onko se niin kauheaa kehitykselle, jos lapsi ei mene ikinä päiväkotiin?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]

Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.

Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen  hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.

[/quote]

Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.

Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.

Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.

[/quote] Näin. Kaikki päiväkodista tulleet lapset ovat meluisia ja huonokäytöksisiä idiootteja!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:59"]

Enpä ole mikään kotihoidon erityisasiantuntija, mutta laadukas kotihoito ei ainakaan sisällä tuntikausien ruudun tuijotusta, ikätoverien seuran puutetta ja äidin maailman pyörimistä vain ja ainoastaan lapsen tarpeiden ympärillä.

Sen sijaan päivittäinen uusien käsitteiden ja taitojen oppiminen, laaja sanavarasto, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuun ottaminen omista sanomisistaan ja tekemisistään sekä pettymystensietokyky ja pienten mielipahatilanteiden käsitteleminen itse on plussaa.

t. Se "pahasti asenteellinen yläkoulunope"

ps. En toki väittänyt, että kotihoito automaattisesti aiheuttaisi koulunkäyntiongelmia. Nostan kyllä hattua, että osa äideistä kykenee siihen laadukkaaseen kotihoitoon. Itse joudun toteamaan, että pystyisi/ jaksaisi tarjota yli 5-vuotiaalle yhtä hyvää varhaiskasvatusta kuin mitä päiväkoti tekee. Ja oma lapseni lähti 10 viikon hauskan kesäloman jälkeen intopiukeana päiväkotiin, kun siellä saa olla kavereiden kanssa koko päivän! Ja todettakoon vielä, että omatkin lähisimmät ystäväni ovat vuosikymmenten takaa päiväkodista.

[/quote]

Olen samaa mieltä, minäkään en kykene tarjoamaan lapselleni samanlaista varhaiskasvatusta kuin päiväkoti. Kun siellä on 12 lasta yhden vaihtuvan aikuisen kanssa, armeijamainen kuri, jossa jokainen tekee kaiken samaan aikaan kuin muut oli sitten kyse ulostamisesta tai oksennustaudista, ei ole ehjiä leluja, ei kunnon askartelutarpeita, pieni likainen piha, ei aikaa yksilöllisesti harjoitella taitoja eikä aikuiselta saatua tukea ja turvaa, niin minä en yksinkertaisesti kykene antamaan lapselleni joka päivä yhtä hirveää kokemusta.

[/quote] Kyllä, kaikki päiväkodit ovat juuri sellaisia kuin kuvailit ja sinä ihana äiti! Onneksi olet olemassa.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:40"]Inhottavaa, että isovanhemmat painostaa. Tai kukaan. ne ei tiedä kuitenkaan ja on väärin puuttua toisten asioihin.

Päiväkotiin mennään, jos on pakko vanhempien työn tmv. takia. Muuten ei.

T. kasvatustieteen ammattilainen ;)

[/quote] Sinä siia päätät, että päiväkotiin ei mennä muutenkuin jos vanhemmilla on työtä? Jos ei ole, lapsi ei saa mennä päiväkotiin?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:47"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:59"]

Enpä ole mikään kotihoidon erityisasiantuntija, mutta laadukas kotihoito ei ainakaan sisällä tuntikausien ruudun tuijotusta, ikätoverien seuran puutetta ja äidin maailman pyörimistä vain ja ainoastaan lapsen tarpeiden ympärillä.

Sen sijaan päivittäinen uusien käsitteiden ja taitojen oppiminen, laaja sanavarasto, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuun ottaminen omista sanomisistaan ja tekemisistään sekä pettymystensietokyky ja pienten mielipahatilanteiden käsitteleminen itse on plussaa.

t. Se "pahasti asenteellinen yläkoulunope"

ps. En toki väittänyt, että kotihoito automaattisesti aiheuttaisi koulunkäyntiongelmia. Nostan kyllä hattua, että osa äideistä kykenee siihen laadukkaaseen kotihoitoon. Itse joudun toteamaan, että pystyisi/ jaksaisi tarjota yli 5-vuotiaalle yhtä hyvää varhaiskasvatusta kuin mitä päiväkoti tekee. Ja oma lapseni lähti 10 viikon hauskan kesäloman jälkeen intopiukeana päiväkotiin, kun siellä saa olla kavereiden kanssa koko päivän! Ja todettakoon vielä, että omatkin lähisimmät ystäväni ovat vuosikymmenten takaa päiväkodista.

[/quote]

Olen samaa mieltä, minäkään en kykene tarjoamaan lapselleni samanlaista varhaiskasvatusta kuin päiväkoti. Kun siellä on 12 lasta yhden vaihtuvan aikuisen kanssa, armeijamainen kuri, jossa jokainen tekee kaiken samaan aikaan kuin muut oli sitten kyse ulostamisesta tai oksennustaudista, ei ole ehjiä leluja, ei kunnon askartelutarpeita, pieni likainen piha, ei aikaa yksilöllisesti harjoitella taitoja eikä aikuiselta saatua tukea ja turvaa, niin minä en yksinkertaisesti kykene antamaan lapselleni joka päivä yhtä hirveää kokemusta.

[/quote]

Älä viitsi. Päiväkoteja on hyviä ja vähemmän hyviä mutta niiden tuollainen leimaaminen on täysin turhaa.

Terveisin lto, joka palasi viikko sitten töihin ja joka vei lapsensa hoitoon hyvillä mielin, vaikka hoitovapaallakin voisi vielä olla.

[/quote] Miksi tämä saa alapeukkuja? Av-mammojen mielestä kaikki päiväkodit ovat siis hirveitä räkälöitä?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:50"]Yksikin päiväkodin työntekijä, lastenhoitaja sanoi, että ns. "kotilapset" ovat mukavampia kuin päiväkotilapset. Yllätyin, mutta tunnistan kyllä mistä on kyse...

Oma lapseni meni eskariin. Osasi silloin lukea sujuvasti, oppi  4-vuotiaana. Laskee myös hyvin, kirjoittaa, on harrastuksia ja kavereita niin paljon, ettei ehdi kaikkia tavata.

[/quote] Kyllä, päiväkotilapset ovat täysidiootteja ja kotihoitolapset ihania enkeleitä jotka osaavat kaiken jo 3-vuotiaana.

Ei tietenkään tarvitse! Jos lapsesi saa kuitenkin säännöllisesti leikkiä "turvallisessa ympäristössä" suunnilleen ikäistensä kanssa, niin hänen sosiaaliset taidot voivat kehittyä jopa huomattavasti paremmiksi kuin esim. aran lapsen, joka kärsii jatkuvasta stressistä suuressa päiväkotiryhmässä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:20"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:02"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:59"]Työharjoittelukokemus päiväkodissa: aamupala, aamupiiri, vapaata leikkimistä, ehkä yhteistä askartelua tai joku peli, sitten ulos leikkimään. Lounas, satuhetki ja päivälepo. Hiljaisella tunnilla vapaata leikkimistä. Välipala, vapaata leikkimistä. Ulos leikkimään, vanhemmat hakevat kotiin. Eskari-ikäsillä aamupuolella oma "tuntinsa", jolloin käydään läpi eskariohjelmaa.

Lyhyessä ajassa selvisi, että koulussa saatu varhaiskasvatuksen teoriaopetus oli silkkaa sanahelinää. Päiväkodin vasut pelkkiä askartelukansioita ja rastiruutuun-papereita, yksilöllistä aikaa lapsille hyvin vähän, mitään erityistä opetusta ei juuri missään. Jos on sellainen kuvitelma, että päiväkoti "varhaiskasvattaa" lapset paremmin kuin lapsen omat vanhemmat, niin lapsia ei kannata hankkia ollenkaan.

[/quote]

Onneksi sinä työntekijänä voit toimia toisin ja olla osaltasi kehittämässä varhaiskasvatusta! Käsi sydämellä voin vannoa, että meidän päiväkodissamme toiminta on todella laadukasta!

[/quote]

Kyseessä oli arvostettu päiväkoti, paikka oli upea, henkilökunta oikein pätevää ja mukavaa, kaikki kyllä tehtiin sydämellä ja taiten. Mutta kun riisuu kaiken ylimääräisen ja miettii varsinaista varhaiskasvatusta, niin mitä jää käteen? Tosiasia vaan on se, että jokainen fiksu aikuinen ihminen/vanhempi, jolla on realistinen käsitys lapsen kehityksestä, kasvusta ja tarpeista kykenee samaan ja jopa parempaan kuin päiväkodit. Niitä on täysin turha nostaa gloriaan jollakin varhaiskasvatuslöpinällä.

[/quote]

Mutta varhaiskasvatushan ihan määritelmällisesti sisältää myös kodin! Ei kukaan väitä, että varhaiskasvatusta on vain päiväkodissa. Lisäksi sinulta on tainnut jäädä jotain aika olennaista ymmärtämättä varhaiskasvatuksen ytimestä, se ei suinkaan ole vain niitä ohjattuja tuokioita, vaan normaalia elämää, jota taitava kasvattaja rikastaa lapsen omien tavoitteiden mukaan. Toki ohjatuilla tuokioilla, lauluilla jne. on myös oma tärkeä roolinsa.

Saanko kysyä missä opiskelet ja mitä? Muistan, että oman ensimmäisen pk-harjoitteluni jälkeen ajattelin aika samoin kuin sinä, mutta myöhemmin opin oikeasti näkemään mitä kaikkea ja missä tilanteissa siellä päiväkodissa tehdään. Lapsethan oppivat kaiken aikaa, oikeasti laadukkaassa varhaiskasvatuksessa tämä huomioidaan kaiken aikaa.

Lto, KM

Kotihoidossa ei tarvitse kurkku suorana huutaen kilpailla aikuisen huomiosta. Ajatelkaa, lapsena päiväkoti ja vanhuksena vanhainkoti,laitoksesta laitokseen. Sinne kellon mukaan elämään, jokainen tekee samaa samaan aikaan. Päivikoti suoraan neukkulasta vai oliko Saksasta.

Olin lapseni kanssa kotona lähes 4 vuotiaaksi, olin työtön ja laitoin päiväkotiin koska ainoa lapsi, oppii olemaan muitten kanssa ja säännöllinen rytmi siellä. Oli puolipäiväinen, monesti vein vasta yhdeksään mutta lapsipa halusi mennä aamupiiriin joten kuljetin silloin aiemmin. Vapaapäiviä päiväkodista tuli paljon. Eskarissa kans lintsattiin ja aloittikin vasta sattuneista syistä marraskuun puolenvälin jälkeen. Sujuvasti lukemaan ei oppinut mutta oltuaan n 10 pvää koulussa luki hurri vitsikirjaa sujuvasti. 

Mä en ole koskaan ollut päiväkodissa. Mulla on kuitenkin paljon sisaruksia ja varmasti olen ihan heidän kanssaan oppinut ryhmässä toimimista. :D Kävin myös ennen esikoulua vuoden verran jossain seurakunnan kerhossa. Omassa pihassa leikin paljon muiden lasten kanssa myös.

Eihän päiväkoti ole todellakaan ainut paikka, jossa lapsi tapaa muita kaltaisiaan ja oppii olemaan toisten lasten kanssa. Jos pääsee muuallakin olemaan kaltaistensa parissa, ei päiväkodilla suoraan sanottuna tee yhtään mitään. :D

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]

Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.

Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen  hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.

[/quote]

Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.

Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.

Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.

[/quote]

Millä ihmeen pikkupaikkakunnalla yläkoulun ope voi tietää kaikkien viimeisen viiden vuoden stipendinsaajien kotihoitotaustasta? Porvoossa?

[/quote]  ei olla akateemisia ja lapsi oli vuoden päiväkodissa ja eskarissa ja sai stipendin tokalla, kuutosella ja ysillä. Enempää ei voinut saada. Muuten olisi saanut joka vuosi. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:59"]

Työharjoittelukokemus päiväkodissa: aamupala, aamupiiri, vapaata leikkimistä, ehkä yhteistä askartelua tai joku peli, sitten ulos leikkimään. Lounas, satuhetki ja päivälepo. Hiljaisella tunnilla vapaata leikkimistä. Välipala, vapaata leikkimistä. Ulos leikkimään, vanhemmat hakevat kotiin. Eskari-ikäsillä aamupuolella oma "tuntinsa", jolloin käydään läpi eskariohjelmaa.

Lyhyessä ajassa selvisi, että koulussa saatu varhaiskasvatuksen teoriaopetus oli silkkaa sanahelinää. Päiväkodin vasut pelkkiä askartelukansioita ja rastiruutuun-papereita, yksilöllistä aikaa lapsille hyvin vähän, mitään erityistä opetusta ei juuri missään. Jos on sellainen kuvitelma, että päiväkoti "varhaiskasvattaa" lapset paremmin kuin lapsen omat vanhemmat, niin lapsia ei kannata hankkia ollenkaan.

[/quote]  päiväkotiin on laitettava jos vanhemmat käy työssä. Ei se pelkästään yhteiskunnan vastuulla oo kasvatus, kotoa se kaikki lähtee

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:50"]

No täällä yksi sellainen, joka olisi kipeästi tarvinnut päiväkotia ja eskaria, mutta jota kumpaankaan ei viety.

Olen luonteeltani introvertti, olen keskimääräistä huomattavasti älykkäämpi ja kotikasvatus teki minusta melkoisen pikkuvanhan. Seuraus: olin kouluun mentäessä aivan pihalla sosiaalisissa taidoissa. En pystynyt mitenkään vastaamaan esim. kiusaamiseen, koska en ollut sellaista joutunut kokemaan ja olin opetettu liiankin kohteliaaksi. Osasin lukea ja laskea, mutta muut eivät ja sekin lisäsi erilaisuuttani.

Eli minulle lastentarhat ja päivähoidot olisivat tehneet hyvää. Ekstrovertti, rohkea lapsi löytää paikkansa missä ja milloin vain, mutta minunkaltaisen täytyy opetella, siedättää. No, ihan hyvin minä olen elämässä pärjännyt, ainakin noin näennäisesti, mutta ihmiset ovat jääneet minulle vieraiksi ja olen myös melko arka ihmissuhteissa. Niin ja en ole asperger tai muu vastaava.

[/quote] Apua, tätä mä just pelkään mun poikani kohdalla. Kiltti, älykäs ja herkkis ja ollut aina kotihoidossa. Oon jopa ajatellut jotain yksityiskoulua, mut vaihtoehtoja ei paljon ole, kun ei olla miljonäärejä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:47"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:59"]

Enpä ole mikään kotihoidon erityisasiantuntija, mutta laadukas kotihoito ei ainakaan sisällä tuntikausien ruudun tuijotusta, ikätoverien seuran puutetta ja äidin maailman pyörimistä vain ja ainoastaan lapsen tarpeiden ympärillä.

Sen sijaan päivittäinen uusien käsitteiden ja taitojen oppiminen, laaja sanavarasto, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, vastuun ottaminen omista sanomisistaan ja tekemisistään sekä pettymystensietokyky ja pienten mielipahatilanteiden käsitteleminen itse on plussaa.

t. Se "pahasti asenteellinen yläkoulunope"

ps. En toki väittänyt, että kotihoito automaattisesti aiheuttaisi koulunkäyntiongelmia. Nostan kyllä hattua, että osa äideistä kykenee siihen laadukkaaseen kotihoitoon. Itse joudun toteamaan, että pystyisi/ jaksaisi tarjota yli 5-vuotiaalle yhtä hyvää varhaiskasvatusta kuin mitä päiväkoti tekee. Ja oma lapseni lähti 10 viikon hauskan kesäloman jälkeen intopiukeana päiväkotiin, kun siellä saa olla kavereiden kanssa koko päivän! Ja todettakoon vielä, että omatkin lähisimmät ystäväni ovat vuosikymmenten takaa päiväkodista.

[/quote]

Olen samaa mieltä, minäkään en kykene tarjoamaan lapselleni samanlaista varhaiskasvatusta kuin päiväkoti. Kun siellä on 12 lasta yhden vaihtuvan aikuisen kanssa, armeijamainen kuri, jossa jokainen tekee kaiken samaan aikaan kuin muut oli sitten kyse ulostamisesta tai oksennustaudista, ei ole ehjiä leluja, ei kunnon askartelutarpeita, pieni likainen piha, ei aikaa yksilöllisesti harjoitella taitoja eikä aikuiselta saatua tukea ja turvaa, niin minä en yksinkertaisesti kykene antamaan lapselleni joka päivä yhtä hirveää kokemusta.

[/quote]

Älä viitsi. Päiväkoteja on hyviä ja vähemmän hyviä mutta niiden tuollainen leimaaminen on täysin turhaa.

Terveisin lto, joka palasi viikko sitten töihin ja joka vei lapsensa hoitoon hyvillä mielin, vaikka hoitovapaallakin voisi vielä olla.

[/quote] Miksi tämä saa alapeukkuja? Av-mammojen mielestä kaikki päiväkodit ovat siis hirveitä räkälöitä?

[/quote]

Tottakai se saa alapeukkuja! :D Olenhan hirvittävän huono äiti kun lähden mieluummin hoitamaan muiden lapsia kuin olisin kotona omieni kanssa! Av-mamma kun ei ensinnäkään ymmärrä lto:n ammattia, yliopistokoulutettu pyllynpyyhkijä on pahinta mitä verorahoilla on koskaan keksitty tehdä. Lisäksi tosiaan jokainen kunnon äiti on kotona jokaisen lapsen kanssa vähintään sen kolme vuotta. Ja viimeinen syy on päiväkotien kauheus, jonka olemme tässäkin ketjussa saaneet lukea jo moneen kertaan.

Terkuin tuo sama lto

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:12"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:25"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:08"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 09:54"]

Ihan ok. Ainoa juttu on että eskarissa täytyy sitten oppia alusta pitäen isossa ryhmässä oleminen, mutta oppii sen sielläkin.

[/quote]

En oikein usko että isossa ryhmässä toimiminen on opittua, olen 30v enkä vielläkään tykkää olla isossa ryhmässä, lisäksi mitä osaamista siinä on, siellä ollaan missä muutkin, tehdään mitä käsketään, se kuinka mukavalta se tuntuu on luonteesta kiinni. Päsmärit tykkäävät, tarkkailijat ei niinkään.

[/quote]

no kyllähän se nyt lapselle on eri asia olla parinkymmenen muun lapsen kanssa vs kaksi äidin kanssa, noin kärjistetysti. Pitäähän siinä oppia, ettei saa koko ajan huomiota, omaa vuoroa odotetaan, ohjeitanoudatetaan etc.,.

[/quote]

Aijaa, meillä kyllä joutuu odottamaan omaa vuoroaan sisarusten takia, tai jos juttelen jonkun kanssa niin lapsi joutuu odottamaan, ja ohjeitakin joudutaan kotona noudattamaan ihan arkijutuissa, onhan se tietty eri olla 20 muun kanssa mutta ei siinä mitään opettelua tarvita... riippuu tietenkin kasvatustavoista millainen lapsesta kehittyy, en oikein ymmärrä miten nämä virinehoitoon vievät lapsiaan kasvattaa jos pitää mennä päiväkotiin opettelemaan perusasioita..

[/quote] 3-vuotiaan tulisi osata jo kellonajat ja muita eskari- ja koulujuttuja mennessään päiväkotiin? Jos menee vaikka 2-3-vuotiaana tarhaan, pitäisikö tosiaan osata taitoja eli "perusasioita"?

[/quote]  höpö höpö, ei tarvi osata, edes kaikki eskarilaiset ei tunne kelloa, eikä osaa lukea

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]

Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.

Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen  hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.

[/quote]

Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.

Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.

Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.

[/quote]

Millä ihmeen pikkupaikkakunnalla yläkoulun ope voi tietää kaikkien viimeisen viiden vuoden stipendinsaajien kotihoitotaustasta? Porvoossa?

[/quote]

Yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista. Meillä on koulu, jossa opettajat ja oppilaat puhuvat keskenään ja aika monessa oppiaineessa sivutaan kotioloja, harrastuksia, tulevaisuudesuunnitelmia jne. Meillä tiedetään oppilaista todella paljon, epävirallisesti. Samoin he tietävät, että lapseni käy satubaletissa ja että itse kasvoin helsinkiläislähiössä avain kaulassa pihoja samoillen.

Minusta aika surkea on se koulu ja ne opettajat, jotka eivät ymmärrä oppilaittensa taustoja. Ei välttämättä yksilöinä vaan ikäryhmänsäja kulttuurinsa tuotteina.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:32"]

Kotihoidossa ei tarvitse kurkku suorana huutaen kilpailla aikuisen huomiosta. Ajatelkaa, lapsena päiväkoti ja vanhuksena vanhainkoti,laitoksesta laitokseen. Sinne kellon mukaan elämään, jokainen tekee samaa samaan aikaan. Päivikoti suoraan neukkulasta vai oliko Saksasta.

[/quote]  mikäli kyvytön vanhempi niin lapsi saa kaiken heti mutta päiväkodissa joutuu odottamaan omaa vuoroa. Koulussa sitten opella ei olekaan aikaa tälle kotona kasvatetulle joka on saanut kaiken heti mutta päiväkoti lapset ovat oppineet jonottamaan, kuuntelemaan, ei saamaan heti

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:01"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]

Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.

Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen  hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.

[/quote]

Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.

Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.

Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.

[/quote]

Millä ihmeen pikkupaikkakunnalla yläkoulun ope voi tietää kaikkien viimeisen viiden vuoden stipendinsaajien kotihoitotaustasta? Porvoossa?

[/quote]

Näinpä... Jos kyseessä on tosiaan noin pieni paikkakunta, ei siellä varmasti päivähoitoa edes järjestetä päiväkodeissa vaan perhepäivähoitajilla. Jostain syystä kotiäidit alkavat aina ihan tosissaan satuilla näissä pk-keskusteluissa...

[/quote]

Totta. Päiväkoteja ei ole Suomessa kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]

Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.

Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen  hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.

[/quote]

Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.

Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.

Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.

[/quote]

Millä ihmeen pikkupaikkakunnalla yläkoulun ope voi tietää kaikkien viimeisen viiden vuoden stipendinsaajien kotihoitotaustasta? Porvoossa?

[/quote]

Yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista. Meillä on koulu, jossa opettajat ja oppilaat puhuvat keskenään ja aika monessa oppiaineessa sivutaan kotioloja, harrastuksia, tulevaisuudesuunnitelmia jne. Meillä tiedetään oppilaista todella paljon, epävirallisesti. Samoin he tietävät, että lapseni käy satubaletissa ja että itse kasvoin helsinkiläislähiössä avain kaulassa pihoja samoillen.

Minusta aika surkea on se koulu ja ne opettajat, jotka eivät ymmärrä oppilaittensa taustoja. Ei välttämättä yksilöinä vaan ikäryhmänsäja kulttuurinsa tuotteina.

[/quote]  mikäli normaali lapsi kysymyksessä niin opettajan ei tarvi tietää mitään. Oppitunnit ja viimeistään todistus näyttää tarvoiko open tietää lisätietoja. Eriasia jos perheessä tulee avioero sun muuta hämminkiä niin voi mainita opelle jos lapsen käyttäytyminen on erilaista. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:32"]

Kotihoidossa ei tarvitse kurkku suorana huutaen kilpailla aikuisen huomiosta. Ajatelkaa, lapsena päiväkoti ja vanhuksena vanhainkoti,laitoksesta laitokseen. Sinne kellon mukaan elämään, jokainen tekee samaa samaan aikaan. Päivikoti suoraan neukkulasta vai oliko Saksasta.

[/quote]  vanhemmat käy työssä niin tottakai pk lapset. Itse vein vielä työttömänä ja kellahdin sen jälkeen sänkyyn. Lapsi oli miltei 4 v ja ainoa lapsi. Paljon vapaapäiviä ja oli vaan puolipäiväinen.