opettajia paikalla? kun oppilas siirretään

No en ole hankala vanhempi, kiitos vaan tuestasi!

ap

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Miten se homma etenee lastensuojelun kautta? Ihan uteliaisuuttani kysyn, itsekin opettajana. Tehostettu tuki sisältää siis yksilöllisiä tukimuotoja esim. erityisopetusta, ryhmäkoon muutoksia, samanaikaisopetusta, avustajan apua jne. Meillä on erään oppilaan vanhemmat kieltäneet tämän leimautumisen pelossa. Ei siitä mitään lastensuojeluilmoitusta voinut tehdä, kun kaikki kotiasiat ovat kunnossa mutta vanhemmilla suuri pelko lapsen joutumisesta kiusaamisen uhriksi. Kyllähän se lapsi olisi apua kipeästi tarvinnut, kun pelkkiä vitosia todistus täynnä mutta eivät ne vanhemmat ole huonoja vanhempia eikä koulun tehtävä ole kiusata perhettä, kunnes nämä suostuvat koulun painostukseen. Tehostettu tuki ei ole mikään pakollinen juttu, jota voidaan tunkea vanhempien kurkusta alas kielloista huolimatta enkä oiken ymmärrä, miten lastensuojelu saa perheen muuttamaan mieltään, ellei sitten lastensuojeluilmoitusta käytetä kiristyskeinona, mikä on mielestäni erittäin arveluttavaa. Lastensuojelu kun tarkistaa, että lapsella on perheessä hyvä olla ja vanhemmat ajattelevat lapsen parasta, ja näinhän tässäkin tapauksessa oli. Vanhemmilla on oikeus kieltää jokin tukimuoto, ellei kyse ole lapsen hengestä.

En myöskään ymmärrä, miten tehostetun tuen päätös voidaan laittaa vanhemmille vain tiedoksi. Osa tehostettua tukea kun on oppimissuunnitelma, johon kirjataan niin oppilaan kuin vanhempienkin toiveita ja yhteistyötä. Miten voidaan kirjata vanhempien yhteistyötä, jos vanhemmat eivät ole päässeet asiasta mitään sanomaan? Meille yläkoulun puolelle on tulvinut näitä tehostetun tuen papereita sen verran villillä tyylillä, että ilmeisesti alakoulussa tehdään jos jonkinmoista "yksilöllistämistä" jo pelkkien tukimuotojen suhteen. Monelle ei ole tehty pedagogista arviota vaan vain pelkkä oppimissuunnitelma eikä sitä ole muistettu päivittää vuosikausiin. Yritettiinpä meille tunkea HOJKS-oppilastakin, joka oli  työnnetty suoraan yleisen tuen piiristä erityiseen tukeen ja vieläpä HOJKSiin. 

 

 

Pitäisin nimenomaan huonona vanhemmuutena kieltää lapselta apu ja tuki vaikeassa tilanteessa. Lisäksi hyvinkin mahdollista, että vanhemmat itse pelkäävät leimautumista ja kokevat huonommuutta ja häpeää. Siirtävät sen sitten lapseensakin. 

Outoa, että voit puolustella tuollaisia vanhempia opettajana. Tuki on arvokas etuoikeus, ei mikään kiusaamisen aihe kuten nyt nämä vanhemmat ikään kuin lapseensakin iskostavat. 

En puolustele vanhempien päätöstä mutta en ymmärrä, mitä lastensuojelu voi tässä tilanteessa tehdä. Oppimissuunnitelmassa korostetaan, että lapsen  mielipiteet otetaan huomioon ja lapsi ei tukea halua leimautumisen pelossa. Vanhemmat tukevat tässä lastaan (tai ovat syöttäneet lapselleen idean mutta sama lopputulos). Miten täsmälleen määrittelet lapsen edun toteutumisen, jos lapsi ei suostu tukitoimiin mutta hänet sitten niihin pakotettaisiin jollakin lastensuojelullisella toimenpiteellä? Kuinka ymmärtäväinen, innokas ja vastaanottava tämä lapsi (siis 13-16-vuotias) tässä tilanteessa olisi? Ihanko pitäisi ottaa oikein huostaan vanhemmiltaan, kun kehtaavat todeta, että meidän lapsemme ei erityisopettajan tukea kaipaa? Tämä kyseinen perhe siis suostui yleiseen tukeen eli tukiopetukseen ja luokkatilanteessa opettajan apuun mutta ei pienryhmäapuun eikä erityisopettajan apuun eli siis tehostetun tuen toimenpiteisiin eivätkä suostuneet pedagogisen arvion tai oppimissuunnitelman tekoon. Vanhemmilla on oikeus päättää lapsensa koulutuksesta ja voivat tarvittaessa vaihtaa koulua tai siirtyä kotiopetukseen ilman, että me koulussa voimme asiaan puuttua. Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakko.

Ja vaikka en oikeasti ole lainkaan samalla kannalla kyseisten vanhempien kanssa, niin kyllä se erityisopettajalla käynti ja avustajan tuki luokassa sitä lasta leimaavat, vaikka kuinka yrittäisimme teeskennellä, ettei näin käy. Hyvällä itsetunnolla varustettu nuori ei siitä leimasta välitä mutta kaikki nuoret eivät ole samasta puusta veistettyjä. Joskus se sosiaalinen hyväksyntä on tärkeämpää kuin tehostettu tuki. Jos lapsi saa arvosanoiksi viittä ja kuutta, viihtyy koulussa ja hänellä on paljon kavereita, voi se usein olla parempi vaihtoehto kuin että saa tehostetun tuen avulla kuutosia ja ehkä pari seiskaakin mutta muuten sosiaalinen elämä on kuollutta ja kouluviihtyvyys nollassa.

Lapsella on oikeus saada hyvä elämä eikä yksittäinen mittari kerro siitä mitään. Tehostettu tuki on lapsen oikeus mutta ei velvollisuus.

JA jotta käy oikein selväksi: minä en itse ole tukitoimia vastaan vaan nimenomaan pyytäisin niitä omia lapsiani varten mutta se ei poista sitä, ettenkö voi ymmärtää, miksi joku toinen kokee ne uhaksi eikä halua niitä omalle lapselleen.  

Ei lastensuojelu mihinkään tukeen tietenkään pakota. Keskustelevat tällaisessa tapauksessa perheen kanssa. Jääkö lapsi lastensuojelun tarkkailun piiriin, on sitten toki aivan tapauskohtaista. 

Outo asenne sinulla opena kyllä lapsen etuun. Ei kyse ole siitä, saako vitosia vai seiskoja, vaan OPPIMISESTA ja mahdollisimman hyvien valmiuksien antamisesta elämän taipaleelle. 

Mikä opettajienkin keskuudessa arvomaailma on sellainen, että lapsi leimautuu tuen takia, niin tietenkin sitten leimautuu. Teistähän koulun ilmapiiri lähtee. Lapsi ei leimaudu tehostetun tuen toimenpiteistä ainkaan yhtään sen enempää kuin olemalla "luokan huonoin oppilas". Kiusaaminen lähtee aina aivan muista tekijöistä kuin lapselle osoitetusta tuesta.