Mitä mieltä?
Meillä on kolme pientä lasta mies käy töissä ja minä olen kotona lasten kanssa. nuorin 6kk vanhin 3v. Mies on ruvennut vaatimaan, että kun hän tulee töistä talon on oltava siisti. Oli päivä millainen tahansa. (nuorin on VAIN syllisssä hiljaa). Toosi harvoin auttelee mies siivouksessa ym. (Poikkeuksena sellaiset päivät kun haluaa jotain kivaa) Eilen sai kauheen raivarin, kun en muistanut ostaa suklaata kaupasta, enkä muistanut keittää tuoretta kahvia, kun heräsi päiväunilta! Minusta siitä tulee vanhemmiten aina vain äkäisempi. Yks päivä oltiin lasten kans pihalla kokopäivä. Kun tuli töistä kotiin mökötti illan, kun ei oolut siivottu. Onko tämä normaalia käytöstä miehiltä?
Kommentit (7)
Sittenpähän tietää, mihin sun aikasi menee. Siinähän yrittää itse klaarata paremmin ja pitää vielä huushollinkin kondiksessa....
Kiukuttelee kuin pikkupoika.. Ja ikä oli??
Mitä jos hommaisit kantoliinan, siinä jäisi kädet vapaaksi kun vauva on liinassa.
Miehes ei näköjään tiedä millaista on olla kotona pienten lasten kans. Minä en ainakaan kerkeä siivoamaan kovin paljoa päivässä, eikä ole herralle ruokaa eikä kahvejakaan joka päivä valmiina odottamassa - eikä hän sitä vaadikaan. Tietää kyllä itsekin mihin meikäläisen päivä kuluu... meillä kun mieskin hoitaa lapsia ja minä käyn " töissä" (työni on jälleenmyyntityötä, jota teen iltaisin ja viikonloppuisin).
Meillä on kotona 2v ja 8kk ikäiset lapset. Yhdessä siivotaan viikonloppuisin ja muutenkin tehdään paljon juttuja yhdessä, mies jopa leipoo ihan omasta tahdostaa, jos minä en kerkeä (on muuten tehnyt joka vuosi äitienpäiväkakunkin itse).
Kyllä minusta miehes vaatii sinulta liikaa ja on epänormaalia kyllä kiukutella tuollaisista asioista. Ei tuo nyt maailmaa kaada, jos yhden suklaan unohtaa. Uhohdetaan sitä paljon isompiakin asioita. Juttele miehes kanssa tai vielä parempi, jos laitat hänet hoitaan lapsia vaikka päiväksi ja mene itse tuulettumaan. Näkeepähän silloin mitä sitä päivässä kerkeää tekemään.
Sano sille, että pistät sen päiväkotiin jossei ala käyttäytyä kuin aikuinen!
Menetin sit liikuntakykyni ja jouduin pariks viikoks sairaalaan. Miehen oli pakko jäädä kolmen alta kouluikäsen kanssa kotiin. Tiskikonekkin oli ollut jo vuoden rikki kun " siitä enään kalua saa" . Kummasti mies sen sai korjattua kun oli pari päivää tiskannut käsin. Toipumiseeni meni muutama kuukausi ja mies joutui osallistumaan kotihommiin enemmän kuin ennen.
Ei ole sen jälkeen vihjaillut että makoilen vaan sohvalla päivät pitkät.
Ei kai kukaan AIKUINEN MIES kiukuttele jostain suklaasta?!
Onnea valitsemallasi tiellä.
siis mää en vois ajatellakkaan jättäväni miestä, koska kuitenkin rakastan paljon ja uskoisin, että on molemminpuolista. MUTTA miten saisin hänet arvostamaan kotiäidin työtä? Tää on niin sekavaa tekstiäkin! :) Kiitoksia muuten kommenteista!