onko se niin kauheaa kehitykselle, jos lapsi ei mene ikinä päiväkotiin?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 09:55"]

Esikouluun sitten viet.

Jos lapset ovat kotona niin muistathan huolehtia motorisesta kehityksestä, jotta eivät ole vuosia jäljessä esikouluun tullessaan. Eli huolehdit kynäotteet kuntoon, saksilla leikkuun opettamisen, solmujen tekemiset ja muut näpräyshommat niin, että lapsien aivot eivät jää kehityksestä jälkeen. Jos aivot eivät saa tietyissä vaiheissa tekemistä, voi jokin aivojen alue jäädä loppu iäksi vajaaksi!

Luethan lapsille myös paljon erityyppisiä tekstejä, jotta heillä on hyvä sanavarasto eskariin ja kouluun tullessaan.

Kirjoitin tämän siksi, että joskus kotihoidosta tulee kouluun lapsia, jotka ovat todella pahasti toistaitoisia. Pahimmillaan ihmetellään onko lapsella jokin kehitysvamma!

[/quote]

Asiallinen kommentti. Lapsi ei tarvitse päivähoitoa, jos kotona ei ole kaikenkieltämisen kulttuuria, ja lapsen kanssa luetaan, askarrellaan ja tehdään yhdessä ihan tavallisia arjen askareita. Jos taas lapsi ei saa osallistua mihinkään, "sakset tappaa", ja "kiipeilyteline on vaarallinen", niin jää tärkeät perustaidot oppimatta.

Kerhokavereita kannattaa kutsua kylään ja jos lapsii tykkää musiikista, liikunnasta tms jonkun harrastuksen voi aloittaa jo ennen eskaria.

Kouluvalmiudet saa eskarista, ja siellä osaavat myös kertoa, minkä taitojen kehittämiseen lapsi eniten tarvitsee tukea.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:25"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:08"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 09:54"]

Ihan ok. Ainoa juttu on että eskarissa täytyy sitten oppia alusta pitäen isossa ryhmässä oleminen, mutta oppii sen sielläkin.

[/quote]

En oikein usko että isossa ryhmässä toimiminen on opittua, olen 30v enkä vielläkään tykkää olla isossa ryhmässä, lisäksi mitä osaamista siinä on, siellä ollaan missä muutkin, tehdään mitä käsketään, se kuinka mukavalta se tuntuu on luonteesta kiinni. Päsmärit tykkäävät, tarkkailijat ei niinkään.

[/quote]

no kyllähän se nyt lapselle on eri asia olla parinkymmenen muun lapsen kanssa vs kaksi äidin kanssa, noin kärjistetysti. Pitäähän siinä oppia, ettei saa koko ajan huomiota, omaa vuoroa odotetaan, ohjeitanoudatetaan etc.,.

[/quote]

Aijaa, meillä kyllä joutuu odottamaan omaa vuoroaan sisarusten takia, tai jos juttelen jonkun kanssa niin lapsi joutuu odottamaan, ja ohjeitakin joudutaan kotona noudattamaan ihan arkijutuissa, onhan se tietty eri olla 20 muun kanssa mutta ei siinä mitään opettelua tarvita... riippuu tietenkin kasvatustavoista millainen lapsesta kehittyy, en oikein ymmärrä miten nämä virinehoitoon vievät lapsiaan kasvattaa jos pitää mennä päiväkotiin opettelemaan perusasioita..

[/quote]

Totta, aika erikoisia nuo kommentit, joissa käytöstavat opetettaisiin vasta päivähoidossa. Kotona ne pitäisi opettaa.

Persoonallisuudella on iso merkitys. Esim. meillä lomamatkalle lähtiessä yksi lapsista on löytänyt uusia kavereita jo ennen kuin saadaan laukut lentokentältä, toinen taas haluaisi vain piirtää ja lukea rauhassa, ja tutkia mieluummin ötököitä kuin telmiä altaassa. Loput sit vissiin on normaaleja...

Oma lapseni meni juuri eskariin, ei ole ikinä ollut päiväkodissa. Hyvin sosiaalinen, rohkea, kiltti, tulee muiden kanssa hyvin toimeen, ei ole ikinä kiusannut missään. Osaa lukea, laskea, kirjoittaa vähän, kellonajat ym. perustaidot. Mainittakoon vielä, että itse en ole sosiaalinen tai puhelias vaikka lapseni on. Ei jää lapsi mistään paitsi jos ei mene päiväkotiin.

Itselläni on aivan kauheita muistoja päiväkodista ja yhdestä kerhosta. Kiusaamista ja väkivaltaa aikuisen työntekijän taholta. Olin siksi todella arka mennessäni kouluun. Ihanaa huomata, ettei oma lapsi kärsi samoista ongelmista.

Meidän lapset on menneet vasta eskariin ja hyvin ovat pärjänneet :) Kavereita riittää ja koulu sujuu hyvin. Vanhin osasi lukeakin kouluun mennessä sujuvasti. Kunhan et ruoea palvelemaan lasta vaan kotona myös annat tehdä itse! Voidella leipää, kuoria perunaa, opetat sitomaan kengännauhat... Sitä meidän lasten opettaja on sanonut, että muuten on parasta mitä lapselle voi tarjota tuo kotihoito, mutta kun vanhemmat passaa liikaa. Ja meidän lapsia ei onneksi asia ole hänen mukaansa koskenut...

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:14"]

Ei tarvitse!

Mä aloitin päiväkodissa hädin tuskin 1-vuotiaana, eikä musta mitään erityisen sosiaalista ihmistä kasvanut. Toisin kuin oma poikani, joka aloitti nyt eskarin ja on tähän asti ollut kotihoidossa - häntä sosiaalisempaa, taitavampaa ja reilumpaa kaveria saa hakea!

[/quote]

Ymmärräthän itsekin että tässä ei ole kyseessä syy- ja seuraussuhde?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 09:55"]

Esikouluun sitten viet.

Jos lapset ovat kotona niin muistathan huolehtia motorisesta kehityksestä, jotta eivät ole vuosia jäljessä esikouluun tullessaan. Eli huolehdit kynäotteet kuntoon, saksilla leikkuun opettamisen, solmujen tekemiset ja muut näpräyshommat niin, että lapsien aivot eivät jää kehityksestä jälkeen. Jos aivot eivät saa tietyissä vaiheissa tekemistä, voi jokin aivojen alue jäädä loppu iäksi vajaaksi!

Luethan lapsille myös paljon erityyppisiä tekstejä, jotta heillä on hyvä sanavarasto eskariin ja kouluun tullessaan.

Kirjoitin tämän siksi, että joskus kotihoidosta tulee kouluun lapsia, jotka ovat todella pahasti toistaitoisia. Pahimmillaan ihmetellään onko lapsella jokin kehitysvamma!

[/quote]

Vai kehitysvamma ihan.

Täysin aiheeseen kuulumaton kommentti, mutta missä päin Suomea käytetään muotoa "kerran viikkoon"? En ole koskaan kuullut tuota käytettävän. Kuulostaa tosi oudolta.

27!

No jos lapsi ei osaa mitään eikä oikein edes puhu, niin kai sitä ihmetellään. Todellisuudessa lapsi ei osannut mitään sen vuoksi ettei hän ollut kotona tehnyt käytännössä mitään kehittävää. Aika oli kulutettu pikkusisaruksen kanssa videoita katsellen. Lapsen motoriset taidot olivat surkeat, sanavarasto olematon eikä hän ymmärtänyt ohjeita. Tilanne lähti onneksi korjaantumaan, mutta pysyviä vaikutuksia varmaankin jää.

Mä olen itse ollut vain eskarissa, ja niin taisivat olla seudun muutkin lapset, sillä aina oli kavereita ja tekemistä. Enkä ole kovin kieroon kasvanut. Toki jos päivähoito on ainoa lapsikontakti, niin silloin harkitsisin.

Minä en ollut aikoinaan päiväkodissa. Synnyin 1990. Silloin oli joitain harvoja jotka eivät myöskään olleet siellä. Jotain kontaktia olisi kyllä hyvä olla muihin lapsiin. Itse kävin jossain kerhossa välillä, kerta viikkoon kai. Olen kai aika normaali..

Mikset laittaisi päiväkotiin? Päiväkodissa on kuitenkin ikäistään seuraa ja alkaa lapsi tulla siihen ikään, että oikeasti se on jo tarpeenkin. Meillä päiväkodeissa pyöritetään jo "viskaria" eli "esieskaria". Tarkoittaa sitä, että ryhmässä on vain 5-vuotiaita ja tehdään jo vähän tehtäviä. Sen lisäksi päiväkodissa todellakin syntyy monet kaverisuhteet. Omat lapset ovat 9 ja 11. Suurin osa kavereista on sieltä 4-6 -vuotiaasta ollut jo kavereita. Esimerkiksi 11-vuotiaan tyttäreni paras kaveri oli eskarissa paras kaveri. Ylipäätään hänen neljän parhaimman kaverin joukosta kolme on ollut jo päiväkodissa samassa ryhmässä.

Mä en ymmärrä, miksi vieroksut päiväkotia? Ymmärrän, ettei sinne vauvoja raahata, mutta lapsesi alkaa olla sen verran iso, että koen pikemminkin, että eväät häneltä jotain hyvää elämässä, kun et vie sinne. Eikä siellä tarvi joka päivä olla. Sekin lasta väsyttää, mutta joku 10 päivää kuukaudessa olisi tosi kiva ja veikkaan, että lapsi menisi aina innoissaan 3-5 päivän vapaan jälkeen taas sinne pariksi päiväksi.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:43"]

Minä en ollut aikoinaan päiväkodissa. Synnyin 1990. Silloin oli joitain harvoja jotka eivät myöskään olleet siellä. Jotain kontaktia olisi kyllä hyvä olla muihin lapsiin. Itse kävin jossain kerhossa välillä, kerta viikkoon kai. Olen kai aika normaali..

[/quote]

Niin ja tosiaan opin kyllä nopeasti ja mulla oli hyvä mielikuvitus, koulu lähti käytiin tosi hyvin. En edes ollut ujo kun koulu alkoi.

Kaiken jujuhan on kait siinä, että mitä siellä kotona tehdään ja onko kavereita. 4v tarvitsee jo omia kavereita useammin kuin pari tuntia viikossa. Mutta jos kerhosta löytyy joku kiva, jonka kanssa voisi leikkiä muulloinkin niin asia on jo ihan toinen. Jos kotona puuhaillaan yhdessä, luetaan ja askarrellaan ja käydään leikkipuistossa yms. ulkoilemassa päivittäin niin päiväkotia ei tarvita yhtään mihinkään. Tietysti ne kotona hoidetut, joita ei ole oikkasti hoidettu ovat ongelmissa koulussa. Jos päivät vaan notkutaan ja katsotaan videoita tai pelataan pleikkaa niin onhan ne taidot eri tasolla kuin jos olisi päiväkodissa tai jos vanhempi lukee ja vie ulos, opettaa luistelemaan ja pyöräilemään jne normaalia toimintaa.

Mun kokemuksen mukaan (meidän naapurusto siis) moni kotona hoidettu osasi eskariin mennessään paremmin käytöstavat ja odottamiset yms. kuin ne päiväkotia käyneet. Kotona hoidetut myös nurisivat, kun eskarissa ei saa ottaa ruokaa itse, ei saa voidella leipää itse eikä kaataa maitoa itse. Lasten mielestä oli tyhmää joutua odottamaan, että aikuinen tulee passaamaan, kun olisi hyvin voinut tehdä itse, mutta kun siitä tuli huudot hoitajilta. 

Enpä ole mikään kotihoidon erityisasiantuntija, mutta laadukas kotihoito ei ainakaan sisällä tuntikausien ruudun tuijotusta, ikätoverien seuran puutetta ja äidin maailman pyörimistä vain ja ainoastaan lapsen tarpeiden ympärillä.

Sen sijaan päivittäinen uusien käsitteiden ja taitojen oppiminen, laaja sanavarasto, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuun ottaminen omista sanomisistaan ja tekemisistään sekä pettymystensietokyky ja pienten mielipahatilanteiden käsitteleminen itse on plussaa.

t. Se "pahasti asenteellinen yläkoulunope"

ps. En toki väittänyt, että kotihoito automaattisesti aiheuttaisi koulunkäyntiongelmia. Nostan kyllä hattua, että osa äideistä kykenee siihen laadukkaaseen kotihoitoon. Itse joudun toteamaan, että pystyisi/ jaksaisi tarjota yli 5-vuotiaalle yhtä hyvää varhaiskasvatusta kuin mitä päiväkoti tekee. Ja oma lapseni lähti 10 viikon hauskan kesäloman jälkeen intopiukeana päiväkotiin, kun siellä saa olla kavereiden kanssa koko päivän! Ja todettakoon vielä, että omatkin lähisimmät ystäväni ovat vuosikymmenten takaa päiväkodista.

Ei tarvitse, meillä 2 vanhinta lasta olleet aina kotihoidossa, toinen kirjoitta kohta ylioppilaaksi ja toinen aloitti ammattikoulun. Ihan fiksuja ja normaaleja nuoria ovat. 2 nuorempaa ovat olleet päiväkodissa ja normaaleilta vaikuttavat hekin :-) .

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:59"]Enpä ole mikään kotihoidon erityisasiantuntija, mutta laadukas kotihoito ei ainakaan sisällä tuntikausien ruudun tuijotusta, ikätoverien seuran puutetta ja äidin maailman pyörimistä vain ja ainoastaan lapsen tarpeiden ympärillä.

Sen sijaan päivittäinen uusien käsitteiden ja taitojen oppiminen, laaja sanavarasto, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuun ottaminen omista sanomisistaan ja tekemisistään sekä pettymystensietokyky ja pienten mielipahatilanteiden käsitteleminen itse on plussaa.

t. Se "pahasti asenteellinen yläkoulunope"

ps. En toki väittänyt, että kotihoito automaattisesti aiheuttaisi koulunkäyntiongelmia. Nostan kyllä hattua, että osa äideistä kykenee siihen laadukkaaseen kotihoitoon. Itse joudun toteamaan, että pystyisi/ jaksaisi tarjota yli 5-vuotiaalle yhtä hyvää varhaiskasvatusta kuin mitä päiväkoti tekee. Ja oma lapseni lähti 10 viikon hauskan kesäloman jälkeen intopiukeana päiväkotiin, kun siellä saa olla kavereiden kanssa koko päivän! Ja todettakoon vielä, että omatkin lähisimmät ystäväni ovat vuosikymmenten takaa päiväkodista.

[/quote] No, minun äitini oli kanssani kotona, olin vielä ainoa lapsi. Äidin maailma todella pyöri ympärilläni, ja hän leikki ja ulkoili kanssani aamusta iltaan. Kävin kyllä seurakunnan päiväkerhoa 2 kertaa viikossa, mutta eipä minulla juuri lapsikavereita ollut sielläkään, istuin mieluummin tätien kanssa kuin leikin muiden lasten kanssa. Olen aina ollut tarkkailija ja pohtija, lukenut paljon jne. Ekaluokalla sain yhden hyvän kaverin, ja se on tyylini edelleen nyt aikuisena, en piittaa kauheasti ihmisistä, vaan minulle riittää kaksi läheistä ystävää ja oma perhe ( minulla on itselläni 4 lasta). Koulussa olin aina luokkani parhaimmistoa. En ole mielestäni mennyt mitenkään pilalle vaikka en ole päiväkodissa ollutkaan. Minusta sosiaalisuus on yliarvostettua nykymaailmassa. Olen tietenkin normaalin sosiaalinen työelämässä jne.

Tästä ketjusta kyllä huomaa, että kotiäidit ei vaan tahdo uskoa, että kotihoito ei aina olekaan paras. Paitsi tietysti äidille, jonka ei tarvitse mennä töihin!

Ei tietenkäänole kauheaa.Lapsilla on kavereita,vaikkei päiväkodissa olisikaan, lapsen ei tarvitse taistella vanhemman huomiosta eikä olla vain yksi joukosta. Kengännauhat ja perunan kuorimiset oppii ilman päiväkotia. Neukkutyylisiä lastensäilytyslaitoksia,tosin päiväkoti opettaa riitelemään niistä huomiohetkistä ja korottomaan ääntään, kun ei muuten huomata. Järjestelmän voisi romuttaa.

Älä kuuntele noita vihlailuja päiväkodin paremmuudesta! Se on ihan puppua! Täytyy olla vanhemmalla huono itsetunto jos kuvittelee että päiväkoti pystyy antamaan lapselle enemmän kuin oma äiti. Jos yhtään viitsit lapsen kanssa tehdä jotain niin koti on paljon parempi paikka. Ei siellä päiväkodissa oikeasti niin paljoa sitä ohjattua toimintaa ole. Enemmän ohjattua toimintaa on jo esim. seurakunnan kerhossa. Meillä lapset olleet kotihoidossa ja oppivat jo eskarivuonna lukemaankin. Eivät todellakaan ole olleet porukasta jäljessä niin sosiaalisilta kuin muiltakaan taidoilta. Enemmänkin edellä.

Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta mikään pakko ei ole hakea sitä varhaiskasvatusta päiväkodista. Avoimet päiväkodit, kerhot, muskarit jne. riittävät. Hyvä on, jos lapsi saa kokemuksia ryhmään kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä sekä myös muiden aikuisten kuin oman vanhemman kanssa toimimisesta.

Suomessa aina puhutaan päiväkodin kohdalla noista sosiaalisista taidoista. Toki ne ovat tärkeitä, mutta eivät suinkaan mikään varhaiskasvatuksen ainoa tavoite. Meillä vaan on "koulumaisuuden" pelossa onnistuttu hävittämään paljon hyvää päiväkodeista ja jäljelle on jäänyt tämä sosiaalisten taitojen korostus.