Kuinka jakaisitte miehen kanssa menot näillä tuloilla;
Mies saa 1800-2500¿nettona ja mä tuun saamaan äitiysrahaa n.800¿ käteen tästä kuusta lähtien.
Vuokra 425¿.
Kun olin töissä joulukuun loppuun asti (käteen jäi 1200¿/kk) ostettiin puoliksi uudet vaunut (479¿, ja vauvan vaatteet ja ylipäätään kaikki tarvikkeet maksettiin puoliksi).
Mutta siis kohta vauva syntymässä ja mietin mikä olis reilu jako kun mies vielä olettaa, että maksan puolet kaikesta! =(
Ollaan tähän asti ostettu omilla rahoilla omat jutut, myös ruoat nimittäin molemmat syö ihan eri ruokia.
Kommentit (110)
No ettei enää sylivauva ole siinä vaiheessa ja osuu sit kesälle.
Yhteisiksi rahat muuttuu sitten kun nainen lakkaa tienaamasta
Meillä on ollut jo seurusteluajoista alkaen samat yhteiset rahat, ts. rahaa on käytetty vuorotellen molempien tileiltä, kummalla nyt sattui pätäkkää olemaan.
Yliopisto-opintojen välillä oltiin molemmat epäsäännöllisesti eriaikoihin töissä, eikä olisi tullut mieleenkään ruveta jaottelemaan rahoja.
Toisaalta meille raha ei koskaan ole ollut kovin merkittävässä roolissa elämässä. Kaikki on yhteen aina pantu, toisella on ollut enemmän, toisella vähemmän, tilanteesta riippuen.
Mitä te niillä rahoillanne yksin teette? Eikö perhe olekaan yksikkö?
Oon jotenkin ollut vähän alistunut siihen, että tienaan vähemmän
-->kulutan vähemmän.
Tosiaan jos jatkaisin töissä niin sitten saisin enemmän ja yhteisen lapsen takia munko pitäis olla se joka alistuu siihen, että saan vähemmän ja mies entiseen malliin.
Ylipäätään tässä ei ole mielestäni kyse siitä, että kaikkien rahojen pitäisi olla yhteisiä. Kyse on ennemminkin siitä, että miksi mies saa jatkaa elämäänsä entiseen tapaan ja nainen joutuu kärsimään taloudellista tappiota lapsen syntymän vuoksi? Käsittääksi lapsi on kuitenkin miehen ja naisen yhteistä tuotosta ja näin ollen voisi olettaa lapsesta aiheutuvien kulujenkin ja tulon menetysten jakautuvan tasaisesti.
Vierailija:
Kaikissa perheissä, joissa vaimo tienaa yhtä paljon tai enemmän kuin mies, on yleensä omat rahat
Yhteisiksi rahat muuttuu sitten kun nainen lakkaa tienaamasta
Siksihän meillä on lakikin puolisoiden elatusvelvollisuudesta toisiinsa nähden.
Mikäli miehesi pysyy kannassaan vaadit palkkaa ja että miehesi maksaa sinulle esim. eläkevakuutusta, tai että hän jää vanhempainvapaalle ja hoitovapaalle mikäli hän haluaa että lasta hoidetaan pitkään kotona. Perhe on yksikkö ja jos näin ei ole pitää toisen korvata kotona olevalle ansionmenetys.
Tottakai MOLEMPIEN pitää huomioida kulutuksessa se, että perheessä on jonkin aikaa yksi tulonsaaja vähemmän. Anteeksi vaan,mutta monet kotiäidit suuttuvat jos mies kehottaa heitä tuhlaamaan vähemmän, he ilmeisesti luulevat että raha kasvaa puussa ja yhteiset rahat on yhtä kuin hillitön kulutusjuhla.
Ehdottaisin ap:lle, että jos yhteiset rahat on mahdottomuus, niin kumpikin pistää pakollisiin menoihin saman prosenttiosuuden tuloistaan ja loput (jos jotain jää) sitten yhteiseen säästökassaan esim. sitä taloa varten tai käytetään johonkin ylimääräiseen.
On aika naiivia olettaa että MISTÄÄN ei tarvitse tinkiä jos perheeseen syntyy lapsi. Ellei sitten mies ole tosi kovapalkkainen.
No ei kyllä olla tuhlareita kumpikaan!
Lähinnä tarkoitin sitä että mun ei siis tarvitse maksaa puolta vuokrasta vaan mies saa maksaa koko vuokran tai just, että molemmat maksaa sen %-osuuden... hänellä kuitenkin huomattavasti isommat tulot. Ja mies saa tuloistaan sit maksaa kaiken lapseen liittyvän ja silti hänelle jää huimasti säästöön.
Ja tietty ostan omat ylellisyystarvikkeet omista rahoista kuten tähänkin asti.
En siis todellakaan tarkoittanut, että rupeisin nyt tuhlariksi ja pistäisin tulot menemään samantien!
En lukenut kaikkia viestejä. Tänään satuin huonekaluliikkeessä kuulemaan, kun pariskunta sopi kuinka monta sataa kumpikin maksaa jostain yhteisestä hankinnasta. Eipä tuollaisia ole meidän ikinä tarvinnut keskustella mieheni kanssa sen jälkeen, kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin. Olen siitä asti ollut milloin opintotuella, äitiyspäivärahalla tai kotihoidontuella. Miehen palkka menee miehen tilille, johon minulla on käyttöoikeus. Enimmäkseen maksellaan miehen tililtä pankkikortilla. Sitten kun omalle tililleni on päässyt kertymään rahaa, ostelen siitä lapsille vaatteita, itselleni tarvitsemiani juttuja ja miehen tilin tyhjennyttyä annan rahaa hänelle.
Kun on yhteinen jääkaappi ja yhteiset lapset, olisi minusta outoa, että olisi kaksi rinnakkaista taloutta. Se tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, koska naisen tulot eivät koskaan pääse miehen tulojen tasolle, jos syntyy useampi lapsi ja nainen hoitaa heitä usean vuoden ajan kotona. Avioliitto tarkoittaa myös omaisuuden jakamista. Esim. erotilanteessa omaisuus pannaan puoliksi. On outoa, jos rahat eivät ole yhteisiä avioliiton aikana.
Eri asia, jos lapsia hoidetaan kotona vuoronperään tai pariskunnalla ei ole lapsia ja tulot on samantasoiset.
Mutta jos toisit rahaa talouteen tasa-arvoisesti, ei neuvottelussa olisi mitään pahaa.
Eipä miehelläsi ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa kaikki itse.
Mies syö monta kertaa enemmän kuin minä niin ei toi ole mahdollista. Mulla menis puolet äitiyspäivärahoista pelkästään hänen ruokiin =D (hän harrastaa salilla käymistä niin on tosi tarkka ruokavalio...)
Mulla ei taas montaa euroa päivässä mene ruokaan kun en paljoa syö.
Ja tosiaan, en ole ansainnut juuri mitään avioliittomme aikana. Mielenkiintoista mitä sitten, kun pääsen vihdoin töihin.
Meille on vaan alusta asti muotoutunut sellainen asenne, että kaikki on yhteistä. Mieheni tulee tienaamaan aina enemmän kuin minä, koska on korkeammin koulutettu ja ollut pidempään työelämässä. Kyllä me jatkossakin pannaan kaikki yhteiseen pussiin. Töitä meillä tehdään perheen takia. Lasketaan yhteisen mammonamme saldo ja suunnitellaan mitä rahoillamme teemme. Kumpikin saa tasavertaisesti ostaa jotain omaa, toteuttaa jonkun haaveensa...
No, ehkä tämä ei liity tähän ketjuun.
Vierailija:
Mutta jos toisit rahaa talouteen tasa-arvoisesti, ei neuvottelussa olisi mitään pahaa.Eipä miehelläsi ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa kaikki itse.
Mun bruttotulot on tällä hetkellä 250e/kk ja miehen 2000e/kk. En ymmärrä miten tällaisessa tilanteessa voisi edes olla " omat rahat" . Jos mies olisi joskus sellaista vaatinut, olisin minä varmaan todennut, että yh:na olisi enemmän rahaa ja saisi itse päättää mihin sen käyttää. Meillä mies maksaa auton ja asunnon ja kaikki isot laskut, minun tililtä menee yleensä ruokaostokset. Ja kuun lopussa molemmilla matti kukkarossa. =)
Kyllä lapsiperheessä kaiken täytyy olla yhteistä, niin omaisuus kuin velatkin.
Vierailija:
Yhteisiksi rahat muuttuu sitten kun nainen lakkaa tienaamasta
ja tulen tienaamaan varmaan taas aikanaan enemmän
Mutta siinä vaiheessa on jo neuvoteltu esim. että toinen jää kotiin hoitamaan yhteisiä lapsia. Mielestäni kaikki rahat yhteen pinoon ja siitä sitten eteenpäin YHDESSÄ.
Pitäisikö naisen sitten vuokrata puolet kohdustaan miehelle? Ja ottaa tuntipalkkaa ja yötyölisää yöimetyksistä? Ja vaatia korvausta lapsenhoidon aiheuttamasta tulonmenetyksestä? No, pyykkikaapin ovaan voisi sitten laittaa hintatiedot: sukat 1e/pari, T-paita 1,5e.. ilman kaappiin viikkausta 50senttiä ja 1 euro..
Eli molemmat laittaisi jonkun tietyn prosentin, esim. 60 %, omista rahoistaan yhteiselle tilille ja sieltä sitten maksettaisi yhteiset kulut.
mennä avoliittoon mut alkoi pelottaan.
Itse olen äitiyslomalla ja mies tienaa ihan mukavasti.Koskaan meillä ei ole riitaa rahan käytöstä,kaikki on yhteistä.Enkä pode siitä huonoa omaatuntoa,hoidan yhteisestä päätöksestä kolmea lastamme kotona.Se on mun työ tällä hetkellä.Pitäiskö mun muka maksaa kaikesta puolet (asumisesta jne) äitiysrahasta ja kotihoidontuesta?! Mies ei ikinä suostuisi moiseen,mun mielestä se on alentavaa.Eihän sellainen toimi jos toisella on paljon paremmat tulot...