Lue keskustelun säännöt.
Vuorellinen on oikein, ei vuorillinen
14.10.2015 |
Suomen kieli on raiskattu kun yritetään väkisin vääntää alkuperäisestä sanasta taivutusmuotoa.
Esim. sana kota.
Heillä oli aikaisemmin pihassa useita kotia. Eihän siitä mitään tule, jos alkuperäinen sana yritetään säilyttää väkisin. Heillä oli pihassa useita kotaja. Aivan naurettavaa.
Välillä sana taipuu eikä alkuperäistä sanaa säilytetä vanhassa muodossaan, mutta nämä menneisyydessä rypevät yksilöt eivät sitä vain tajua.
Kieli kehittyy.
Väärässä olevan kielipoliisin mukaan heillä on nyt useita koteja pihassa? Sana koti?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä koti ja kota ovat samaa kantaa niin merkitykseltään kuin etymologialtaankin, joten kotakansaa olemme kaikki tyynni, eli kaikki liian hienot ja ylevät ajatukset aivoissa takavasemmalle!
Täytyy ne silti kielellisesti jotenkin erottaa, koska nykymaailmassa kukaan ei asu kodassa. Jos vuorillinen olisi oikein, niin kotia tarkoittaisi myöskin kotia(missä asutaan), vaan kun ei tarkoita.
Entäs jos mä asun kodossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nyt ihan varma tuosta Ruutu --> Ruudun -ajatuksesta. Kun kyseessä on nimi, niin eikö se silloin ole mahdollista taivuttaa myös Ruutun (vaikka on olemassa myös Ruuttu-nimi)? Muistaakseni joskus äidinkielenopettaja sanoi, että esim. Satu-nimessä yleensä vanhemmat tai nimen haltija päättää käytetäänkö Satun vai Sadun, ja molemmat ovat oikein. Kun on kyseessä esim. lasten satu, niin silloin aina sadun (sadun päähenkilö on prinsessa). Erisnimille ja yleisnimille siis hieman eri säännöt taivutusten kanssa.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos mä asun kodossa?
Lintukodossa?
Mor kirjoitti:
Maantieteellinen vuori taipuu vuori, vuoren, vuorellinen...
Vaatteen vuori puolestaan vuori, vuorin, vuorillinen...
Ero johtuu siitä, että molemmat sanat ovat lainasanoja, jotka ovat lainautuneet suomen kieleen eri aikoina. Siinä välissä kieli on muuttunut. Samasta syystä esim. outo-oudon, mutta auto-auton (ei audon).
Hear, hear! Onneksi edes JOKU osaa suomea!
Terv. toinen kielikonstaapeli
Vierailija kirjoitti:
En ole nyt ihan varma tuosta Ruutu --> Ruudun -ajatuksesta. Kun kyseessä on nimi, niin eikö se silloin ole mahdollista taivuttaa myös Ruutun (vaikka on olemassa myös Ruuttu-nimi)? Muistaakseni joskus äidinkielenopettaja sanoi, että esim. Satu-nimessä yleensä vanhemmat tai nimen haltija päättää käytetäänkö Satun vai Sadun, ja molemmat ovat oikein. Kun on kyseessä esim. lasten satu, niin silloin aina sadun (sadun päähenkilö on prinsessa). Erisnimille ja yleisnimille siis hieman eri säännöt taivutusten kanssa.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Oot äikän nero, oi nainen norja sa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole nyt ihan varma tuosta Ruutu --> Ruudun -ajatuksesta. Kun kyseessä on nimi, niin eikö se silloin ole mahdollista taivuttaa myös Ruutun (vaikka on olemassa myös Ruuttu-nimi)? Muistaakseni joskus äidinkielenopettaja sanoi, että esim. Satu-nimessä yleensä vanhemmat tai nimen haltija päättää käytetäänkö Satun vai Sadun, ja molemmat ovat oikein. Kun on kyseessä esim. lasten satu, niin silloin aina sadun (sadun päähenkilö on prinsessa). Erisnimille ja yleisnimille siis hieman eri säännöt taivutusten kanssa.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Sadun päähenkilö viittaa kyllä muualle, kuin Satuun. Satuhan on oman elämänsä päähenkilö, joten kukaan muu ei voi olla Sadun päähenkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nyt ihan varma tuosta Ruutu --> Ruudun -ajatuksesta. Kun kyseessä on nimi, niin eikö se silloin ole mahdollista taivuttaa myös Ruutun (vaikka on olemassa myös Ruuttu-nimi)? Muistaakseni joskus äidinkielenopettaja sanoi, että esim. Satu-nimessä yleensä vanhemmat tai nimen haltija päättää käytetäänkö Satun vai Sadun, ja molemmat ovat oikein. Kun on kyseessä esim. lasten satu, niin silloin aina sadun (sadun päähenkilö on prinsessa). Erisnimille ja yleisnimille siis hieman eri säännöt taivutusten kanssa.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Sadun päähenkilö viittaa kyllä muualle, kuin Satuun. Satuhan on oman elämänsä päähenkilö, joten kukaan muu ei voi olla Sadun päähenkilö.
Tää oli varmaan sarkasmia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maantieteellinen vuori taipuu vuori, vuoren, vuorellinen...
Hear, hear! Onneksi edes JOKU osaa suomea!
Terv. toinen kielikonstaapeli
Mennyttä maailmaa.
Norja ei ole vuorellinen maa, eikä mikään muukaan maa ole vuorellinen.
Sg: kota, kodan, kotaa (nominatiivi, genetiivi, partitiivi)
Pl: kodat, kotien, kotia
Sg: koti, kodin, kotia
Pl: kodit, kotien, koteja
-paljasjalkasuomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieteellinen vuori taipuu vuori, vuoren, vuorellinen...
Hear, hear! Onneksi edes JOKU osaa suomea!
Terv. toinen kielikonstaapeli
Mennyttä maailmaa.
Norja ei ole vuorellinen maa, eikä mikään muukaan maa ole vuorellinen.
Totta: sanaa 'vuorellinen' ei käytetä, mutta teoriassa se on oikea adjektiivinen muoto substantiivista 'vuori'. Käytössä on attribuuttimuoto vuori-. Esim. Norja on vuorimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maantieteellinen vuori taipuu vuori, vuoren, vuorellinen...
Hear, hear! Onneksi edes JOKU osaa suomea!
Terv. toinen kielikonstaapeli
Mennyttä maailmaa.
Norja ei ole vuorellinen maa, eikä mikään muukaan maa ole vuorellinen.
Totta: sanaa 'vuorellinen' ei käytetä, mutta teoriassa se on oikea adjektiivinen muoto substantiivista 'vuori'. Käytössä on attribuuttimuoto vuori-. Esim. Norja on vuorimaa.
Jatkan: tietysti voi sanoa 'vuorinen'. Mutta takki ei ole koskaan 'vuorinen', vaan vuorillinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta: sanaa 'vuorellinen' ei käytetä, mutta teoriassa se on oikea adjektiivinen muoto substantiivista 'vuori'. Käytössä on attribuuttimuoto vuori-. Esim. Norja on vuorimaa.
Mielestäni sellaista sanaa jota ei käytetä ei ole enää olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan: tietysti voi sanoa 'vuorinen'. Mutta takki ei ole koskaan 'vuorinen', vaan vuorillinen.
Ei vaan vuorellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta: sanaa 'vuorellinen' ei käytetä, mutta teoriassa se on oikea adjektiivinen muoto substantiivista 'vuori'. Käytössä on attribuuttimuoto vuori-. Esim. Norja on vuorimaa.
Mielestäni sellaista sanaa jota ei käytetä ei ole enää olemassakaan.
Filosofiset pohdinnat, no niillä ei ole alkua eikä loppua!
Vierailija kirjoitti:
Filosofiset pohdinnat, no niillä ei ole alkua eikä loppua!
Ei toki pelkästään. Voidaan katsoa vaikka jotain viidakossa elävää kansaa, jolta on joku sana kuollut pois. Silloin kun sitä ei enää käytetä, niin pienessä yhteisössä se häviää. Kuten myöskin kokonaisia kieliä.
Voidaanhan sitä pohtia filosofisesti, mutta aivan käytännön esimerkkejäkin löytyy.
Ai suomen kielessä ei voi olla sanaa, jolla olis kaks eri merkitystä? Siis Christian Ruutun olemassaolo on syy sille, että pitää sanoa Tuomo Ruudun? Näin tänään ystäväni Mikko Rantan. Menin käymään Rantalla. Ettei kukaan luule, että olin rannalla. Harmi, kun on olemassa Mikoja, niin sana "Mikon" jättää epäselväksi onko kyseessä nyt Mikko vai Miko.
Joo, se siitä. Minä lähden kotia.
Vierailija kirjoitti:
Ai suomen kielessä ei voi olla sanaa, jolla olis kaks eri merkitystä? Siis Christian Ruutun olemassaolo on syy sille, että pitää sanoa Tuomo Ruudun? Näin tänään ystäväni Mikko Rantan. Menin käymään Rantalla. Ettei kukaan luule, että olin rannalla. Harmi, kun on olemassa Mikoja, niin sana "Mikon" jättää epäselväksi onko kyseessä nyt Mikko vai Miko.
Joo, se siitä. Minä lähden kotia.
Onhan niitä. Juurikin tuo aloituksessa mainittu vuori. Kyse oli siitä, että miksi pitäisi käyttää sellaista muotoa tarkoituksellisesti, joka menee toisen sanan kanssa sekaisin. Ei kukaan pakota puhumaan Ruutun veljeksistä, vaan voidaan puhua Ruudun veljeksistä.
Onko ne nyt Christianinkin veljeksiä? Ymmärrätkö ettei satunnainen jääkiekon seuraaja voi enää tietää kenestä puhutaan. Siksi Ruudun veljekset.
Muistan kun selostaja JP Jalo tuskaili lähetyksessä.
Ruuttu syöttää Ruutulle. Ruutu palauttaa kiekon Ruutulle.
Vierailija kirjoitti:
Kotuksen mukaan vuorellinen ja vuorillinen ovat molemmat oikein.Kieli kun kehittymisen lisäksi monipuolistuu.
Vuori, vuorin, vuoria etc silloin kun puhutaan vaatteesta. Vuori, vuoren, vuoren etc. silloin kun puhutaan maan pinnanmuodosta.
Vaatteen vuorista voi sanoa vuorillinen tai vuorellinen, mutta käyttäisin vuorillista yhtäläisyyden takia. Vuoressa on rinne, mutta vuorissa on sauma.
Kota - Kotia
Vuori - Vuorellinen