Ysärinuoret! Mitä asioita 90-luvusta muistellaan nyt väärin tässä ysäribuumissa?

Kun meiltä maalta lähdettiin ruotsinlaivalle, pojilla oli valkoisen kauluspaidan päällä ruskea mokkaliivi eli "laivaliivi". Yrittivät näyttää täysi-ikäisiltä ja laivalla lähes kaikki saikin ostettua alkoholia ja tupakkaa noin 16-vuotiaina.

Pilotti oli takkimuoti ja muistan sanonnan "ennen mua pelotti, nyt mulla on pilotti"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ysäribuumi? Toivottavasti ei sellaista ikinä tulekaan, sillä sen myötä sitten kaikki kaivaisivat jostain divarin vie-pois-laatikoista ne hirveimmät eurohumpat kuten taikapeilit ja dr ötkerit. Niistä päästin jo kerran eroon ja toista kertaa ei kyllä enää kenenkään elävän sielun tarvitsisi kestää.

"dr ötkerit" :D

Söin muuten eilen Dr. Oetkerin mozzarellapizzan. Oli hyvää. 

Ne ovat. Eivätkö tulleet vasta tasarilla?

Joo, ei niitä ysärillä vielä Suomessa myyty. En muista oliko silloin pakastepitsoja ollenkaan. Roiskeläppiä oli. 

Lapsuudessa oli Lacasina -pizzoja(?), nimi muuttui myöhemmin Grandiosaksi. Suurta herkkua oli se nykyinen Classic -pizza eli kinkkua, juustoa ja paprikaa. Muita makuja en muista. Voi olla, että menee osittain tasarin puolelle, mutta olen syntynyt 90-luvun alussa, joten hyvin mahdollista, että Lacasina-herkkua on saanut ysärin lopullakin.

Kyllä Oetkerin mozzarella tuli Suomeen jo ysärin lopulla, ehkä 1998. ”Muutaman” söin, kun muutin omilleni ja en osannut laittaa ruokaa. Oli ihan eri makuinen silloin, nykyinen on siitä vain valju muisto.

Samoin jossain vaiheessa ketjua muisteltiin Fiorellan tulleen vasta ysärin lopussa. Se oli kyllä citykäytävässä jo ysärin alussa, viimeistään 92. Ostin sieltä ”tosi makeen” stretch-mekon mallia Pulmusten Kelly ja siihen päälle ”hienon” ketjurengasvyön. Äiti raivostui eikä antanut käyttää mekkoa.

Olin lapsonen ysärillä ja meidän lasten keskuudessa paksupohjakengät oli hienointa mitä saattoi olla, mutta eihän niitä nyt monella ollut. Joskus ne tunnettiin nimellä Spice girls-kengät.

Leveälahkeisia housuja sanottiin niiden oikealla nimellä, eli trumpettihousut ja alkuun kai muoti lähti alkuperäisistä trumpettihousuista, eli ne olivat mustat ja lähtivät levenemään polven alta. Lahje kunnolla leveä.

Tästähän muoti lähti nopeasti riistäytymään käsistä ja periaatteessa ihan kaikissa mahdollisissa housuissa oli leveä lahje, vaikkei se olisi edes sopinut.

Lahkeet oli ihan kunnolla pitkät, mitä pitemmät, sen parempi. Lahkeen kuului olla kengän päällä. Ei hautannut jos viisti maata. Oli tosi noloa, jos lahkeet olisi kääritty ylös, kuten nyt. Kuka nyt haluaisi että sukka näkyy??

Se mua hämmentää nykyteinien muodissa, kun ne pitää noiden mustien, vähän levenevien housujen kanssa paksupohjakenkiä. Ei kai ysärillä pidetty?? Itse miellän paksut pohjat enemmät farkkujen kanssa, tai ei housujen ollenkaan. Ja sitten se lahje on ihan hullun lyhyt nykyään!!

Vajaamittaisen trumpettimaisen housun kanssa läskipohjakengät. Karseaa.

Vierailija kirjoitti:

pirtu ja pontikka.

sitä tuntu olevan kaikkialla.

Hyvä huomio ainakin osassa Suomea. Royalilla voideltiin ja viimeisteltiin koko sukupolvikokemus. Jälkipolvet muistelevat.

Kasarinuorena yksi merkittävä ero 1980- ja 1990-lukujen välillä oli vuoden 1992 opintotukiuudistus, jolloin  opintoraha nostettiin 107,64 eurosta 264,06 euroon kuukaudessa. Ne, jotka opiskelivat yliopistossa 1980-luvulla nostivat pääsääntöisesti opintolainaa eivätkä yrittäneet tulla toimeen pelkällä opintorahalla, jolleivat sitten sattuneet asumaan vanhempiensa luona koko opiskelua. Se vanha opintojärjestelmä oli myös sikäli häijympi että ylioppilastutkinnon ja maisterin paperien välissä ei ollut mitään välitutkintoa tai alempaa korkeakoulututkintoa, vaan valmistuminen edellytti gradun tekemistä ja vähintään 160-180 opintoviikkoa. Monella alalla filosofian kandidaatti oli se perustutkinto, joka perusteella myönnettiin filosofian maisterin arvo, mutta HuK tai LuK eivät olleet tutkintoja vaan pelkkiä oppiarvoja.

Muuten 1980- ja 1990-lukujen eroavuuksista tulee mieleen se miten LP-levyt joutuivat CD-levyjen syrjäyttämiksi etenkin sen jälkeen kuin Anttila luopui vinyylilevyjen myynnistä joskus 1990-luvun alussa. Parhaimmillaan Anttilan osuus levymyynnistä taisi olla lähes 25 % Suomen markkinoista, ja jos halusi ostaa LP-levyjä 1990-luvulle niitä piti etsiä ja tilata erikoisliikkeistä kuten Diskeri ja Kane Records.

Tietokoneet ja internet yleistyvät 1990-luvulla etenkin Windows 95 käyttöjärjestelmän myötä, jolloin Netscape Navigator oli ensimmäinen suosittu selain, Altavista suosituin hakukone ja monet kirjoittivat omalla nimellään tekstipohjaisiin usenetin uutisryhmiin (newsgroups), jotka olivat eräänlaisia nettifoorumien edeltäjiä.

Poliittisesti 1990-luku oli toiveikasta aikaa, sillä Neuvostoliitto ja itäblokki hajosivat, Saksa yhdistyi ja Baltian maat itsenäistyivät. Jeltsinin aikaan Venäjälläkin oli harvinaisen vapaat olot.

Miksi melkein kaikki vastaavat ihan asian vierestä, luettelevat vaan ysärijuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä muoti tuntui kumpuavan enemmän musiikista. Eikait tästä halvasta massamuodista voi enää erottaa millaista musiikkia joku kuuntelee?

Nykyisin populäärimusiikki on täyttä paskaa. Listat koostuvat joko suomalaisesta musiikista tai liukuhihnalla tuotetusta jenkkipaskasta jota ole tehty edes soittimilla vaan tietokoneella. 90-luvulla Ruotsi ja Saksa oli kovia musiikintekijöitä ja nimekkäitä artisteja tuli myös Tanskasta ja Norjasta unohtamatta brittejä.

Silloin ysärillä ajateltiin juuri samoin siitä populäärimusiikista mikä soi radiossa.

Mun mielestä ysäribuumista ei muistella mitään väärin, mutta vain osa muotivillityksistä on palannut takaisin. Nyt on esimerkiksi näkynyt isoja muhkeita toppatakkeja, kukkatakkeja, vyölaukkuja, hiusdobitseja, tiettyjä merkkejä (esim. Levis, Fila ja Kappa), pikkureppuja, korokepohja kenkiä, sivuraitaverkkareira ja värikkäitä vaatteita. Muotiin ei ole kuitenkaan palannut farkut, joiden ulkosaumaan ommellaan eri kangasta, liivit, karvakauluksiset lentäjän takit, sivuheitto otsis, silkkitakit, salihousut ja purjehduskengät. Osaa noista jälkimmäisistäkin tuotteista näkee kaupoissa, mutta niistä ei ole tullut kuuminta hottia.

RIP TopTen... TopTenin levy ja leffavalikoima.... Ei se enää nykyään sama asia oo avata Spotify tai Netflix...

Lähes kaikilla alle 14v pojilla oli Änärilippis ysärillä. Nykyisin niitä näkee niillä, jotka olivat nuoria silloin.

Ainakaan takatukka ei ollut ysärin juttu.

Vierailija kirjoitti:

Spaissarikenkiä ei saa nykysin mistään.

Menee hiukan kysymyksen vierestä, mutta tämän buumin myötä on tajunnut, miten paljon kosmetiikka on kehittynyt sitten 90-luvun.

Meikkivoiteet olivat usein luonnottoman värisiä (punaisen ja oranssin eri sävyjä!) ja koostumukseltaan paksuja. Huulimeikit ja luomivärit eivät pysyneet yhtä hyvin. Hiusväreistä puhumattakaan - tuntui, että lopputulos oli usein tuuripeliä.

Muistan, kuinka nuorena teininä opettelin meikkaamaan, ja jo siinä kesti oma aikansa, että tuotteita oppi levittämään, yhdistelemään ja meikin pohjustamaan niin, ettei lopputulos muistuttanut lähinnä sketsihahmoa. Uskoisin, että nykypäivän tuotteilla on vähemmän samanlaisia pulmia.

Vierailija kirjoitti:

Neonvärit ja hiusten kreppaus!

Mulla oli Kreppiraudat v.1985! Ne piti tilata Anttilan postimyyntikuvastosta,sain joululahjaksi pitkän keskustelun jälkeen äidin kanssa :) Koko luokka tuli kreppailee meille kotiin :) Voi niitä aikoja :)

Mietin tätä juuri taannoin.

Vartaloihanne on nyt Kardashian-klaani yhdistettynä ysärikuteisiin, vaikka oikeasti ihanne oli heroin chic ja kaikki valitti "liian isoa takapuoltaan".

Vaatteita yhdistellään tavalla, jota oikeasti ei olisi tehty. Ysärin alkua ja loppua. Ei ruutuflanelli oikeasti "kuulu" tattoo korun ja pinkkien paksupohjalenkkareiden kanssa.

Joissakin uusversioiduissa vaatteissa on liian hyvä istuvuus. Ysärillä esim perus toppi oli hyvin simppeli suora spagettiolkaintoppi, joka ei anna juuri armoa. Ei mikään "crop toppi".

Oliko ne ysärin lopussa, sellaiset kapeat strassivyöt?

Heroin chic..kate moss..grunge:D

Heroin chic..kate moss..grunge:D

Vierailija kirjoitti:

Menee hiukan kysymyksen vierestä, mutta tämän buumin myötä on tajunnut, miten paljon kosmetiikka on kehittynyt sitten 90-luvun.

Meikkivoiteet olivat usein luonnottoman värisiä (punaisen ja oranssin eri sävyjä!) ja koostumukseltaan paksuja. Huulimeikit ja luomivärit eivät pysyneet yhtä hyvin. Hiusväreistä puhumattakaan - tuntui, että lopputulos oli usein tuuripeliä.

Muistan, kuinka nuorena teininä opettelin meikkaamaan, ja jo siinä kesti oma aikansa, että tuotteita oppi levittämään, yhdistelemään ja meikin pohjustamaan niin, ettei lopputulos muistuttanut lähinnä sketsihahmoa. Uskoisin, että nykypäivän tuotteilla on vähemmän samanlaisia pulmia.

Pahin esimerkki oli se Clerasilin oranssi peitepuikko! Miksi se oli oranssi, kun ei kenenkään iho ole sen värinen :D

Ei mun mielestä mitään muistella väärin, mutta jotain jätetään häveliäisyyssyistä muistelematta.

Kuten sitä että miehillä saattoi hyvin olla (liian lyhyet) farkkushortsit, valkoinen t-paita ja jalassa purjehduskengät tennissukilla.