olin joulun tienoilla kaasona ja rahaa muutes paloi hääparin hyväksi kiitettävästi

täjien, ei häiden järjestelyissä avustavien.

Vierailija:

Jos esim. morsian ehdottaa kampauksen ottoa, voihan sanoa, että en ole varma pystynkö sellaista ottamaan, kun rahaa ei ole oikein siihen tai jotain muuta. Matkakuluja en kyllä laskisi, jos kerran itse olen suostunut kaasoksi. Polttarikulut tietysti jaetaan yhdessä kaveriporukan kesken. Eikö itse voi sanoa heti alussa, että jaetaan kulut ja sovitaan, kuka maksaa ja järjestää mitäkin? Eikö asioiden ja rajojen sopimisesta voi ottaa itsekin vastuuta?

sanottu on USKO JO JA YRITETTY ON SOPIA, mutta jos sanoo SUORAAN niin katkeavat välit morsiameen, sulhaseen ja koko kaveriporukalle mollataan... PIDÄT VARMAAN MEITÄ KAASOJA JOTENKIN TYHMINÄ vai??? vaikka morsiamet niitä rääväsuita on....

Eikä polttareita ole edes pakko järjestää!! Tai niihin ei tartte ainakaan rahaa juurikaan laittaa. Vähän mielikuvitusta mukaan!

Tämäkin on totta. Morsian on niin herkällä mielellä, että pahoittaa jokaisesta omasta mielestään poikkipuolisesta sanasta mielensä ja mykkäkoulu voi alkaa. Minut morsian haukkui kaveriporukalle vasta jälkikäteen, kun olen kuulemma niin pihi. Porukka jäi polttareista velkaa 100 euroa ja kun perin niitä takaisin, jouduin vähän ärähtämään. Siitä sitten tuli kitinöitä.

Vierailija:

sanottu on USKO JO JA YRITETTY ON SOPIA, mutta jos sanoo SUORAAN niin katkeavat välit morsiameen, sulhaseen ja koko kaveriporukalle mollataan... PIDÄT VARMAAN MEITÄ KAASOJA JOTENKIN TYHMINÄ vai??? vaikka morsiamet niitä rääväsuita on....

niin ne askartelutarvikkeet maksoin 30 e, kun morsiamen reaktio on että aha. Minusta se pitäisi olla että tässä sulle se 30, kiitti vaan avusta.



Meillä ainakin morsian oli itse kaikkein innokas suunnittelemaan polttareitaan. Melkein itku pääsi kun hääpäivään oli jotain 5 kk ja ei ollut vielä mitään suunnitelmia. No odotusaikahan meni hänellä mukavasti antaessa kaikenlaisia vinkkejä, " ihan vaan jos ette keksi mitään" . Kaikki ideat oli jotain 100-500 euroa, ja näitä olisi tosiaan päivään pitänyt mahtua useammat. Yhdessäolopolttarit hän tyrmäsi heti sanomalla, että " jaa siis siinäkö muka KOKO polttarit, että vaan ollaan yhdessä" . Myöskin vihjaavia tarinoita siitä, miten jollakin morsiamella oli niin paha mieli, kun polttarit olivat olleet ihan mitättömät, ei mitään helikopteriajelua tms.



Kaasona voisin olla (yksityiskohtaisesti töistä sopien), mutta polttareita EN järjestä enää ikinä enkä myöskään osallistu.

Mulla oli kaks kaasoa, jotta voisivat jakaa " taakkaa" keskenään eikä kävis liian raskaaks. Halusin, että he pukeutuvat jotenkin toisiinsa ja muhun sopivasti, joten yhdessä suunniteltiin heille puvut, he valitsi kankaat ja minä ostin kankaat ja ompelin puvut. Pukujen kustannukset ei todellakaan mun mielestä kuulunu mun kaasoille, jos mä kerta halusin niille uudet puvut. Hiuksensa ja meikkinsä saivat laittaa ihan niin kuin parhaaksi näkivät, koska luotin kyllä, että ovat hyvän näköisiä, vaikka suoraan sängystä tulisivat ;) Hommia en heille sälyttänyt muuta kuin polttareiden järjestämisen (en asettanut siihenkään mitään vaatimuksia...) sekä häitä edeltävänä iltana hääpaikan koristelun yhdessä minun + muiden kanssa. Koitin myös hoitaa niin, ettei heille tulisi hääpäiväksikään paljoa tekemistä vaan saisivat nauttia, tärkein tehtävähän oli, että he olivat minulle tukena ja turvana. Ja kiitoslahjat annettiin tietysti jo hääjuhlassa illalla. Olen myös itse ollut molempien näiden kaasojeni häissä kaasona eikä kumpikaan ole todellakaan sälyttänyt harteilleni sen enempää kuin minäkään heille. Ehkä siksi ollaankin kaikki edelleen erittäin hyviä ystäviä ja kaikkien häitä voidaan ilolla muistella...

kyllä muista olleeni missään häähuumassa ettei oma pää olis toiminu normaalisti.Ehkä viimeinen viikko meni jotenki pienessä usvassa...



Jos kaasoni tai ystäväni ostivat meidän häihin jotain (esim koristeisiin tai ohjelmia varten) niin me kyllä maksettiin kaikki takaisin. Aina kun ei etukäteen osaa arvioida mitä jokin asia maksaa. Meillä ei siis menny kaasolla yhtään rahaa meidän häihin. Bestmanilla meni jonku verran kun hän itse välttämättä halusi ostaa meillä pienen pullon shamppanjaa matkalle kirkosta juhlapaikalle.



Ja kyllä se on hääparin tehtävä maksaa puvut ja kampaukset jos morsian haluaa jotain tietynlaista.



Eihän polttareita lasketa häihin tai siis kuuluuhan ne häihin jollainlailla, mutta niitä välttämättä tarvi pitää. Jos morsiammella on itsellä tietyt (kalliit) suunnitelmat polttareista niin kyllä tuleva rouva silloin joutaa (ainaki) osan maksamaan niistä kustannuksista.

Polttareista en kehtaisi myöskään nurista, koska ne on sellaiset mitkä itse järkkää! Se ei ole morsiamen asia lainkaan.



Minä huolehdin ettei kaasolleni tullut kuluja mistään ulkoisesta ja silti ostin kiitoslahjan ja vein syömään.



Jos olisin kaaso, en missään nimessä maksaisi mitään kampauksia ja ostaisin sellaisen puvun kuin haluan, muuten hääpari maksaisi. Päivänselvää.



Ei pidä suostua älyttömyyksiin!!

Vierailija:

Ei pidä suostua älyttömyyksiin!!

Mitäs kun morsiameksi sattuu sellainen, joka tässäkin ketjussa esiintynyttä " niuho!" -tyyppiä, eli jos on joku ongelma pistää rahaa hänen häihinsä, niin olet mieletön pihi ja saituri. Ongelma on paljon tätä ennen, siis siinä, että miksei morsian itse huolehdi häittensä kustannuksista.

Minä en ole vielä koskaan osallistunut polttareihin, kun kukaan lähipiiristä ei ole mennyt naimisiin vielä. Minua on kyllä kutsuttu polttareihin noin 60 euron maksua vastaan. Miksi maksaisin 60 euroa, että saan viettää iltani 10 täysin tuntemattoman kanssa sekä puolitutun morsiamen? 60 euroa oli siis pelkästään morsiamen kuluihin... Katsoin tämän polttarikutsun tulleen minulle vain sen takia, että tarvittiin lisää kustannustenjakajia. En mennyt, enkä vastaavanlaisiin polttareihin mene. En ole kenenkään ilmainen kestittäjä (enää).



Hyvän kaverin polttareihin voisin osallistua ja maksaakin jotain. Mutta jotain järkeä kustannuksissa tulee olla. Kyllä yhteisestä hauskanpidosta voi maksaa.



Itselleni en halunnut polttareita. En halua kännätä ja nolata itseäni. Enkä halua maksattaa kavereillani laskuvarjohyppyjä tai ravintolareissuja. Osa kaveriporukasta oli pettyneitä tähän päätökseeni. Kaaso ja lähipiiri ymmärsivät asian, eikä polttareita pidetty.



Oma kaasoni oli apunani hääpäivänä ja hääpaikan jälkiraivaamisessa. Kustannuksia hän ei maksanut. Ja kiitoksen sai.

katkennut jo ennen häitä.

Ei ole itsekästä pitää omista oikeuksista kiinni. Jos olet kynnysmattona kun olet kaaso, olet todennäköisesti sitä muuallakin. Toivon, että ap oppi tästä nyt jotain ja pitää huolen ettei kukaan koskaan enää pääse noin kauhealla tavalla niskan päälle.