lahjoja avaamaan. Katsotaan sitten tammikuussa, onko ristiäiset missä ja tuleeko niihin kutsua.

Todennäköisesti viettävät mieluummin ensimäisen joulun vaimon vanhempien luona. Yleensähän mennään äidin vanhempien luo, koska siellä on se joulu, mihin äiti on tottunut. Kukaan ei halua mennä viettämään sellaista joulua, missä perinteet poikkeavat omista.

Painajaista olisi olla samassa mökissä joulu anopin ja apen kanssa ja heidän perheensä.

 

 

Juuri tätä ajattelin. On varmaan parasta, että en edes puhu meidän perinteisestä joulusta, ettei miniä koe, että painostan. Olen vaan niin kuin ei mitään olisi tapahtunut, en soittele ja urki ainakaan imettämisestä. Ehkä on parempi, että pojankin kanssa viestin vain lyhyesti, ettei miniä luule, että selkänsä takana teen jotain ikävää. Laitan se onnittelutekstarin ja sen jätän asian siihen, ettei miniä laita poikaa ilmoittamaan, että tunkeudun liikaa elämäänsä ja oletan, että poika on napanuorassa aina vaan. Mökilläkin on enemmän tilaa meidän 4-henkiselle perheelle, kun saadaan kaikille omat makuuhuoneet.

Olisit ihanneanoppini :)

Paitsi, että minulla on ollut maailman paras anoppi. Ei ole pariinkymmeneen vuoteen paljoa nähty. Käymme hänen luonaan äitienpäivänä näyttämässä lapset. Kohta nuorimmatkaan ei kyllä lähde matkaan. Mutta sitten käymme kahdestaan. Elää omaa elämäänsä rauhassa ja se kyllä sopii minulle.

Oman äidin kanssa olen lämpimissä väleissä ja häntä käymme paljon auttamassa, koska ikää on jo kovasti ja tarvitsee apua. Mutta se on eri juttu, koska äiti on niin paljon anoppia vanhempi ja on aina tarvinnut apuamme paljon sinä aikana, kun olemme miehen kanssa olleet yhdessä.

Mä taas olin tosi iloinen,ku mun anoppi ollu kaikkien näiden kolmen lapsen synnytyksessä mukana. Muutenkin olin viikon sairaalassa,ni eipä olisi arki kulkenut ilman häntä. Otin ilomielen hänet vierailulle sairaalaan. Sain juttuseuraa ja mielenpiristystä. kyllähän isovanhemmille nyt täytyy antaa oikeus tutustua lapsenlapseen. Olen anoppini kanssa niin hyvissä väleissä että meitä monesti luullaan äidiksi ja tyttäreksi. Omaa äitiäni en taas mielelläni halua lähelleni jutteleemaan. Ollaan niin eri planeetalta

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vastauksia anopeilta : eli miksi on kiire tapaamaan vauvaa?

Sinulle on vastattu. Juuri siksi, kun poika haluaa näyttää vauvaa myös omille vanhemmilleen. Luuletko oikeasti, että anoppi ja appi minkään muun takia sinne haluaa syöksyä pitkänkin matkan takaa.

Kuinka monta kertaa sinulle tämä pitää vastata, että ymmärrät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vastauksia anopeilta : eli miksi on kiire tapaamaan vauvaa?

Sinulle on vastattu. Juuri siksi, kun poika haluaa näyttää vauvaa myös omille vanhemmilleen. Luuletko oikeasti, että anoppi ja appi minkään muun takia sinne haluaa syöksyä pitkänkin matkan takaa.

Kuinka monta kertaa sinulle tämä pitää vastata, että ymmärrät.

Edelleen anoppi ei ole tervetullut sairaalaan, jos häntä ei ole kumpikaan kutsunut. Onko vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

333, anoppi kelpaa kuitenkin hoitamaan esikoista!

Jos tarkoitit minua (332) niin kyllä kelpaa, mulla ei ole mitään anoppia vastaan ja haluan että mun lapsella on mummo, mutta mä en voi luottaa siihen että jos jotain anopin kanssa sopii että se pitäisi. Koska "minä vähän vain..." Kuten viimeksi synnärillä nähtiin. Mä kyllä luulen/toivon että pahimmat ylilyönnit tapahtuu ensimmäisen lapsenlapsen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on helpottanut oloani kovasti. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyy parin viikon kuluttua ja olen miettinyt, onko pakko mennä sitä vauvaa katsomaan synnärille. Vieras ihminenhän se miniä minulle on ja vauvalle on se ja sama, kuka sen näkee. Ketjusta tajusin, että tekstiviestionnittelu on miniälle mieluisampi, en edes kysele, että koska pääsee vauvaa katsomaan. Siinä kun on joulut ja pyhät ja kaikenlaista tohinaa, niin annan nuorten olla kaikessa rauhassa ja itsekin reissaan ilman huonoa omaatuntoa Lappiin kuten niin monta kertaa ennenkin. En edes kysele tuoretta perhettä mukaan, tuskin viihtyisivät pienen  kanssa meidän oman perheen matkassa hirsimökissä. Opettelevat sitä imetystä ja perheenä olemista kaikessa rauhassa ilman, että täytyy meidän muiden aikataulussa tulla syömään ja lahjoja avaamaan. Katsotaan sitten tammikuussa, onko ristiäiset missä ja tuleeko niihin kutsua.

Todennäköisesti viettävät mieluummin ensimäisen joulun vaimon vanhempien luona. Yleensähän mennään äidin vanhempien luo, koska siellä on se joulu, mihin äiti on tottunut. Kukaan ei halua mennä viettämään sellaista joulua, missä perinteet poikkeavat omista.

Painajaista olisi olla samassa mökissä joulu anopin ja apen kanssa ja heidän perheensä.

 

 

Juuri tätä ajattelin. On varmaan parasta, että en edes puhu meidän perinteisestä joulusta, ettei miniä koe, että painostan. Olen vaan niin kuin ei mitään olisi tapahtunut, en soittele ja urki ainakaan imettämisestä. Ehkä on parempi, että pojankin kanssa viestin vain lyhyesti, ettei miniä luule, että selkänsä takana teen jotain ikävää. Laitan se onnittelutekstarin ja sen jätän asian siihen, ettei miniä laita poikaa ilmoittamaan, että tunkeudun liikaa elämäänsä ja oletan, että poika on napanuorassa aina vaan. Mökilläkin on enemmän tilaa meidän 4-henkiselle perheelle, kun saadaan kaikille omat makuuhuoneet.

Et kai sinä oikeasti luule, että miniää kiinnostaa joulu jossain kuppaisessa mökissä pienen vauvan kanssa. Voi, mikä marttyyri. En ota miniää jouluksi matkaan, kun en pääse tuijottamaan, kun vauvaa revitään verisestä vitusta pois.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vastauksia anopeilta : eli miksi on kiire tapaamaan vauvaa?

Sinulle on vastattu. Juuri siksi, kun poika haluaa näyttää vauvaa myös omille vanhemmilleen. Luuletko oikeasti, että anoppi ja appi minkään muun takia sinne haluaa syöksyä pitkänkin matkan takaa.

Kuinka monta kertaa sinulle tämä pitää vastata, että ymmärrät.

 

 

Edelleen anoppi ei ole tervetullut sairaalaan, jos häntä ei ole kumpikaan kutsunut. Onko vaikea ymmärtää?

Ja edelleen: tuore isä saa kutsua omat vanhempansa katsomaan vauvaa. Tai vaihtoehtoisesti kieltää vaimonsa vanhempien vierailut tyttärensä luona. Sitä kutsutaan tasapuolisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on helpottanut oloani kovasti. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyy parin viikon kuluttua ja olen miettinyt, onko pakko mennä sitä vauvaa katsomaan synnärille. Vieras ihminenhän se miniä minulle on ja vauvalle on se ja sama, kuka sen näkee. Ketjusta tajusin, että tekstiviestionnittelu on miniälle mieluisampi, en edes kysele, että koska pääsee vauvaa katsomaan. Siinä kun on joulut ja pyhät ja kaikenlaista tohinaa, niin annan nuorten olla kaikessa rauhassa ja itsekin reissaan ilman huonoa omaatuntoa Lappiin kuten niin monta kertaa ennenkin. En edes kysele tuoretta perhettä mukaan, tuskin viihtyisivät pienen  kanssa meidän oman perheen matkassa hirsimökissä. Opettelevat sitä imetystä ja perheenä olemista kaikessa rauhassa ilman, että täytyy meidän muiden aikataulussa tulla syömään ja lahjoja avaamaan. Katsotaan sitten tammikuussa, onko ristiäiset missä ja tuleeko niihin kutsua.

Todennäköisesti viettävät mieluummin ensimäisen joulun vaimon vanhempien luona. Yleensähän mennään äidin vanhempien luo, koska siellä on se joulu, mihin äiti on tottunut. Kukaan ei halua mennä viettämään sellaista joulua, missä perinteet poikkeavat omista.

Painajaista olisi olla samassa mökissä joulu anopin ja apen kanssa ja heidän perheensä.

Juuri tätä ajattelin. On varmaan parasta, että en edes puhu meidän perinteisestä joulusta, ettei miniä koe, että painostan. Olen vaan niin kuin ei mitään olisi tapahtunut, en soittele ja urki ainakaan imettämisestä. Ehkä on parempi, että pojankin kanssa viestin vain lyhyesti, ettei miniä luule, että selkänsä takana teen jotain ikävää. Laitan se onnittelutekstarin ja sen jätän asian siihen, ettei miniä laita poikaa ilmoittamaan, että tunkeudun liikaa elämäänsä ja oletan, että poika on napanuorassa aina vaan. Mökilläkin on enemmän tilaa meidän 4-henkiselle perheelle, kun saadaan kaikille omat makuuhuoneet.

 

 

Et kai sinä oikeasti luule, että miniää kiinnostaa joulu jossain kuppaisessa mökissä pienen vauvan kanssa. Voi, mikä marttyyri. En ota miniää jouluksi matkaan, kun en pääse tuijottamaan, kun vauvaa revitään verisestä vitusta pois.

Mihin sua sattuu? teit liian monta aborttia ja nyt et saa elävää lasta, vaan ne kaikki valuu ulos ennen aikojaan?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

Perheissä tulee aina mennä äidin mielenliikkeiden mukaan! Jos hän ei halua ja jaksa nähdä ketään, asia OK, ja kun hän haluaa ja jaksaa, niin sukulaisten tulee olla valmiina kumartamaan ja kiittelemään, kun hän armossaan sallii myös isän sukulaisten nähdä lasta. Lapsihan on vain äidin. Lapsi roikkuu äidissä aina ja kaikkialla.

Ei ihme, että äidit väsyvät ja valittavat, kun kukaan ei auta. Miksi ihmeessä auttaisi, kun vauvaa ei saa kukaan nähdä ja jos vauvaperheeseen saa luvan mennä käymään, niin pitää ymmärtää, että äiti saa edelleen osoittaa myös isälle, että hän tässä kodissa määrää ja voi koska tahansa määrätä muut poistumaan.

 

 

voi helvetin marttyyriluupää... Tässä puhutaan SAIRAALA/LAPSIVUODEAJASTA, jolloin se äidin henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on hyvinkin tärkeää vauvan hyvinvoinnin takia. Se todellakin menee tuollaisen "minäninäminä haluan tapaamaan vauvvaa!!"-vaatimuksen edelle.

Vaikuttaa siltä, että sun henkinen hyvinvointi vaatisi muutaman vuoden oleskelua pehmustetusssa huoneessa. Vauvan hyvinvoinnin kannalta on ihan se ja sama, missä jamassa äiti on synnytyksen jälkeen. Vauvalle riittää, että saa ruokaa, syliä ja puhtaan vaipan. Ne voi varsin hyvin tarjota sairaalan hoitajat, isä tai isän äiti. Vauva ei tiedä, kuka häntä hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

Perheissä tulee aina mennä äidin mielenliikkeiden mukaan! Jos hän ei halua ja jaksa nähdä ketään, asia OK, ja kun hän haluaa ja jaksaa, niin sukulaisten tulee olla valmiina kumartamaan ja kiittelemään, kun hän armossaan sallii myös isän sukulaisten nähdä lasta. Lapsihan on vain äidin. Lapsi roikkuu äidissä aina ja kaikkialla.

Ei ihme, että äidit väsyvät ja valittavat, kun kukaan ei auta. Miksi ihmeessä auttaisi, kun vauvaa ei saa kukaan nähdä ja jos vauvaperheeseen saa luvan mennä käymään, niin pitää ymmärtää, että äiti saa edelleen osoittaa myös isälle, että hän tässä kodissa määrää ja voi koska tahansa määrätä muut poistumaan.

voi helvetin marttyyriluupää... Tässä puhutaan SAIRAALA/LAPSIVUODEAJASTA, jolloin se äidin henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on hyvinkin tärkeää vauvan hyvinvoinnin takia. Se todellakin menee tuollaisen "minäninäminä haluan tapaamaan vauvvaa!!"-vaatimuksen edelle.

 

 

Vaikuttaa siltä, että sun henkinen hyvinvointi vaatisi muutaman vuoden oleskelua pehmustetusssa huoneessa. Vauvan hyvinvoinnin kannalta on ihan se ja sama, missä jamassa äiti on synnytyksen jälkeen. Vauvalle riittää, että saa ruokaa, syliä ja puhtaan vaipan. Ne voi varsin hyvin tarjota sairaalan hoitajat, isä tai isän äiti. Vauva ei tiedä, kuka häntä hoitaa.

Nyt täytyy ihan taputtaa, tää on helmi. Jos et tajunnut niin tarkoitin tätä sarkastisesti. Ehkäpä joo lapselle on sama kuka vaihtaa vaipat ja ruokaa ja lepoa, mutta luenko todella tekstistäsi, että äidin täytyy ottaa haluamattaankin, uupumuksestaan huolimatta halukkaat vieraakseen lasta katsomaan? Aikana jolloin on tärkeää luoda yhteistä sidettä äidin, isän ja lapsen välille? Jolloin imetystä yritetään saada käynnistymään? Kun hän on voinut olla ollut hereillä kaksivuorokautta putkeen? Vastaan täytyy ottaa koska ei voida odottaa, että hän kokee palautuneensa, virkistyneensä ja saaneensa arkeansa hieman hallintaansa?

Tarkoititko todellakin tätä? Kaikella tällä ei ole väliä?

Olisi hyvä muistaa, että isovanhempiakin on monenlaisia. Oman anoppini ja appeni otin ilomielin vastaan heti seuraavan vuorokauden puolella, samoin kuin omat vanhempani. Koko poppoo osasi kunnioittaa rajoja ja jaksamistani ja vierailu oli oikein ihana. Vanhempamme jatkoivat tapaamisen jälkeen mieheni kanssa meille kotiin laittamaan paikkoja kuntoon ja leipomaan vierasvaraa.

Sisareni asemassa puolestaan anoppia en huolisi suin surminkaan toistamiseen vierailulle. Hänen anoppinsa oli saapunut paikan päälle kärkkymään kolme tuntia synnytyksen jälkeen, vähätellyt siskoani tyyliin "tulepas vauva tänne mummon syliin kun ei tuo Maija ollenkaan osaa pidellä", räpsinyt kuvia sillä seurauksella, että vauvauutinen oli ennen tuoreen mummon facebook-seinällä kuin tieto oli saavuttanut edes kaikkia läheisimpiä perheenjäseniä. Voitte varmasti kuvitella, kuinka mielissään oli kolme tuntia aiemmin synnyttänyt siskoni näiden vähemmän huoliteltujen otosten leviämisestä anoppinsa erittäin julkisen facebook-sivun kautta pitkin sosiaalista mediaa. Vauvasta ja tuoreista vanhemmista oli heti jaettu kuvia mm. erilaisissa fb-ryhmissä anopin toimesta. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vastauksia anopeilta : eli miksi on kiire tapaamaan vauvaa?

En ole anoppi vaan vasta pienen lapsen äiti, mutta mikä ihmeen kysymys tuo on? Luulen, että useimmat isovanhemmat tulevat uutta lapsenlastaan tapaamaan niin pian kuin mahdollista. Miksi kysyt vain anopeilta, kyllähän yleensä appi ja äidin vanhemmatkin sinne hinkuvat uutta vauvaa tapaamaan. Miksi juuri anoppien kohdalla tämä on väärin? 

Joiden hullujen akkojen mielestä (täällä) anopin pitää päästä kun anoppi haluaa.

Haistakaa vitut, äitä päättää itse, koska ovat tavattavissa.

Voihan se anoppi olla muutenkin hankala ja raskas tyyppi, stressihormooni ei sovi imettävälle äidille ja lapselle.

Jos joutuu tällaisen aloitu,sen tekemään on selvä, että asia stressaa eli EIMITÄÄN ASIAA VIERAILUUN!

Lapset ja äiti, isä ensin. Sitte tulee muu, laajennettu perhe, jos ydinperheelle sopii ja kun.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Ny täytyy ihmetellä miten ton pystyit tosta tekstistä repimään muuten kuin lukemalla hyvin nurinkurisesti. Siivoomaan? Ei saa pidellä sylissä? En uskoakseni sellaisesta kirjoittanut sanallakaan. Lueppa uudestaan ja hengittele ihan rauhassa. Äiti ei ole ylijumala ja kaikessa päätäntä valtainen, mutta on kuitenkin äiti, joka toivonmukaan osaa tehdä aikuisen päätöksiä lapsensa puolesta isänsä kanssa, lapsen etua ajatellen. Ja jos äiti synnyttäneiden osastolla on univajeinen synnytyksestä ja jatkuvasta imetyksestä, hän voi sanoa ettei jaksa vastaanottaa muita voidakseen levätä, sillä sehän on lapsen etu että hänen hoitajansa on mahdollisimman levännyt ja hyvällä tuulella. Tietysti isovanhemmilla on myös oikeus olla tulematta katsomaan vauvaa, vaikka tuore perhe kuinka toivoisi, koska se on myös heidän oikeutensa.

Ja hei, isä ei repinyt persettään, vaan äiti. Ja jos sen, joka on kipeänä joka paikasta, täynnä hyrrääviä uusia hormooneja ja väsynyt, ei toiveita oteta huomioon, kertoo hieman huonosta harkintakyvystä. Eihän se ole kuitenkaan pysyvä olotila, vaan voi korjaantua nopeastikkin, mutta voi vaatia pitemmänkin aikaa, riippuu synnytyksen kulusta ja kestosta. Ja toivonmukaan anoppi ei ole enää tässä vaiheessa täysin vieras ihminen...

Ja ei, isovanhemmilla (isän eikä äidin puolelta) ei ole lain silmissä esim tapaamisoikeutta, mutta ei äitikään sitä säätele yksinoikeudella jos hänellä on yhteishuoltajuus isän kanssa... Jos on taas yksinhuoltajuus, niin sitten onkin taas eri juttu... Mutta aikuiset toivonmukaan pystyvät järjestämään kaikille sopivan järjestelyn.

Ja toivon mukaan isovanhempien ei tarvitse kokea joutuvansa ostaa lapsen aikaa tai joutuvansa kilpailemaan ajasta toisten isovanhempien kanssa, sillä lapsi hyötyy laajasta sukulaisverkosta, jos se koostuu kypsistä, toistensa kanssa toimeentulevista aikuisista.

Täytyy sanoa, että hieman rapsuttelin päätäni ihmeissäni tekstistäsi... Ajattelin että kuvittelitko saavasi hupia suututtamalla minut, vai onko sinulla huono päivä tai huonoja kokemuksia, mutta no... Mitäpä enää lisäämään. Lue teksti tarkasti ennen kuin alat siitä kopioimaan ja vääntämään sitä kuin tarkoitus siinä olisi ollut halventaa anopin oikeuksia, ei todellakaan. Tarkoitus oli sanoa miten pitää ymmärtää, ettei pidä moittia toisten valintoja ja myöskin, että äitejä pitää ymmärtää sillä synnytys ei ole välttämättä ole ollut helppo ja nopea ja siinä tilanteessa toisen pitää antaa aikaa toipua hänen omilla ehdoillaan.

Perheissä tulee aina mennä äidin mielenliikkeiden mukaan! Jos hän ei halua ja jaksa nähdä ketään, asia OK, ja kun hän haluaa ja jaksaa, niin sukulaisten tulee olla valmiina kumartamaan ja kiittelemään, kun hän armossaan sallii myös isän sukulaisten nähdä lasta. Lapsihan on vain äidin. Lapsi roikkuu äidissä aina ja kaikkialla.

Ei ihme, että äidit väsyvät ja valittavat, kun kukaan ei auta. Miksi ihmeessä auttaisi, kun vauvaa ei saa kukaan nähdä ja jos vauvaperheeseen saa luvan mennä käymään, niin pitää ymmärtää, että äiti saa edelleen osoittaa myös isälle, että hän tässä kodissa määrää ja voi koska tahansa määrätä muut poistumaan.

voi helvetin marttyyriluupää... Tässä puhutaan SAIRAALA/LAPSIVUODEAJASTA, jolloin se äidin henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on hyvinkin tärkeää vauvan hyvinvoinnin takia. Se todellakin menee tuollaisen "minäninäminä haluan tapaamaan vauvvaa!!"-vaatimuksen edelle.

 

 

Vaikuttaa siltä, että sun henkinen hyvinvointi vaatisi muutaman vuoden oleskelua pehmustetusssa huoneessa. Vauvan hyvinvoinnin kannalta on ihan se ja sama, missä jamassa äiti on synnytyksen jälkeen. Vauvalle riittää, että saa ruokaa, syliä ja puhtaan vaipan. Ne voi varsin hyvin tarjota sairaalan hoitajat, isä tai isän äiti. Vauva ei tiedä, kuka häntä hoitaa.

SÄ OOT IHAN HARHAINEN. ONKO PERUSKOULU KÄYTY LOPPUUN?

ET TIEDÄ MITÄÄ VAUVASTA, IHMISESTÄ ETKÄ SEN KEHITYKSESTÄ, ETKÄ VARSINKAAN KUINKA TÄRKEÄÄ ON ETTÄ LAPSI LEIMAANTUU HUOLTAJIINSA.

Mene lastenkoteihin katsomaan, mitä seuraa kun "ei sillä ole väliä, kuka ruokaa antaa" prkl idiootti. 

Sinun esittämäsi mukaan lastenkodeissa lasten on paras olla, koska "ammattitaitoinen henkilökunta".

SÄ OOT HARHAINEN!

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ihan kuin anopit olisi jotain ihan oman luokan kamalia naisia. Newsflash: teistäkin suuresta osasta tulee anoppeja jonain päivänä. Menettekö tekin sinä päivänä sinne Ö-luokkaan? 

 

 

Ja voi kun nää naiset tietäis, mitä heistä vävypojat puhuvat, kun puhuvat anopeistaan. Vaimon äidit ovat kyllä yksi haukutuimpia, mitä voi miesporukoissa olla. Eikös suksiboxiakin kutsuta anopinkuljetuslaitteeksi. Ja kyse on tosiaan vaimon äidistä.

Sorry, yläpeukku. Ymmärsin väärinpäin. Mieheni haukkuu äitiään.

Vierailija kirjoitti:

Joiden hullujen akkojen mielestä (täällä) anopin pitää päästä kun anoppi haluaa.

Haistakaa vitut, äitä päättää itse, koska ovat tavattavissa.

Voihan se anoppi olla muutenkin hankala ja raskas tyyppi, stressihormooni ei sovi imettävälle äidille ja lapselle.

Jos joutuu tällaisen aloitu,sen tekemään on selvä, että asia stressaa eli EIMITÄÄN ASIAA VIERAILUUN!

Lapset ja äiti, isä ensin. Sitte tulee muu, laajennettu perhe, jos ydinperheelle sopii ja kun.

ONNEKSI ydinperhe ei tarvitse ketään muuta, vanhemmat pärjää kahdestaan.

Tämä on ihan hullua! Ei kai isoäidin vierailu vaurioita vauvan ja vanhempien kiintymyssuhdetta? Pistäytyminen sairaalassa?  Jos vieraat ihmiset on niin vaarallisia, niin lapsi tulisi kasvattaa tynnyrissä...

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Voi hyvä jumala, täällä meno on kuin hullujen huoneella välillä... Onko jokku ihan seonneet täällä? Laitetaans lyhyesti mun mielipide.

- jokaisen synnytys ja sukulaisuus suhteet ovat erilaisia sinun omistasi ja et voi tietää millaiset ne ovat. Jos sinä haluaisit oman anoppisi ja lopun sukuasi synnytyssaliin tai synnyttäneiden osastolle, se on sinun haluamisesi. Joten älä mene haukkumaan/moittimaan/vähättelemään/ihmettelemään miksei toinen niin halua tai jos haluaa. Se on hänen asiansa.

- Sinä päivänä kun mieheni synnyttää, hän saa valita keitä häntä käy katsomassa jos käy kukaan sairaala-aikana ja toipumisaikana kotona. Jos käy kukaan. Niin kauan kun minä synnytän, ihana mieheni ymmärtää että itse tiedän oman jaksamiseni rajat. Oli se "vain" 10min päivähuoneessa tai minun huoneessani. 

- Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseensa, mutta lapsella on toivon mukaan oikeus isovanhempiin. Kumman tarpeita siinä oikeasti toteutetaan puskiessa katsomaan vastasyntynyttä välittömästi synnytyksen jälkeen jos äiti ja lapsi ovat yhä väsyneitä synnytyksestä?

- Oma äiti on eri asia kuin anoppi. PISTE. Molemmat voivat olla rakkaita, mutta vain toinen on pessyt vauvana pyllysi, siivonnyt oksennuksiasi, valvonut vierelläsi sairastaessasi, kestänyt teinihormoni myrskysi ja nähnyt sinun huonoimpinakin päivinäsi. Jos joku haluaa vain oman äitinsä silloin kun häneen sattuu joka paikkaan ja joutuu makaamaan sänkyssä verisenä, tukka sekaisin ja likaisena, älä moiti äläkä syyllistä.

- Vastasyntynyt on varmasti söpö ja sitä voi olla kiire päästä katsomaan. Mutta hän ei tule kärsimään henkisesti eikä fyysisesti vaikka hän ei näkisikään muuta kuin äitinsä ja isänsä sinä aikana kun perhe haluaa toipua. Tämä voi viedä siis enemmänkin kuin muutaman minuutin ja heillä on siihen oikeus.

Ja lopuksi... Kun ja jos tulet katsomaan lasta kotiutumisen jälkeen, älä vain lysähdä sohvalle ja odota että äiti/isä keittää kahvit ja kattaa pöydän sinulle valmiiksi herkkuineen. Sovi etukäteen kaikille sopiva päivä ja vielä aamulla kannattaa varmistaa onko kaikki ok, ettei perhe nukahda pystyyn huonosti nukutun yön jälkeen. Ketään tuskin harmittaa jos tuot kahvipaketin ja herkut tullessasi ja vielä ehkäpä lasagnevuoan/ jotain muuta mistä tiedät perheen pitävän ja tämänkin vain jos tiedät että perhe asiasta ilahtuu tai olette aiemmin sopinut että se on ok. 

Tässä lukenut tän paikan sivuja jo jonkin aikaa ja täytyy vaan ihmetellä tuota joidenkin ihmisten töksähtelevää ja sympatiakyvytöntä tekstiä. Jospa yritettäisiin kirjoittaa sellaista minkä voisit sanoa toiselle päin naamaakin muiden ihmisten läsnäollessa ja kaiken lopuksi katsoa itseäsi peiliin, miettien, menikö nyt niin kuin piti.

 

 

Juuri näin! Se anoppi saa luvan odottaa siihen asti, kun vauvan äiti ilmoittaa, että nyt vauvaa saa tulla katsomaan ja samalla voi käydä kaupan kautta ja tuoda perheelle ruokaa. Siellä kotona ei sovi istua sohvalle vauvaa pitelemään, vaan tarttua pölynimuriin ja ryhtyä siivoamaan. Se on sellaista pikkuvauvan isän äidille sopivaa tekemistä, tuore äiti ja isä sulkeutuvat siksi aikaa yhdesssä imettämään pikkuista.

Se vauvahan on vain ja ainoastaan äidin vauva. Isällä ei ole mitään sanomista siihen, kuka vauvan näkee, koska hän ei ole repinyt persettään sen takia. On todella törkeää olettaa, että äiti tai vauva mitenkään haluaisivat olla tekemisissä isän äidin kanssa, sehän on heille täysin vieras ihminen.

Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapseen ja lapsenlapsen oikeutta isovanhempiin säätelee lapsen äiti. Jos ei isän suku muista tarpeeksi isoilla rahasummilla ja siivouspalvelulla, niin se vauva ei ikinä halua tutustua isänsä vanhempiin. Eikä sen tarvitsekaan, koska sillä on jo isoäiti. Yksikään vauva ei tarvitse kahta. Paitsi siinä vaiheessa, kun isä ja äiti haluaa taas käydä treffeillä ja MLL laskuttaa kympin tunti.

Hups! Ylänuoli vahingossa.