Lue keskustelun säännöt.
ihmisiä, joiden ei tarvitse miettiä minkään hintaa?
11.10.2015 |
Onko täällä ihmisoä, joiden ei tarvitse esim.ruoka- tai vasteostoksilla miettiä minkään hintaa, jos jotain tekee mieli? Tai jos tekee mieli johonkin reissuun tai muuhun huvitukseen, voi lähteä tuosta vaan, ilman säästämistä tai pidempää harkintaa. Mitä olet tehnyt päästäksesi tuohon tilanteeseen?
Kommentit (19)
Tulot 2300e/kk, josta puolet menee säästöön. En itsekään tiedä, olen kilpailuttanut kaiken ja oikeastaan eniten menee vaatteisiin, halpaan vuokraan ja huveihin, ei kuitenkaan törsäävästi. Saan työn puolesta melkein kaiken ruuan, käyn ruokakaupassa vain pitkillä vapailla. En sairastele, menen matkat pyörällä ja ostan laatua määrän sijaan. säästöä kuitenkin on tullut niin paljon että voisin ostaa suunnilteen mitä tahansa spontaanisti. Vaatteissa kylläkin olen nirso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta johtajana. Paljon töitä siihen asemaan päästäkseen. (kateellisille tiedoksi)
No esim. lapsettomalle lääkärille aika helppoa. Esim. jos kuussa jää 3000€ käteen verojen ym. jälkeen ja asumiskulut+laskut+peruseläminen+säästäminen rahastoon+perusostokset (vaatteet, kosmetiikka ym.) ovat vaikkapa 2000€/kk yht. Jää vielä joka kuukausi tonni hummattavaksi mihin vain.
Joo, minä olen. Mitäkö olen tehnyt tähän tilanteeseen päästäkseni? Tulen köyhästä perheestä, mutta opiskelin opintolainan avulla diplomi-insinööriksi ja menin naimisiin toisen DI:n kanssa. Lisäksi en jäänyt vuosikausiksi kotiin hoitamaan lapsia, vaan palasin aina töihin äitiysloman jälkeen.
15 vuotta töitä asiantuntijatehtävissä miesvaltaisella alalla. Olen saanut sen kuuluisan tuletko töihin -puhelun kotiin.
En mä nyt autokauppaan mene miettimättä minkä hintainen auto on järkevää ostaa enkä pidä pihalla viittä harrastusautoa tai prätkää, mutta se johtuu lähinnä siitä etten koe niitä tarpeelliseksi. Asunnostakin on vielä lainaa, mutta ei sen maksaminen pois ole koskaan aiheuttanut harmaita hiuksia. Muoti ja pukeutuminenkaan ei kiinnosta, alesta ostan sen mitä tarvitaan...toisaalta koen "tarvitsevani" laadukkaita kotimaisia nahkakenkiä eikä niiden hinta tunnu pahalta....meneehän ne usean vuoden.
parhaillaan teen laskelmia minkä hintaiseen kakkoskotiin olisi varaa ja vastaako sen hintaiset meidän toiveita/tarpeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokakaupassa ei tarvitse miettiä, eikä vaateostoksilla. Ostan hyvää laatua, mutta vain sen mitä tarvitsemme, en siis käytä rahaa törsäillen turhuuksiin. Olen pienituloinen, mutta tilanteeni selittää hyvätuloinen mies. Mies maksaa perheen kulut, minä käytän palkkani henk.koht. kuluihini ja loput säästöön.
Mulla on kohtuu palkka. Mutta tartten niin vähän, että en osta halvinta vaan kestävää. Vähemmän on enemmän.
Monet jotka EI mieti on ain PA. Koska tarttee koko ajan kaikkea liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ostan kyllä mitä haluan ja milloin haluan, mutta mietin silti hintoja ja harkitsen isoja ostoksia pitkään ja tarkkaan. Minulla myös sama tyyli, että maksan laadusta. Jos olen jonkin tuotteen hyväksi havainnut, olen aika uskollinen. Enkä osta vaatteita, jos en tarvitse, eli talvitakin tai uudet kengät ostan sitten kun entiset kuluu puhki, mutta sitten ostan sellaiset kuin haluan. Ostan myös tarjoustuotteita, jos lempimerkkini kahvia tai hammastahnaa vaikkapa on tarjouksessa. Tällä tavalla sitä rahaa ei kulu liikaa. Nyt on ostoslistalla miehen auto ja kyllä tuollaisissa jo hintaakin katsotaan ja pyydetään tarjouksia.
Olemme insinööripariskunta, jolla lapset kasvaneet isoksi.
Enpä taida tämän elämän aikana tuohon päästä. Vaikka rahaa olisikin välillä köyhä ja vaatimaton lapsuus on tehnyt sen etten osaa käyttää rahaa mihinkään normaalihintaiseen.
Merkkivaatteita en yleensä osta koska en halua mainostaa brändiä - saatan ostaa vain jos logo ei näy ja hinta on vähintään -50%. Muutenkin tulen onnellisimmaksi jos löydän jotain tarjouksesta. Sama ruuan kanssa.
Matkustamme paljon (kaiken ylijäävän rahan) mutta ei tulisi mieleenkään maksaa jostain lennoista tai hotellista täyttä hintaa vain siksi että haluan varata sen juuri tällä sekunnilla. Mielummin ostan liput ja teen varauksen samaan matkaan mahdollisimman halvalla. Mun mielestä vaan on tyhmää maksaa liikaa mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerintä on ostaa aleprosentteja. Aleshoppaajat törsää eniten. Onneksi pääsin eroon. Mieluummin kiva takki, jota käytän 5-10 v kuin halpa ja huono johon kyllästyn
Parikymppinen kaverini on tällainen eikä tunnu ymmärtävän, ettei toisilla ole tonnia takataskussa kaiken varalta.hänen vanhempansa säästäneet hänelle säästöön ja on muutenkin tosi pihi normaaleissa asioissa, kuten syömisen kanssa. Ei mene kahvilaan muuten vaan, mutta saattaa ostaa hienon takin muuten vaan. Söi opiskellessa lähinnä kotona ja vanhemmilla. Sanoi mulle esimerkiksi, että joku maksaa vaan tonnin, miksei sulla muka olisi varaa. Tai jos pyytää baariin, olettaa että en tuhlaa, koska olen pihi, en sen takia, ettei ole varaa, mikä on oikea syy. Mulla on lapsia ja mies käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitsisi juuri miettiä, mutta mietin silti, koska silmittömässä tuhlauksessa ilman hintavertailua ei vaan ole mitään järkeä. Saan mielihyvää siitä että löydän haluamani tuotteen tarjouksesta, tai löydän jollekin kalliille tuotteelle yhtä hyvän vastineen halvemmasta hintaluokasta. Mutta jos kalliille, tarpeelliselle tuotteelle ei löydy laadukasta korvaajaa, niin ostan kyllä sitten sen kalliin tuotteen mieluummin kuin halvan ja ei-niin-hyvän.
Minusta tuntuukin, että ns. hyvin toimeentulevilla tällainen järkevä säästäväisyys on ennemminkin sääntö kuin poikkeus, ja sitten ne joilla raha polttaa käsissä ja jotka eivät harrasta yhtään hintavertailua ovat niitä, joilla on koko ajan rahat loppu. Itse käytän ne vertailulla ja järkevällä kuluttamisella säästyvät rahat mieluummin vaikka sijoittamiseen, kuin että ostaisin yhtään harkitsematta jotain turhaa/turhan kallista.
Itsekin olen todella käyhästä duunari/työttömyysperheestä lähtöisin. Opiskeluala valikoitui kiinnostusten kohteista siihen, missä oli parhaat työllisyys- ja palkkanäkymät. Nyt kymmenettä vuotta oman alan keskimäärin ihan hyvin palkatussa työssä. Ei lapsia, ja mies samalla alalla - molemmilla jää kuussa noin 1000-1500e ns. vapaata rahaa käyttää mihin tahtoo.
Niin joo ja tuohon säästämiseen - ei tarvitse säästää esim. lomamatkoihin tms. normimenoihin, ne hoituu kyllä tilillä olevilla varoilla. Siinä 5000e menee raja että joutuu mahdollisesti odottamaan jonkun kuukauden hankintaa, jos ei halua nostaa erilliseltä säästötililtä. Toki tuota pienempiäkään isoja ostoksia (tyyliin 1000e+) ei kovin usein tule, ehkä kerran vuodessa. Silloin niihin menee sen (ja mahdollisesti seuraavan) kuukauden säästövara, eli raha on käytettävissä kun jättää tekemättä normaalin kuukausittaisen säästötalletuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerintä on ostaa aleprosentteja. Aleshoppaajat törsää eniten. Onneksi pääsin eroon. Mieluummin kiva takki, jota käytän 5-10 v kuin halpa ja huono johon kyllästyn
Eli Hilfigerin tai Bossin takki muuttuu huonommaksi jos sen saa -50%. Perusteletko?
10
No on kyllä päästy tilaan jossa ruokia ja kohtuullisia vaateostoja ei tarvii miettiä. Kahden taloudessa netto yhteensä noin 5,5 tonnia. Lainaa ei ole.
Olen hyväpalkkaisessa työssä, mieheni myös. Olen myös perinyt osakkeita, josta nostan pääomatuloa joka vuosi.
En tahdo mitään, siksi silloin kun ostaa ei tartte miettiä hintoja.
Ostan kun _tarvitsen_ ja silloin ostan parhaan.
Ei lapsia, autoa eikä elukoita, sen sijaan vakityö josta jää käteen vähän yli 2000€/kk. Töissä porukka pukeutuu t-paitoihin ja farkkuihin/verkkareihin joten turha minunkaan on mitään Bossia ostella. Katselen kyllä hintoja koska en halua maksaa turhasta, mutta esim. reissussa voin käydä pari kertaa vuodessa ilman että tarvitsee erikseen säästää.
Jos et pysty elämään tuolla tavalla olet vitun köyhä.