KYSELY: Kuinka opetat lapsesi >kunnioittamaa< ?
Millä tavalla opetat lastasi kunnioittamaan vanhempiaan ja muita ihmisiä sekä eläimiä?
Tämä kysymys siksi, kun on muutaman puolitutun kanssa ollut asiasta keskustelua ja heillä on aika erikoinen tapa opettaa lasta kunnoittamaan vanhempiaan!
Minun mielestäni paras tapa opettaa lapselle kunnioitusta on kun kunnioittaa myös lastaan! Lapsi ei mielestäni muuten opi miksi pitää kunnioittaa vanhempia ihmisiä, jos ei saa itse myös kunnioitusta.
..jos ymmärrätte mitä tarkoitan!?!...
Eräs tuttava sanoi opettavansa jo vauva-ikäisen lapsensa kunnioittamaan häntä ja miestään, mm. aamulla syömällä aamupalansa ennen lastaan (joka on vasta 5kk). Kun taas minusta kyseessä EI ole kunnioitus... ja miksi pitää jo niin aikasin, kun ei vauva sitä edes tajua vaan luulee ettei hänestä välitetä ja ei opi luottamaan, että ruokaa on tulossa juuri sillä hetkellä kun nälkä on.
Lapsen voi opettaa kunnioittamaan nuorena, mutta ei vauvana, jolloin hän tarvitsee syliä ja rakkautta ja huolenpitoa.
Itse ainakin syötän lapseni heti ensimmäisenä, kun heräämme jotta sitten saan rauhassa syödä ja vauva on tyytyväinen!
(tämä meni jo ehkä ohi kysymyksen, vaikka tässähän on kanssa kyse toisen kunnioittamisesta!)
Mutta tässä minun mielipiteeni!!
-Kaisa-
Kommentit (6)
sitä piti sanoa että tässä vaiheessa kun lapsi on vielä näin pieni mitäs se oli sun jutussa 5kk.Niin hankalakait se on opettaa kunnioittamaan.Sittenkun lapsi on vanhempi niin sittenhän sitä aletaan opettamaan kunnioitusta ym...ja niitähän oppii niin kotoa kuin tarhasta koulusta jne.Se mitä me nyt pystymme antamaan on rakkautta ja turvallisuuta jotka ovat askel kunnioitukseen.Kyl mäkin syön aamupalani silloin kuin se vaan on mahdollista.Mutta esim päivällinen meillä syödään koko perheellä ja silloin vauveli istuu sitterissä pöydän päässä ja tarkkailee tilannetta =) Kaikki ovat tasa-arvoisia meidän perheessä ja se jos mikä on kunnioitusta. Mutta niin on paljon mielipiteitä kuin ihmisiäkin ja jokaisella omat kasvatus näkemyksensä että paha niihin on mennä sanomaan mitään.Ittekin olen joskus miettinyt kaverin niin erinlaista kasvatusnäkemystä ja siitä hänelle sanoinkin niin mojova sanaharkka siitä tuli, silloin päätin että yks sopii toiselle ja toinen toiselle joten empä puutu enään toisten kasvatusmetodeihin.
lettis ja tytteli n.1,5kk
...jos pikkuinen herää ennen minua, annan hänelle ensin aamupuuron, mutta jos nousen aikaisemmin kuin pikkuinen, niin syön sen ensin.
Ja haluan myös sanoa tosta muiden kasvatusmenetelmien puuttumiseen. Olen samaa mieltä, että niin paljon kun on perheitä, on kasvatustapoja. Kenelläkään ei ole mitään asiaa puuttua ja kommentoida vanhempia. Eräskin tuttava pariskunta, " puuttui" ja ääneen kommentoivat, ennen kuin heillä edes lasta oli maailmassa (odottivat parhaillaan). ..." kyllä meillä mennään ja tullaan aivan kuten ennenkin" (haluttiin seurapiirineidiksi/kuskiksi 3 kk ikäisen äiskä mukaan shoppailemaan, ja äidin kieltäydyttyä, vedoten imetyksiin yms.) , " lapsi ei saa olla este" , " pitää opettaa lasta" yms.yms. Nyt onkin asiat aivan erilailla kuin on puhuttu! Lasta ei oteta mihinkään mukaan, viedään hoitoon jopa kauppareissuilla!?
Mut tämä onkin tämmöinen purkautumispaikka, johon saa laittaa omia mielipiteitään vapaasti! Kunnioitetaan toisiamme.
Jatkoja!
T-o4
Enpä tiedä tuosta kunnioittamisesta, mutta kyllä minäkin useimmiten syön ensin itse aamupalan ennen kuin imetän meidän neidin...Yleensä hänen ruokailu ajoittuu minun aampupuuron ja kahvin väliin :)
Mutta kaipa minä opetan hänet kunnioittamaan muita oman esimerkin avulla. Kunnioittamalla niin häntä kuin muitakin ihmisiä ja eläimiä. Kertomalla jos hän tekee väärin ja perustelemalla miksi toimitaan niin kuin toimitaan...Toivottavasti ainakin toimin näin!!!
maaly
Opetan lasta kunnioittamaan siten, että kerron mikä on oikein ja mikä väärin. Meillä on kaksi koiraa ja vauvaa on jouduttu alusta asti neuvomaan ettei koiria saa repiä vaan paijataan nätisti (lapsen kädellä paijataan koiran turkkia). Eihän pieni vielä paljon ymmärrä mutta silti harjoitellaan eläinten (ja muidenkin) kunnioittamista. Tai jos vauva ottaa lelun toiselta lapselta (tai koiralta), niin otetaan lapselta lelu pois ja annetaan sille, jolla se oli ja kerrotaan ettei saa ottaa toiselta. Tällaista kunnoittamista meillä...
Mutta itse olen sitä mieltä, että oma ruokani joutaa odottamaan, ja mikro on keksitty. Vauva saa ruokansa silloin kun sillä on nälkä, ja koitan itse saada ajoittettua imetyksen juuri ennen syömistä, siihen ruoanlaiton ja syömisen väliin. Tai jos ei suostu syömään, niin sitten saa kyllä odottaa sylissä vaikka sen ajan kun syön itse, mutta en puhu sitten mistään kunnioituksesta.
Isompana opetan tietysti paijaamaan hellästi eläimiä ja nämä normaalit. Ja vanhempien kunnioitus? Se menee siinä siivellä kun opetetaan kaikkea. Vasta 3v minusta voi opettaa tai pikemmin vaatia jotain käytöstapoja. Siihen asti meillä saa kyllä vaikka piereksiä pöydässä, kun eihän pieni lapsi sille mitään voi. Mutta 2v vaippapöksymme kyllä jo keksi senkin " huvin" eilen, että tahallaankin voi tehdä niin ja räkättää päälle.. ;)
Itse ajattelen, että yksi tärkeimmistä asioista joita haluan lapsellemme opettaa, on se, että muista ihmisistä ja eläimistä täytyy välittää ja tarvittaessa pitää huolta. Tämä välittäminen merkitsee mulle kuitenkin ilmeisesti aika eri asiaa kuin tuo ap:n tuttavien " vanhempien kunnioittaminen" . Tietyllä tavalla vanhempia täytyy kunnioittaa, joo, mutta kyllä mustakin kunnioituksen, kiinnostuksen ja huomioon ottamisen on oltava molemminpuolista.
Toi ruokailujen ajoittaminen on minulle tuttu ajatus, mutta lähinnä KOIRAN koulutuksesta! Koiraa kasvatettaessa on olennaista osoittaa koiralle sen oma paikkansa (ihmistä alempana) laumassa, ja yksi tapa tehdä tämä on juuri antaa ruoka vasta ihmisten jälkeen. Tätä en ainakaan itse pidä koiran alistamisena, vaan käsittääkseni koiralle tulee vaan turvallisempi olo, kun se tietää, että ihminen on lauman pää ja kantaa siitä vastuun. En kuitenkaan soveltaisi koirankoulutusmenetelmiä lapsen kasvatukseen..!