^^^syysSÄTEET 05 kohti viikonloppua^^^

Jajakos se oli neuvolassa käynyt (mullakin raskausdementia?). Mutta joka tapauksessa kiva että kaikki on hyvin :)



Neuvola oli eilen ja kaikki hyvin. Painoa oli tullut lisää 1,6 kg 6 viikossa, ihan ok kai¿ei ainakaan tätsy mitään sanonu. Saatiin ne sydänäänetkin kuulumaan, vaikka ei se helppoo ollu kun vaavi oli päättäny ettei niitä nyt niin vain kuunnella :) vilkkaasti liikku aina alta pois. Syke oli 150, eli meillekin on sitten tulossa jompikumpi :)



Qassu, me salaillaan ainakin vielä jonkun aikaa. Rakenneultran jälkeen varmaankin kerrotaan, jos ei joku ole siihen mennessä jo huomannu. Meillä suku asuu niin kaukana ja harvoin nähdään näin talviaikaan, joten sen suhteen on salailu helppoa. Kaverit varmaan alkaa kohta huomata. Heitin huvikseni miehelle eilen että ei kerrottais ollenkaan, vaan mennään vaavin syntymän jälkeen kyläilee anopille vauva kainalossa. Ei oikein mies lämmenny tälle ajatukselle :)





Tulipas omaa napaa heti näin aamusta, soriiii



Muksaa päivää kaikille :))



nellariina 16+3

Ei kai voi olla mitään tärkeempää kuin vauvis? :) Joo mulla on työmotivaatio nolla, paperit levittelin tuohon pöydälle että ainakin näyttäis että oon ahkera :)

[color=purple]Täällä yksi hereillä... ainakin suurinpirtein!

Viimeiset päivät eivät ole olleet helpoimpia kun unirytmi on ihan sekaisin, en tiedä johtuuko reissusta (ei kyllä voisi) ja jännitänkä tätä raskautta/epävarmuutta/ultraa... jaahas siinäpä vasta kymysys...

Anyway, herään aamuisin klo 3-6 välillä, että revi siitä sitten huumoria kun on iltavuoro edessä ja siitä lähtien kukkunut hereillä. No onneksi tänään heräsin klo6 ja nukahdin uudelleen... näin unia ultrasta ja heräsin sit ysin pintaan tyytyväisenä kun olin nähnyt ultrassa pienokaisemme :)

Omaa napaa jatkaen, mulla on edelleen sitä ihmeellistä vuotoa, jota tulee pyyhittäessä mutta eilen lorahti tippa housuunkin... oli palaveripäivä ja mun sitten piti töissä kertoa kaikille uutinen. Tytöt vaan itki ja mä yritin pitää realiteetistä kiinni mut ne vaan onnitteli ja uskoi että kaikki menee hyvin... voih, toivon niin itsekin. Vatsassa on ollut niitä samoja julimisia mitä Marion kyseli, eilen oli ihan menkkakivut ja viillot...kyllä jännäsi. Yleensä se on sellaista ihmeellistä juilintaa tuossa oikealla alavatsalla, minkä tosiaan luulen olevan normaalia mutta mistäs minä esikoista odottaessa tiedän mikä on normaalia...hämmentävää!!!!!

Jep jep... teillä muilla tuntuu olevan noita viikkoja niin paalos enemmän, mutta perässä tullaan :) Kateellisena luen kun te saatte kuulla sydänääniä, tuntea liikkeitä, ultrat yms. Mutta siis monta ihanaa asiaa siis edessä myös toivon mukaan minulla.

Aika ahrvakseen on tullut kirjoiteltua mutta yritän pysyä mukana ainakin taustalla ja varmasti sitten kirjoitella enemmän kun selviää ultrassa onko elämää, tuntuu että täältä poissaolo pitää asiaa edes hiukan enemmän loitolla ... tieto lisää tuskaa ..

Mutta nyt aamupalalle ennenkuin iskee huono-olo ja katsastaa peilistä aamun finnisaldo, herranjumala näitä patteja, poskissa yms. missä niitä ei ole ikinä ollut... no olen tyytyväinen oireiluun ;)

Ja joo, olen kertonut osalle ystävistäni tästä, en kaikille ja esim. miehen äiti yms. ei vielä tiedä. Koska jos huonosti käy, minä kuulun myös niihin jotka tarvitsevat toisten tukea selvitäkseen ja nämä joille olen kertonut varmasti sitten ymmärtävät minua paremmin. Mutta vielä pitäis yrittää pitää salassa, varsinkin kun on tuota epävarmuutta, mutta olishan se niin ihana jo nauttia tästä pelkäämättä...

voi että mä olen ihan jakamielitautinen... mieli muuttuu nappia painamalla...pistetään hormonien piikkiin ;)

Mutta mutta mukavaa torstaita ja nauttikaa olostanne!!!

Terv. Kathy ja sintti rv 7+2 [size=6][color=pink]♥

Pikainen pinoutuminen kun äiti on tulossa kylään.

Joten hengissä ollaan ja tänään olis työkkäriaika. Mietin pitäiskö kertoa jo sille tätille raskaudesta vai ei. No katsotaan.



Myöhemmin lisää..



Taelsa

Oli taas ihan pakko päästä tännekin, tuntuu kyllä aina välillä, ettei muita murheita olekaan kuin olenko ehtinyt lukemaan kaikki kommentiti ja muistanut vastailla :)



Kävin lukemassa tuota edellistä pinoa äsken...



Mulla on myös maha sen verran turvoksissa, että täytyy istua nappi auki. Paidat yritän pitää sen verran löysinä, ettei kaikki nyt ihan heti tietäisi. Meillä kyllä avokin äiti ja sisko tietää sekä mun sisko että yksi kaveri. Ensi keskiviikkona on neuvola, ja jos sykkeet kuullaan, niin ajattelin sit kertoa omille vanhemmille. (Toiveet on korkealla, koska esikoinen kuului jo kyseisillä viikoilla)



Anu ja rv9+4

Joo minä siis taas täällä! Olisko jollain antaa työmotivaatiota? En oo saanu mitään aikaseks tänään, netissä vaan roikkunu ja vaavin liikkeitä tunnustellu.

Äsken piti sellaset harjotukset tuolla että jäin ihan kuulostelee :) Ekaa kertaa tuntui näin selvästi ja vieläpä päivällä.



Mulla ei ole siis mitään järkevää asiaa, kunhan nostelen meidän pinoa. Varmaan vielä pari tuntia roikun täällä ja sitten pääsee kotiin.

Täällä kärsitään myös motivaation puutteesta. Niin pitäsi väsätä kotitehtäviä tai lukea tenttikirjoja, mutta....



On tullut käytyä lukemassa s-posti ainakin viiteen kertaan, parin minuutin välein kurkkinut tännekin, sekä surffaillut lastentarvikeet sivuilla. Meillä on pieni ongelma: hankkiako kaksosrattaat vaiko seisomalauta? Esikoinen on 2v 4kk toisen syntyessä,mutta kuitenkin talvi tulossa ja asutaan melkein maalla..... Ja toisaalta näihin olosuhteisiin kaksosrattaat ihan järkky kalliita, joten ostaisikohan sittenkin käytetyt?



Avokki joskus naurelee näille mun ennenaikaisille ajatuksille ja mietinnöille.... onneksi saa purettua niitä täällä, jossa niistä sentään tajutaan :)



Anu

Hyvä, että nellariina pidät pinoa pystyssä;) Kyllähän ne työt joutavat odottaa kun on näitä tärkeämpiäkin juttuja:D



Kiva oli taas kuulla Kathystäkin. Toivotaan nyt, että nuo tuhruttelut on ihan harmittomia. Kyllähän niitä kuulemma monella on alkuraskaudessa ja silti kaikki on mennyt ihan hyvin.



Tuo murehtiminen ei kyllä valitettavasti lopu (ainakaan minulla) siihen ultraankaan. Eikä sydänäänteen kuulemiseen, eikä liikkeiden tuntemiseen... Minä kun olen tällainen murehtija ihminen, niin nämä raskausajat ovat aina yhtä stressiä! Milloin murehdin sitten mitäkin, kuten esim. tänään on nyt stressi siitä, kun tein ruuaksi jauhelihakiusausta ja sen jauhelihan viimeinen käyttöpäivä oli eilen. Kypsensin sen kyllä ensin pannulla kunnolla ja sitten vielä uunissa n. 45min. mutta silti nyt pelottaa jos saankin siitä ruokamyrkytyksen?

Eihän minulla siis olisi niin väliä, mutta jos se tulee niin mitenhän vauva kestää? Sanokaa nyt minulle, että tekin olisitte uskaltaneet syödä sitä ruokaa ja siitä ei tule mitään kun nyt ei ole edes kesä, eikä kylmäketju ole ainakaan päässyt katkeamaan...



Anu: minullakin turvotti tuonne rv11-12 asti hirveästi mahaa ja kun se turvotus laski, niin tuntui, ettei enää raskaana olekaan kun maha " hävisi" . Nyt alkaa kyllä taas vähitellen pyöristymään, vai liekö on sitten läskiä kun painokin on noussut jo 4,5kg lähtöpainosta!!!



Olikohan vielä jotain... no palailen myöhemmin jos muistuu mieleen.



Jaja ja pikkarainen rv 15+3

Minä huusin Huutonetistä sisaristuimen rattaisiin, kun meillähän Vilma on 1v7kk pikkaraisen syntyessä. Jos olisin kova ulkoilemaan tai lenkkeilemään, niin ostaisin kaksostenrattaat, mutta koska meillä ulkoilu rajoittuu lähikaupan, leikkipuiston ja kodin välille, niin katsoin, että sisaristuin on meille riittävä systeemi.



T:sama

Aina tyhjenee pää ku saa tämän tyhjän sivun auki tähän eteen... :)))



Kathy, toivotaan että tuhruttelu loppuu. Toisilla tosiaan tiputtelee pitkin raskautta vaikka vauvalla olisikin kaikki hyvin. Kyllähän se varmasti tuossa alkuvaiheessa varsinkin mietityttää.



Olikos se nellariina, kun kyseli noista ratashommeleista?!? Dementia vaivaa täälläkin... : / Meillä oli 1. ja 2. väli 1v3kk ja silloin ostettiin ABC:n TwinAirit. Oon tykänny niistä ihan kamalasti. Hinta oli pari vuotta sitten 299¿, mut nyt näytti ainakin hobbyhall myyvän samoja rattaita hintaa 199¿. Siihen ostin vaan kakkoselle lämpöpussin. On kevyet työntää vaikka lumellakin. Kun vauva syntyy, niin pojat on 3½v ja 2v3kk, niin olen ajatellut ostaa seisomalaudan esikoiselle. Kesällä vois tietenkin yrittää sitäkin, että oppisko ajamaan pyörällä, vai toisaalta taitaa olla vähän liian hankala hallittava...on oltava ainakin narun päässä, ettei ajele pitkin ojia. Tällä samalla menopelillä meinaan siis kuskata koko revohkan.



Jaja, minä olen kans sellainen hermoilija. Uskon silti, että voit huoletta pistellä kiusauksen poskeesi. :) Mä taas hermoilen sitä, että ku mun maha ei mun mielestä oo kasvanu pitkään aikaan ollenkaan. Liikkeet on kyllä alkanu oleen paljon voimakkaampia, joten eiköhän mahassa kuitenkin kaikki hyvin ole. Vielä on 1½ vkoa rakenneultraan...



Onko täällä ketään muita, jotka hermoilee oman painon nousun kanssa?!? Älkää sanoko, että olen ainoa joka hyppää puntarilla jatkuvasti.. Mulle tuli 20kg painoa esikoiselta ja kakkoselta 12kg. Nyt oon päättäny pysyä alle 10kg:n ja nyt hermoilen ku paino on taas noussu ½kg viime viikosta. :( Yhteensä mulla on tullu painoa nyt n. 4,5kg. Ja ihmeellisintä tässä on se, että herkkuja kyllä vetelen jatkuvasti ja sitten poden morkkista ku paino nousee...pitäis vissiin lopettaa tuo ylimääräisten syönti tai sitten lakata murehtimasta. Minkä sitä itselleen voi.



Annanpa palstatilaa muillekin.. :)))



mirju ja pikku-pööpöti 19+4

Hyvä, että pidätte täällä pinoa pystyssä ja tänään on näköjään ollut taas vähän aktiivisempi päivä. Mä pääsen teitä moikkaamaan vasta töistä palattuani, sillä töissä ei ole oikein mahdollsiuutta koneen ääressä istua.



KATHY, toivottavasti vuodot ovat ihan harmittomia, monellahan niitä on tuntunut olevan varsinkin alussa. Millos sulla ultra olikaan? Toivottavasti pian. :)



NELLARIINA, olette kyllä aika hyvähermoisia, kun olette saaneet vauva-asian noin salassa pidettyä! Mä olen sellainen lörppö, että kerroin aika pian sukulaisille ja kavereille ja sitten pari viikkoa sitten töissä. Saattaisi anoppi tosiaan pahastua, jos vasta vauvan veisitte näytille. ;)



JAJA ja MIRJU, minäkin tunnustan olevani aivan mahdoton huolehtija. Noiden ruokien suhteen olen melkoisen tarkka, esimerkiksi jos en tiedä, onko tarjottava pehmeä juusto pastöroitua, en syö. Mutta olisin varmasti syönyt Jaja laatikkoasi, paitsi, etten syö lihaa. ;)



Ja kaiken maailman juilimisista ja vihlomisista huolestun tietysti ja eka ajatus aina on, että onkohan masulaisella joku vikana. Ja kun noita liikkeitäkään ei vielä tunne, niin pitäis varmaan saada kuunnella sydänääniä 10 kertaa päivässä, ja siltikin saattaisi huolehtia... Tänään taas vihloi mahaa ja minähän jo olin ihan paniikissa... Ainakaan näin ekakertalaisena kun ei tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei. Neuvolaan vielä yli kaksi viikkoa ja seuraavaan ultraan yli neljä viikkoa....



Tänne kiirehdin heti töistä tultuani ja koiran ulos päästettyäni, joten nyt on mentävä välipalaa rakentamaan, nälkä kurnii mahassa! Ja siitä tulikin mieleen, että minäkin tunnustan noista kiloista murehtivan melkoisesti, vaikka tiedänkin, ettei sen pitäisi niin tärkeä asia olla. Yritän syödä terveellisesti, mutta lipsuuhan se välillä... Nyt on tainnut tulla noin 2kg.



Mukvaa torstaita, palailen taas!

mallariina ja masulainen rv 15+3

Elikkäs täällä tuntuu väsymys vaan lisääntyvän..mies on iltavuorossa tän ja vielä huomisen pvän (siis ma-pe) ja ei kerkeä auttelemaan oikeen missään joten itse sit tekee kaiken mitä suinkin jaksaa ja koitan nukkua kun muksut nukkuu mut silti aina vaan väsyttää!!Menis jo ohi tämä väsytys kun ei taho jaksaa ees istua.



Välillä on tosissaan olo et ei siellä mahassa mitään ole..vaik onkin oireita niin on jotenkin tosi epätodellinen olo..ois kiva kun pääsis jo edes sydänäänet kuulemaan niin helpottas.



Ja mitäs sit piti viel..joku kyseli et onko masukki viel salaisuus..meillä vanhemmat ja sisarrukset tietää ja muutamat kaverit.Muuta saa sit kuulla kun tulee puheeksi tai näkyy.:D



Jaja mitäs viel..niin ajattelin tilata sitä The body shopin kaakaovoi rasvaa niin jos ei enään tulis arpia lisää.



Nyt menen pois kun ei pysty keskittymään ei sitten yhtään tähän kirjottamiseen.:(



Jonzu + öttiäinen rv 8+4

[color=green]Vähän väriä tähän pinoon...



Otin oikein kynän ja paperia esille, jotta voisin vihdoin kommentoida teidän rakkaiden siskojen juttuja. Tuntuu, etten muista puoliakaan jos en paperille kirjoita.



NELLARIINA: Kiva, että neuvola meni mukavasti ja että ne sydänäänetki kuului. Täällä minä vielä haaveilen niistä, mutta kaksi viikoka on vielä kärvisteltävä...



KATHY: voi sinun unirytmiä. Koitahan jaksella ja nuku silloin kun nukuttaa.



MIRJU76: Kyllä minäkin hermoile tän painoni kanssa. Mitään en uskaltais syödä kun tuota ylipainoahan mulla on. Yritän kuitenkin terveellisesti syödä jotta saatais painon nousu olemaan siinä kymmenen kilon paikkeilla...



JAJA: Olisin kyllä varmasti syönyt sun jauhelihakiusausta. Kuullosti niin maukkaalta, nam!!!



Vielä noista vatsan juilimisista. Mulla loppuivat aika lyhyeen, tosin välillä tuntuu sellasta menkkamaista kipua joka menee äkkiä ohi. Nyt vatsan päällä on sellasta kipua kuin olisin tehnyt tuhat vatsalihasliikettä ja vatsa olis sen takia arka, hassua!

Ja ollaan kerrottu jo tosi monelle. Mä en sit osaa pitää päätäni kiinni! Kun täähän on eka ja monet tiesi, että ollaan kauan yritetty. Ei huolta! Hakuna matata!!!



Kerroin muuten työkkärissä raskaudestani myös kun oli vähän niinkuin pakko rako ja kivasti meni. Nyt vaan etitään lyhyempi aikaista työtä...



Kissan kanssa katseltiin tänään olkkarissa takapihalla palloilevaa fasaania ja kissa sekos sukkiinsa. En tiä onko sillä aikomus jäädä meidän tontille asusteleen kun on jo pari päivää siellä haahuillut. No, anyway, meillä on muutenkin toi takapiha kuin eläintarha. Löytyy hiirtä ja tirppoja joka lähtöön sekä välillä naapurin koirat...



Ei vaan nyt poistun!

Heippa!

-Taelsa-[/color]

Tervehdys kaikille! Pitkästä aikaa jos muutaman sanan kirjoittelis.. Mulla on jo raskauden puoliväli ylitetty ja olo on tosi hyvä :) Nyt on semmonen kuus viikkoa menny oikein hyvällä hapella ja virtaa tuntuu riittävän. Eli teille, jotka painitte sen väsymyksen kanssa, uskokaa parempaan huomiseen. Mie olin kans tuonne 15 viikolle asti ihan muumio. Väsytti ja oksetti... mutta aika kultaa muistot ja nyt tuntuu, että siitä on jo iäisyys. Nyt ei toistaiseksi hidasta mikään ko maha on vielä pieni ja mie olen tähän asti selvinnyt ilman närästystä, mikä taas tuntuu monilla viimeistään loppuraskaudesta vaivaavan. Mutta nyt yritän olla miettimättä, mitä tässä on vielä edessä.



Varmaan tuo kaikki ylimääräinen huolehtiminen kuuluu asiaan ja jotenkin sitä itse esikoisen odottajana ajattelee, että se kuuluu varsinkin tähän mutta näyttäähän tuolla " konkaritkin" miettivän ihan samoja juttuja.



Mulla on rakenneultra takana ja kaikki oli hyvin mutta ei ne huolet siihen loppuneet, vaikka sitä ehkä kuvitteli niin. Nyt tunnen jo liikkeitä, mutta ne on aika hentoisia ja minusta tuntuu, että meillä on muutenkin niin rauhallinen kaveri, että se liikkuu tosi vähän verrattuna monen muun kuvauksiin. Toki se aina tuntuu hyvältä, kun liikehdinnän tunnistaa mutta monesti tulee se olo, että nyt se ei kyllä ole liikkunut liian pitkään aikaan..



Mie kans kyttään painoa jatkuvasti.. myönnettäköön. Mutta silti tuohon ruokavalioon en pahemmin ole kiinnittänyt huomiota. Kun on nälkä niin syön ja karkit maistuu :) Maanantaina on neuvola niin näkee, minkä verran painoa on tullut. Meillä kotivaaka näyttää aivan eri lukemia ko neuvolassa. Mutta ei mulla paljon ole vielä tullut, viis-kuus kiloa. Tämäkin on niin ristiriitaista, kun toivoisin, että maha ei kasvais kauhean suureksi ja kiloja tulis koht. vähän niin sitten kuitenkin tulee se tunne, että onkohan vauva nyt varmasti kasvanut tarpeeksi. Eli jos maha kasvais tosi paljon niin sitten vois kai uskoa, että no kyllä se vauvakin kasvaa.. Näiden mietintöjen kanssa siis tosiaan saa itsensä ihan sekopäiseksi. Mutta eiköhän tässä ihan normaalia raskautta edetä..



Jätän nyt kuitenkin palstatilaa muillekin ko tässähän taas intoutu höpiseen vaikka kuinka paljon. Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppuun valmistautumista :)



Nearoosa ja Nyytti 21+4

En ole kerinnyt lukemaan enkä kirjoittamaan. Pari yötä nukuttiin aika vähäsen joten töiden jälkeen mieletön paha olo ja väsymys.



Kathylle: ymmärrän tosiaan että vuoto huolestuttaa. itselläni tuli silloin 5+ viikolla veristä vuotoa kahteen kertaan ja sattui vatsaan ja selkään. Jorvissa sanoivat, että vuotoa voi olla ja silti kaikki menee hyvin. Itse luin muistaakseni " rohkaisevasti" tuolta huvitutin tai helistimen sivuilta verisestä vuodosta.



Mutta ei se huoli tosiaan siihen ekaan ultraan lopu. Nyt tosiaan kun se turvotus on lähtenyt niin tuntuu että " olempas hoikka" ja olenko raskaana ollenkaan. No onhan se maha kuitenkin paljon pömpömpi kuin aikaisemmin. Mutta tämä on mielestäni piinaavaa aikaa ekan ultran jälkeen ennnen kuin liiikkeet alkavat tuntumaan.



Olen ollut kovasti ilahtunut siitä että töissä kaikki kenelle olen kertonut ovat ottaneet asian tosi hyvin :) Keneltäkään en ole kuullut että taas jäät pois täältä ja niinhän sen pitää mennäkin.



Oliko se anu joka mietti niitä rattaita. Meillä esikoinen täyttää heinäkuun lopussa 2 v. ja aion ehdottomasti hankkia kaksosten rattaat. hollannista aion tilata X-adventure twincot, ovat reilu 100 euroa halvemmat postikuluineen kuin suomesta. Me käymme kaupassa, puistossa, ostoksilla, kävelyllä ym. joten en voisi kuvitella että vilkas esikoiseni viihtyisi/pysyisi seisomalaudalla.



Minä olen suunnitellut meille kolmelle (mies ja lapsi) kaupunkimatkaa siinä huhtikuun alussa. Silloin oisi kait jotain rv26. Tarkoituksena olisi lähteä Barcelonaan. Saas nähdä miten jaksaa. Ollaan oltu siellä ennenkin joten ei olisi mitään paineita nähtävyyksien suhteen ja tykkään niin paljon siitä (ja niistä kaupoista). Onko muut reissanneet noilla viikoilla?? Ennen kuin olin raskaana oli suunnitelmissa etelän loma toukokuun alussa, mutta nyt en taida uskaltaa. Onko joku muu lentänyt etelään niin että siihen tarvisi lääkärintodistuksen (rv yli 28) ??



Tulipas taas pitkä kirjoitus pitkästä aikaa...



Nyt me mennään neidin kanssa syömään

Ihanaaaaa kun huomenna on perjantai!!!

matleena 14+6

piti kommentoida tuosta painosta.

En voi sanoa että hermoilisin erityisesti mutta yritän kyllä erityisesti kiinnittää siihen huomiota. Sain kivasti laihdutettua ennen raskautta joten en haluaisi yhtään ylimääräistä. Olin vähän " suruissani" kun ekassa neuvolassa oli tullut reilu kilo painoa.



Viimeksi minulla tuli 13 kiloa mutta siitä jäi 5 kiloa joten varmaankin pystyisin reilusti alle 10 kiloon. Äidilläni tuli muistaakseni vain 7 kiloa.



Joten yritän siis tsemppailla painon suhteen, katsotaan miten käy.

Juu... taitaa olla meidän naisten ainainen murhe tuo paino:)

Itselläni on tullut aiemmissa raskauksissa melko tarkkaan 13kg painoa ja olen laitokselle mennessä painanut sen 70kg. Nyt tällä kertaa lähtöpainoa oli 5kg vähemmän, mutta tämän jo tulleen painon nousun huomioon ottaen taitaa mennä taas sinne 70kg hujakoille heinäkuuksi:( Taitaa olla tuo painonnousu raskauden aikana minulla joku standardi ihan niinkuin vauvojen kokokin;) Eka vauva oli 3410g, toinen 3400g ja kolmas 3410g:D



Jaja taas tänään ahkerana



Ps. Söin sitä kiusausta päivällä, eikä ainakaan vielä ole maha pistänyt vastalauseita. Vielähän se tietysti ehtii.

Heti ekana kiitokset kaikille eilisen ja tämän päivän pinoissa vastanneille, siis alavatsan vihlomisesta kun kyselin. Lohduttavaa kuulla, että on ihan normaalia. Ja muuten itse asiassa vihlominen on hieman helpottanut. (no nyt taas mietin, pitäisikö olla huolestunut sitten siitä...höh) Onneksi rinnat ovat sentään edelleen kipeät, vaikka muita oireita juuri nyt ei kyllä olekaan.



On tämä ensimmäistä kertaa raskaana oleminen kyllä huitsin hankalaa ;) Siis kun ei ole ennestään mitään kokemuksia mistään raskauden tuntemuksista, niin tulee ihan ylihuolehtivaiseksi kaikkien tuntemuksien tai niiden puuttumisen vuoksi..



Tuosta toisille kertomisesta myös joku kyseli. (olikohan se edes tänään vai jo eilen..) No, kuitenkin muutama sananen siitä. Me emme ole vielä kertoneet kuin yhdelle lähimmälle tuttava pariskunnalle. Tekisi niin mieli kertoa omalle äidilleni, mutta en saanut vielä " lupaa" .. Tämä tulokas kun on molempien puolelta ensimmäinen lapsenlapsi, niin tiedän kyllä että ihmiset ilahtuisivat kuullessaan. Että saapi nähdä mihin asti maltetaan pitää salaisuutena.



Niin ja eräs läheinen ystäväni, jolla on muutaman kk:n ikäinen lapsi, kertoi pari päivää sitten epäilevänsä olevansa taas raskaana. Testi oli näyttänyt negaa, mutta oireet vaikuttavat aika lupaavilta. Arvatkaapa oliko vaikeaa olla sanomatta, että mullakin on ollut noita oireita jo parisen viikkoa, ja todistetusti jotain muutakin :)



Huomenna muuten tulee täyteen 6+0 viikkoa, eli vissiin seitsemättä viikkoa käynnistellään?! hassua, edelleen..



-marion76-

marion: minusta taas tuntuu että tämä toinen raskaus on paljon hankalampi kuin ensimmäinen, en minä silloin osannut pelätä mitään, olin vain onnellisesti raskaana :) Nyt tuntuu että aina pitää oottaa joku etappi ennenkuin saa alkaa odottaa rauhassa. Seuraavaksi onkin se rakenneultra, jospa sen jälkeen vois rauhottua...



Jos menis ettii jotain iltapalaa...



nellariina

mallariinalle piti vielä kommentoida...ihmeen helppoa on ollut olla kertomatta, johtuu varmaan just siitä ettei noi sukulaiset asu kovin lähellä. Sen verran pitää kyllä vetää takas, että oonhan minä töissä kertonu pomolle (raskausdementia vaivaa kun tuon unohdin), mutta se ei oo kertonu eteenpäin kun minä kielsin.