Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Syömishäiriö raskauden jälkeen

layana

Onko kellään kokemuksia syömishäiriöstä synnytyksen jälkeen? Minulla on ollut syömishäiriö parikymppisenä, ja nyt 27v saan ensimmäisen lapseni. Pelottaa todella paljon että syömishäiriö palaa kuvioihin.. Raskauskiloja on tullut jonkin verran, eivätkä ne ole mua enää niin paljon ressanneet kuin alussa kun niitä alko kerääntyy.. Haluan olla pian takaisin kunnossa mutta tietenkin lapsi on tärkein. En uskalla puhua asiasta neuvolassa enkä ole maininnut pelostani miehelle..

Kommentit (7)

Vierailija

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Itsekästä sanoisin

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Et sinä voi aloittaa  synnytyksen jälkeen salaattikuuria jos meinaat lastasi imettää. Imetys vie valtavasti energiaa ja jotta maitoa sinusta tulee, sinun pitää syödä! Vai jätätkö lapsesi ilman ruokaa siksi että sinä laihdut? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Et sinä voi aloittaa  synnytyksen jälkeen salaattikuuria jos meinaat lastasi imettää. Imetys vie valtavasti energiaa ja jotta maitoa sinusta tulee, sinun pitää syödä! Vai jätätkö lapsesi ilman ruokaa siksi että sinä laihdut? 

Syömishäiriöiselle on valtava askel se, että kykenee saattamaan uuden elämän menestyksellä maailmaan. Imetyksen vaatiminen sen lisäksi on jo liikaa. Vartalo muuttuu synnytyksen jälkeen löysemmäksi ja oma ahdistuneisuus käännetään siihen, jos ei ole muuta selviytymismekanismia tottunut käyttämään. Tulevan äidin  syyllistäminen asiasta vain pahentaa tilannetta. Korvikkeet ovat olemassa juuri tällaisia tilanteita varten.

-eri

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Et sinä voi aloittaa  synnytyksen jälkeen salaattikuuria jos meinaat lastasi imettää. Imetys vie valtavasti energiaa ja jotta maitoa sinusta tulee, sinun pitää syödä! Vai jätätkö lapsesi ilman ruokaa siksi että sinä laihdut? 

Syömishäiriöiselle on valtava askel se, että kykenee saattamaan uuden elämän menestyksellä maailmaan. Imetyksen vaatiminen sen lisäksi on jo liikaa. Vartalo muuttuu synnytyksen jälkeen löysemmäksi ja oma ahdistuneisuus käännetään siihen, jos ei ole muuta selviytymismekanismia tottunut käyttämään. Tulevan äidin  syyllistäminen asiasta vain pahentaa tilannetta. Korvikkeet ovat olemassa juuri tällaisia tilanteita varten.

-eri

Lisään, syömishäiriöisen ajatusmaailmaa on terveen ihmisen mahdoton edes yrittää ymmärtää. 

Vierailija

Neuvolassa kannattaa keskustella asiasta ennen synnytystä. Neuvolantädin ei kuuluisi tuomita vaan antaa neuvoja ja tukea vaikeissa tilanteissa. Kannattaa myös ehkä miettiä millaisia oireita ennen aikaisempaa syömishäiriötä edelsi ja hieman tarkkailla jos ajatukset ja käyttäytyminen menevät samaan suuntaan kuin silloin. Tärkeää olisi heti ensioireiden ilmestyessä hakea apua jotta sairaus ei pääse etenemään!

Raskauskilot ovat onneksi melko hyvin sulavia. Imetyksellä, kevyellä liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla saa aikaan ihmeitä.

No just

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Et sinä voi aloittaa  synnytyksen jälkeen salaattikuuria jos meinaat lastasi imettää. Imetys vie valtavasti energiaa ja jotta maitoa sinusta tulee, sinun pitää syödä! Vai jätätkö lapsesi ilman ruokaa siksi että sinä laihdut? 

Syömishäiriöiselle on valtava askel se, että kykenee saattamaan uuden elämän menestyksellä maailmaan. Imetyksen vaatiminen sen lisäksi on jo liikaa. Vartalo muuttuu synnytyksen jälkeen löysemmäksi ja oma ahdistuneisuus käännetään siihen, jos ei ole muuta selviytymismekanismia tottunut käyttämään. Tulevan äidin  syyllistäminen asiasta vain pahentaa tilannetta. Korvikkeet ovat olemassa juuri tällaisia tilanteita varten.

-eri

Höpö höpö. Kyllä nyt jonkinlaista vastuuta voi äidiltä odottaa. Eiköhän se lapsen terveellinen elämän aloitus ole kuitenkin etusijalla?

Ei ole kyllä hyvää roolimallia vanhemmasta tulossa. Lapsi matkii vanhempaansa kaikessa. Kuinka suurella todennäköisyydellä lapsestakin tulee ruokaongelmainen vanhemmalla iällä? Onko tutkittu?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuon mahdollisuus käynyt omassakin mielessäni. Nyt rv 32 ja odotan innolla, että pääsen pudottamaan painoa. 

Asiaahan ei helpottanut, kun yhdessä vaiheessa painoa tuli verrattain enemmän kuin muilla viikoilla, ja neuvolaterkka alkoi tivata olenko herkutellut paljonkin viime aikoina. 

Lapsen terveydellä en ala leikkimään, joten syön tietysti koko loppuraskauden normaalisti, mutta heti synnytyksen jälkeen mennään varmaan sitten salaattikuurilla. 

Et sinä voi aloittaa  synnytyksen jälkeen salaattikuuria jos meinaat lastasi imettää. Imetys vie valtavasti energiaa ja jotta maitoa sinusta tulee, sinun pitää syödä! Vai jätätkö lapsesi ilman ruokaa siksi että sinä laihdut? 

Syömishäiriöiselle on valtava askel se, että kykenee saattamaan uuden elämän menestyksellä maailmaan. Imetyksen vaatiminen sen lisäksi on jo liikaa. Vartalo muuttuu synnytyksen jälkeen löysemmäksi ja oma ahdistuneisuus käännetään siihen, jos ei ole muuta selviytymismekanismia tottunut käyttämään. Tulevan äidin  syyllistäminen asiasta vain pahentaa tilannetta. Korvikkeet ovat olemassa juuri tällaisia tilanteita varten.

-eri

Höpö höpö. Kyllä nyt jonkinlaista vastuuta voi äidiltä odottaa. Eiköhän se lapsen terveellinen elämän aloitus ole kuitenkin etusijalla?

Ei ole kyllä hyvää roolimallia vanhemmasta tulossa. Lapsi matkii vanhempaansa kaikessa. Kuinka suurella todennäköisyydellä lapsestakin tulee ruokaongelmainen vanhemmalla iällä? Onko tutkittu?

Totta kai imetysajasta huolehdin sen ajan, mitä sitä saa jatkumaan. Meidän suvussa kun on ollut todella lyhyet imetysajat ihan yksinkertaisesti siksi, ettei maitoa ole riittänyt tarpeeksi. Ja ihan siis on ollut erikokoisia imettäjiä, ettei syynä ole ollut liian vähäinen ravinnonsaanti.

Veikkaan omankin imetysajan jäävän todella lyhyeksi, mutta sen näkee sitten miten käy. Jos olenkin poikkeus ja maitoa riittää, niin sitten taas lykätään sitä ajatusta painonpudotuksesta. Kuten sanottu, lapsen etu ja terveys on tärkeintä.

Ja miksi lapsesta tulisi ruokaongelmainen, mikäli äidillä on valtava tarve pysyä hoikissa mitoissa? Nykyisen hoikkuuspainostuksen aikaan, jolloin tuoreen äidinkin tulisi olla mallinvartalossa tunti synnytyksestä, luulisi jokaisen lapsen kasvavan syömishäiriöiseksi. 

t. 2

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat