Anoppi änkeämässä synnärille, puheli siihen tyyliin..

Helpompi on että anoppi tunnin käy sairaalassa kuin heti kotona. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin siis, että tulee katsomaan vauvaa, ei itse synnytyssaliin tietenkään.

AP.

no sitten olet hyvin itsekeskeinen ihminen. Isoäitiys on myös iso rooli, jota tulee kunnioittaa. Ei pidä puhua rumasti "änkeämässä". 

Ja tuohonko se kunnioitus sitten ratkeaa, että saako tulla synnärillä vai ei? Eihän siellä muutenkaan olla kuin pari-kolme päivää, jona aikana synnytetään ja levätään. Isovanhemmat ehtinevät nähdä ja tutustua vauvaan myös perheen kotona.

 

 

Vierailuajan puitteissa jos käy tarvehtimässä uutta tulokasta sairaalassa, niin ei siinä levot vielä vähene. Kotona paremminkin on vieraiden tullen vaikea levätä, eli vieraampien vieraiden on parempi tulla vasta muutaman viikon kuluttua. Muiden, kuin oman perheen ei sinne sairaalaan kannatakaan tulla ja omaan perheeseen lasketaan tässä myös isovanhemmat. Siis ei esim. Ystävättäriä synnärille.  Isovanhemmille tämä tämä oikeus kuuluu, jos on esim. Matkojen suhteen mahdollista.

Ööö..eiköhän tämä ole ihan synnyttäjäkohtaista... Toiset ei jaksa nähdä niitä isovanhempiakaan, ja toiset jaksaa kyllä vastaanottaa niitä ystävättäriäänkin siellä sairaalassa.

Meillä mies teki äidilleen selväksi, että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun kutsutaan. Siis sitten kun minä olen sen verran toipunut, että jaksan (todella vittumaisen) anopin kyläilyn. Ekalla kerralla siihen meni kolme viikkoa, tokalla reilu viikko. Rankat synnytykset.

Vierailija kirjoitti:

Helpompi on että anoppi tunnin käy sairaalassa kuin heti kotona. 

Näin minustakin. Ei tarvitse miettiä siivoiluja, tarjoamisia tms. yhtään mitään, mitä ehkä kotona ehkä pitäisi.

No mutta sano anopille miltä tuntuu ja ehdota että mies tuo vauvan päiväsaliin ja käy siellä. Ja että odottelee sitten rauhassa jos sulla on imetys kesken tms. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin siis, että tulee katsomaan vauvaa, ei itse synnytyssaliin tietenkään.

AP.

no sitten olet hyvin itsekeskeinen ihminen. Isoäitiys on myös iso rooli, jota tulee kunnioittaa. Ei pidä puhua rumasti "änkeämässä". 

Ja tuohonko se kunnioitus sitten ratkeaa, että saako tulla synnärillä vai ei? Eihän siellä muutenkaan olla kuin pari-kolme päivää, jona aikana synnytetään ja levätään. Isovanhemmat ehtinevät nähdä ja tutustua vauvaan myös perheen kotona.

Vierailuajan puitteissa jos käy tarvehtimässä uutta tulokasta sairaalassa, niin ei siinä levot vielä vähene. Kotona paremminkin on vieraiden tullen vaikea levätä, eli vieraampien vieraiden on parempi tulla vasta muutaman viikon kuluttua. Muiden, kuin oman perheen ei sinne sairaalaan kannatakaan tulla ja omaan perheeseen lasketaan tässä myös isovanhemmat. Siis ei esim. Ystävättäriä synnärille.  Isovanhemmille tämä tämä oikeus kuuluu, jos on esim. Matkojen suhteen mahdollista.

 

 

Ööö..eiköhän tämä ole ihan synnyttäjäkohtaista... Toiset ei jaksa nähdä niitä isovanhempiakaan, ja toiset jaksaa kyllä vastaanottaa niitä ystävättäriäänkin siellä sairaalassa.

Eikä helpon synnytyksen kokeneet aina ihan käsitä sitä, ettei se synnytys mene kaikilla oppikirja mukaisesti. Mietitään esimerkiksi monta tuntia yritettyä alatiesynnytystä, josta on päädytty hätä- tai päivystyssektioon, jossa verta on menetetty liikaa ja jouduttu turvautumaan lisävereen.

Tuon kaiken jälkeen on todellakin vain toipilaan, eli äidin kunnioittamista edes kysyä, passaako tulla vai ei, sen sijaan että vain tullaan. 

Tai sitten, jos on tullut esimerkiksi neljännen asteen repeämä alatiesynnytyksessä, niin ei niitä vieraita varmasti kovin mielellään oteta vastaan.

Eli ottakaa se äidin vointi huomioon, ennenkuin rynnistätte sairaalaan vauvaa sylittämään.

Pikainen visiitti synnärille ja sit kk kuluttua kotiin kun olet toipunut oikeasti. 

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Lue ketju, ap:n anoppi ei halunnut synnytykseen vaan nähdä vauvan sairaalassa ennen kotiutumista. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Luitko koko keskustelua, ennen kuin aloit paasaamaan? Kyse oli juurikin siitä, että tullaan tervehtimään synnytyksen jälkeen. Sitten kun vauva on puettu ja äiti huilannut.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Tämä itseänikin ahdistaa kun tuntuu ettei sitä äidin yksityisyyttä ja toipumisrauhaa ollenkaan kunnioiteta... Anoppi, appi, kälyt yms. eivät vaan ole yleensä niin läheisiä, että heidän läheisyydessään voisi tuntea olonsa rennoksi alapää runnottuna tuoreesta synnytyksestä.

Itsellänikään anoppi ei ihan tunnu tajuavan sitä, että haluaisin ihan rauhassa parantua, enkä halua koko mieheni perhettä ja sukua ihmettelemään kun itse olen vielä synnytyksestä rikki... Kunnioitettaisiin sitä lapsivuodeaikaa edes sen verran, mutta ei..

Kummallisia suhteita teillä lapsen isonanhempien kanssa. Tottakai isovanhemmat saivat tulla katsomaan kumpaakin lastani osastolle, kun olivat syntyneet. Minähän vain makasin sängyssä, mikäs vaiva se oli?!? Heti tuli lähimmäisiä katsomaan kotiinkin. Jos keitin kahvia, niin oli ihmisiä jotka pitivät vauvaa sillä aikaa tai sitten keittivät itse, jos olin väsynyt/imetin. Ei meillä normaalisti mennä noin vain toisten kaapeille, mutta kyllä kahvit voi keittää kuka vaan... maalaisjärkeä. Kahvipullaa toi anoppi itse omia sekä muiden kahveja varten. Hirveen vaikeesti tuntuu ihmiset asioista tekevän.

Oma äitisi, lapsen Toinen Mummo, saa varmaan tulla ihan milloin vaan katsomaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

 

 

Tämä itseänikin ahdistaa kun tuntuu ettei sitä äidin yksityisyyttä ja toipumisrauhaa ollenkaan kunnioiteta... Anoppi, appi, kälyt yms. eivät vaan ole yleensä niin läheisiä, että heidän läheisyydessään voisi tuntea olonsa rennoksi alapää runnottuna tuoreesta synnytyksestä.

Itsellänikään anoppi ei ihan tunnu tajuavan sitä, että haluaisin ihan rauhassa parantua, enkä halua koko mieheni perhettä ja sukua ihmettelemään kun itse olen vielä synnytyksestä rikki... Kunnioitettaisiin sitä lapsivuodeaikaa edes sen verran, mutta ei..

Vierailija kirjoitti:

 

Tämä itseänikin ahdistaa kun tuntuu ettei sitä äidin yksityisyyttä ja toipumisrauhaa ollenkaan kunnioiteta... Anoppi, appi, kälyt yms. eivät vaan ole yleensä niin läheisiä, että heidän läheisyydessään voisi tuntea olonsa rennoksi alapää runnottuna tuoreesta synnytyksestä.

Itsellänikään anoppi ei ihan tunnu tajuavan sitä, että haluaisin ihan rauhassa parantua, enkä halua koko mieheni perhettä ja sukua ihmettelemään kun itse olen vielä synnytyksestä rikki... Kunnioitettaisiin sitä lapsivuodeaikaa edes sen verran, mutta ei..

Koskeeko tämä siis vain miehesi sukua (kaikki esimerkit miehen puolelta) vai myös omia sukulaisiasi? Lapsi on myös sen miehen ja lapselle myös ne miehen sukulaiset ovat aivan yhtä läheisiä kuin äidinkin. Jos synnärille ei haluta yleisöä, niin aivan ok, mutta se koskee sitten myös niitä äidin vanhempia ja sisaruksia.

Me taas ei menty synnärille vauvaa katsomaan, koska etukäteen informoitiin, että vain miniän vanhemmat on tervetulleita, ei vauvan isän vanhemmat. Asia OK, ei ängetty sinne eikä menty kotiinkaan katsomaan, koska poika viestitti, että haluavat kahdestaan tutustua vauvaan. Tiedettiin kyllä, että siellä kävi ystäviään ja miniän äiti oli apuna lähes päivittäin, mutta kunnioitettiin toivettaan ja pysyttiin poissa.

Ristiäisissä saatiin sitten kuulla toisen isoäidin suulla, miten kamalia isovanhempia oikein olemme, kun emme ole kertaakaan käyneet vauvaa katsomassa, nuorta perhettä auttamassa ja tukemassa. Lahjakin oli mitäänsanomaton, he sentään antoivat nuorelle perheelle toivottuja tavaroita eikä roinaa.

Ymmärrettiin, että pysytään poissa, koska olemme kovin epäkelpoja. Poika on sittemmin eronnut ja lapsenlapsi on meillä joka toinen viikonloppu. Nyt kelpaamme.

Mustakin on niin mahtavaa, että vauvalla on rakkaita, jotka häntä haluaa nähdä heti. 

Vierailija kirjoitti:

Oma äitisi, lapsen Toinen Mummo, saa varmaan tulla ihan milloin vaan katsomaan.

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sairasta millainen yleisötapahtuma tuosta synnytyksestä on tehty. Minä en ainakaan sinne saliin halua tasan ketään, edes omaa miestäni, kun makaan siellä vittu leväällään verta vuotavana ja huudan kurkku suorana. Synnytys on itselleni yksityisasia ja haluan hoitaa sen kätilön kanssa, enkä kaipaa mitään kannustusjoukkoja. Sitten saavat tulla katsomaan vauvaa, kun olen saanut puettua ja vauva on pesty.

n38v, rv20

Tämä itseänikin ahdistaa kun tuntuu ettei sitä äidin yksityisyyttä ja toipumisrauhaa ollenkaan kunnioiteta... Anoppi, appi, kälyt yms. eivät vaan ole yleensä niin läheisiä, että heidän läheisyydessään voisi tuntea olonsa rennoksi alapää runnottuna tuoreesta synnytyksestä.

Itsellänikään anoppi ei ihan tunnu tajuavan sitä, että haluaisin ihan rauhassa parantua, enkä halua koko mieheni perhettä ja sukua ihmettelemään kun itse olen vielä synnytyksestä rikki... Kunnioitettaisiin sitä lapsivuodeaikaa edes sen verran, mutta ei..

 

 

No minulla ei äitiä ole, mutta varmaankin riippuisi ihan siitä keskinäisestä suhteesta. Näissä kun ei tunnuta oikeen ymmärtävän sitä, että lapsivuodeaikana mennään sen tuoreen äidin tuntojen mukaan: jos ei halua vieraita, niin ei halua. Silloin annetaan se toipumisrauha.

Mietitäänpä, että olet ollut juuri leikkauksessa ja olet siitä vielä kipuileva toipilas; onko silloinkin huutava vääryys jos kaikki maailman sukulaiset eivät pääse sinua töllistelemään? Miksi tuore äiti menettää oikeuden omaan itseensä vauvan synnyttyä, ja on velvollinen ottamaan vastaan heti vieraita, vaikka jaksaminen ei vielä riittäisi?

Itse ajattelin, että oli ok tulla vierailuaikana. Mutta meillä appiukko pamautti paikalle tämän ulkopuolella, kun olin rinnat paljaana. Ei tuntunut kovin mukavalta. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Tämä itseänikin ahdistaa kun tuntuu ettei sitä äidin yksityisyyttä ja toipumisrauhaa ollenkaan kunnioiteta... Anoppi, appi, kälyt yms. eivät vaan ole yleensä niin läheisiä, että heidän läheisyydessään voisi tuntea olonsa rennoksi alapää runnottuna tuoreesta synnytyksestä.

Itsellänikään anoppi ei ihan tunnu tajuavan sitä, että haluaisin ihan rauhassa parantua, enkä halua koko mieheni perhettä ja sukua ihmettelemään kun itse olen vielä synnytyksestä rikki... Kunnioitettaisiin sitä lapsivuodeaikaa edes sen verran, mutta ei..

 

 

Koskeeko tämä siis vain miehesi sukua (kaikki esimerkit miehen puolelta) vai myös omia sukulaisiasi? Lapsi on myös sen miehen ja lapselle myös ne miehen sukulaiset ovat aivan yhtä läheisiä kuin äidinkin. Jos synnärille ei haluta yleisöä, niin aivan ok, mutta se koskee sitten myös niitä äidin vanhempia ja sisaruksia.

Siis hetkinen: siellä sairaalassa se ÄITI on se toipilas, jonka jaksamisen mukaan mennään. Kuka kokee oikeudekseen sanella, että jos minä en pääse, niin ei saa nuo muutkaan mennä?

Jos olet ollut juuri sydänleikkauksessa, niin onko silloinkin avoimien ovien päivät, tai sitten ei saa käydä kukaan?

Vierailija kirjoitti:

 

No minulla ei äitiä ole, mutta varmaankin riippuisi ihan siitä keskinäisestä suhteesta. Näissä kun ei tunnuta oikeen ymmärtävän sitä, että lapsivuodeaikana mennään sen tuoreen äidin tuntojen mukaan: jos ei halua vieraita, niin ei halua. Silloin annetaan se toipumisrauha.

Mietitäänpä, että olet ollut juuri leikkauksessa ja olet siitä vielä kipuileva toipilas; onko silloinkin huutava vääryys jos kaikki maailman sukulaiset eivät pääse sinua töllistelemään? Miksi tuore äiti menettää oikeuden omaan itseensä vauvan synnyttyä, ja on velvollinen ottamaan vastaan heti vieraita, vaikka jaksaminen ei vielä riittäisi?

No eihän sinne laitokselle tulla äitiä katsomaankaan vaan vauvaa! Puolta sukua ei paikalle tietenkään tarvita, mutta isovanhemmat lapselle nyt on aika läheisiä. Itse kyllä ajattelisin tuon tapahtuman ennen kaikkea vauvan näkökulmasta enkä pelkästään sen äidin.