Kerro joku outo fakta itsestäsi
Saa olla mitä vain, pysytään kuitenkin asialinjalla.
Itse sanon että tykkään juoda aina vain lämpimiä juomia. Jopa kaljan ja limsankin täytyy olla huoneenlämpöistä.
Kommentit (567)
Jos joku puhaltelee korvaani, kuiskaa minulle jotain tms. niin minua alkaa kutittaa pakarasta. Tämä on tosi outoa, enkä tiedä mistä se johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun otan kananmunia kennosta, järjestän jäljelle jäävät munat symmetrisesti. Tämän takia joudun usein ottamaan yhden lisää tai vähemmän kuin mitä olin ajatellut ensin. Ostan mieluiten isoja kennoja, joissa on kolme riviä kahden sijasta, koska niissä järjestely on helpompaa.
Miksi et ota kananmunia suoraan siinä järjestyksessä kuin haluat jäljellejääneiden olevan?
En voi sietää että mikään metallinen osuu hampaisiini. Mikali näin käy tai vahingossa narautan hampaita saan kamalan puistatuksen ja pitää kielellä "silittää" hampaita anteeksipyynnöksi. Olen kuitenkin kuulemani perusteella paha hampaiden unissaan narskuttaja.
Jos kakka ei meinaa tulla, menen kyykkyyn pöntön päälle, niin johan tulee sukkelaan. Suolistolle ergonomisin asento kakata. :-)
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:25"]
Jos teen kaksi voileipää, se toinen siivun on jotenkin tuomittu olemaan huonompi kuin toinen. On esim. pienempi, huonomman mallinen tms. Laitan kahdesta kinkkusiivusta, juustosta, you name it, huonomman sille huonolle leivälle. Tomaatin kanttipalat menevät sille ja kauniit siivut paremmalle leivälle. Syön ensin huonomman leivän pois ja nautiskelen hienosta leivästä.
Mun outouteni on se että säälin tuota huonompaa leipää.
Ihana:D
Ei pakollinen kirjoitti:
Onnistun nukahtamaan aina alle minuutin siitä, kun pää on tyynyssä. Aina ei mene edes minuuttia.
Lucky you!
Vierailija kirjoitti:
Ruispaloista täytyy syödä aina se alimmainen, tasainen pala ensin ja sitten kansi. Ahdistun kovasti jos joudun syömään kaksi kantta tai alimmaista palaa.
Eikä!!!!! Ruispaloista syödään AINA se kansi ensin, koska se on niin lättänä ja pohja sitten, koska se on niin paksu. Tämä on laki:DDDDD
Vierailija kirjoitti:
Jos joku puhaltelee korvaani, kuiskaa minulle jotain tms. niin minua alkaa kutittaa pakarasta. Tämä on tosi outoa, enkä tiedä mistä se johtuu.
Minua tämä kutittaa alaselästä
En voi syödä, jos haarukka ja veitsi ovat eri paria.
Tiettyjä ihan joka päiviäisiä askareita tehdessä (esim. käsiä pestessä) pitää irvistää ja samaan aikaan jännittää kaikki lihakset. Ahdistaa jos esim. työpaikan/leffateatterin/ravintolan vessassa on joku samaan aikaan kun pesen käsiä kun silloin ei kehtaa irvistää.
Minulla oli paha anoreksia, ja ajattelen joka päivä, että haluaisin sairastua siihen uudestaan.
Kyläillessäni muilla käännän toisten vessapaperirullat mielestäni "oikein"päin. Eli niin, että paperi laskeutuu poispäin seinästä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mielikuvituspoikaystävä, kenen kanssa keskustelen arkisista asioista pääni sisällä. Jos olen menossa keittiöön niin se saattaa kysyä menenkö keittämään kahvia ja vastaan joo, tuonko sullekin ja se vastaa että tuo, en kuitenkaan keitä kahvia kuin itselleni.
Haluaisitko oikean poikkiksen:) Voidaan puhua keskenämme itseksemme:D
T. 2-luokalta asti itsekseen puhuja.
Ällöttää syödä isoja kanan fileesuikalepaloja ja siksi pilkonkin ne aina paistovaiheessa niin pieniksi kuin vain pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku puhaltelee korvaani, kuiskaa minulle jotain tms. niin minua alkaa kutittaa pakarasta. Tämä on tosi outoa, enkä tiedä mistä se johtuu.
Minua tämä kutittaa alaselästä
Minulla koko vasen puoli: niska, yläselkä, pakara, reisi ja pohje. En voi esimerkiksi kuunnella musiikkia pelkällä vasemmalla kuulokkeella, tai ala kiemurrella ja tulee tosi inhottava olo. Ihanaa että on muitakin!
Minulla on myös ilmiömäinen lyriikkamuisti ja olen siitä salaa ylpeä. En ole tavannut ainuttakaan ihmistä kuka osaisi laulujen sanoja yhtä hyvin. Ärsyynnyn jos joku laulaa väärin ja korjaan ne heti automaattisesti.
Musta on ihanaa kun multa otetaan verikoe. Sen neulan pistäminen kyynärvarren suoneen on jotenkin niin tyydyttävän tuntuista, samantapainen tunne kun painaisi sormella hartiassa jonnekin vähän kipeän lihaksen väliin tai en osaa selittää :D jos ikinä piikittäisin huumeita jäisin varmasti välittömästi koukkuun, mutta en tietenkään koskaan aio tehdä niin.
Olen ollut viimeiset 10 vuotta koko ajan lähellä kotoani, koska esim. työpaikkani ja kaikki palvelut löytyvät läheltä kotiani. En ole ollut koko tänä aikana varmasti yli 3 kilometrin päässä kotoani.
Vierailija kirjoitti:
Puhun todella paljon ääneen ollessani yksin. Kuvittelen että seurassani on joku ystävä kelle pursn sydäntäni. :)
Minä myös! Ihanaa, että meitä löytyy useampiakin:)
Ollessani yksin kotona, puhun itsekseni pääasiassa englanniksi ja luon dramaattisia "kohtauksia". Keksin dialogeja ja ilmeilen kohtauksen vaatiman tilanteen mukaan, usein ovat niin surullisia dialogeja, että itkenkin.
Autolla ajaessani kuvittelen olevani terapiassa tai radiohaastattelussa. Tämäkin englanniksi tietysti. Saatan höpötellä vaikkapa ensirakkaudestani, perheestäni jne. Yleensä laitan soimaan jotain vakavaa musiikkia taustalle.
Hauska ketju!
Ihanan "pimeetä" porukkaa täällä.
Vanhemmillani on vaaleansiniset silmät, minulla vihreän-ruskeat (engl. hazel eyes).
Miten se on mahdollista?