Kokoomuslainen oikeudenmukaisuuskäsitys, Pia-Noora Kauppi
Muistaako kukaan Pia-Noora Kaupin julkituomaa kokoomuslaista oikeudenmukaisuusajattelua Nyt liitteessä, kysymys oli:
Miten jaetaan 100 000e perintö (oli makoisssa, en muist summaa, muttei väliä) oikeudenmukaisesti suurituloisen ja pienituloisen sisaruksen kesken?
Kaupin mukaan ei ole oikeudenmukaista jakaa kahteen yhtäsuureen osaan 50 000e ja 50 000e, sillä suurituloisella 50 000e ei tunnu, missään, se ei tunnu perinnöltä. Toisaalta pienituloiselle se on liikaa. Jos pienituloinen saa kerralla 50 000e, se menee sekaisin. Pienituloinen ei ole tottunut niin isoihin rahoihin, vaan laiskistuu ja menettää moraalinsa jos saa sellaisen summan.
Oikeudenmukainen jako on suhteessa 80% suurituloiselle ja 20% pienituloiselle. Tällöin suurituloinenkin huomaa, että on saanut ekstraa. Pienituloinen on ikionnellinen jo 20 000e, mutta summa ei aiheuta sitä lasikistumista ja elämänhallinnan menetystä.
Niin ja tämä ei ollut Kaupin oma esimerkki, vaan peräisin luennoilta ja Kauppi tunsi sen erittäin omakseen.
Kokoomuslaisen tuloeroajattelun takana on sama ettiinen pohdinta.
Kommentit (126)
EI VOI OLLA 1996 sillä Kauppi valittiin euroopan parlamenttiin 1999 ja se oli sen meppikaudella sanottua.
Tässä viitataan siihen artikkeliin: http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/21.huhtikuu/pnk1600.ht…
" Julkimoksi pikavauhtia
Piia-Noora Kauppi, 24, herätti hiljattain suomalaisen mittapuun mukaan Kohun Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä ilmaisemillaan mielipiteillä työttömyydestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta."
Piia-Noora Kauppi, 24, herätti hiljattain suomalaisen mittapuun mukaan Kohun Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä ilmaisemillaan mielipiteillä työttömyydestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta.
Europarlamentin Strasbourgin istuntoviikolla hän muistelee, että oli presidentinvaalien tuntumassa herkkä hetki pohdiskella julkisesti kokoomuksen ja demarien eroavaisuuksia, kun ihmiset olivat erityisen vastaanottavaisia.
Jos " Piitua" ei vielä ennen tunnettu, hänen julkinen elämänsä käynnistyi viimeistään tuolloin. Osa kommenteista oli Kaupin mielestä väärinymmärryksiä, osa tahallisia väärinymmärryksiä.
- Itse kohu on mennyt ja kastinmerkki on otsassa varmaan koko loppu elämän. Ei se nyt semmoinen merkki ole, etteikö sitä kantaa voisi. Jos nyt pitäisi kokoomuslaista politiikkaa hävetä, ei minua ainakaan taustalla oleva asia hävetä yhtään.
Ja tämä lainaus riitti varmaan vastaukseksi niille jotka höpisivät, että Kauppi edustaa kokoomuksen oikeaa laitaa. Tuossahan Kauppi totesi että: oli presidentinvaalien tuntumassa herkkä hetki pohdiskella julkisesti kokoomuksen ja demarien eroavaisuuksia, kun ihmiset olivat erityisen vastaanottavaisia.
AP:n puoluekannalla on tämän asian kanssa tekemistä. Piitu on sanonut mitä on sanonut ja se oli tässä keskustelun pointti.
Olispa Piitu nyt täällä vastaamassa. Minusta olisi kohtuullista että ainakin nro 18 kirjoitusta kommentoisi.
kaikesta?
Kysehän on tällä hetkellä vain rikkaiden ahneudesta Ja tämän hetken itsekkyydestä. Kukaan ei haluaisi että toinen elää yhtään " minun verorahoillani"
Ja kun yhä edelleen kaikesta yritetään leikata, se johtaa vääjäämättä yhä kasvavaan pahoinvointiin tässä yhteiskunnassa. Yhä suurempaan joukkoon syrjäytyneitä ja tukien tarvitsijoita. ON turha rypistää kun paska on jo housussa, vaikka sitä tässä yritetään. KAsvatetaan koululuokkia--> yhä useampi lapsi voi huonosti--> tarvitsee terapiaa-->terapia maksaakin paljon enemmän kuin se, että lapsille olisi alun alkaen taattu asialliset opiskeluolosuhteet. Vielä pahempi, jos terapiaa ei tarjota--> rikollisuus kasvaa ja se jos mikä aina maksaa yhteiskunnalle ihan tuhottomasti.
Ettekö te millään tajua, että henkisen hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden lisäämisellä ei todellakaan luoda hyvinvointiyhteiskuntaa?
Vierailija:
kaikesta?Kysehän on tällä hetkellä vain rikkaiden ahneudesta Ja tämän hetken itsekkyydestä. Kukaan ei haluaisi että toinen elää yhtään " minun verorahoillani"
Ja kun yhä edelleen kaikesta yritetään leikata, se johtaa vääjäämättä yhä kasvavaan pahoinvointiin tässä yhteiskunnassa. Yhä suurempaan joukkoon syrjäytyneitä ja tukien tarvitsijoita. ON turha rypistää kun paska on jo housussa, vaikka sitä tässä yritetään. KAsvatetaan koululuokkia--> yhä useampi lapsi voi huonosti--> tarvitsee terapiaa-->terapia maksaakin paljon enemmän kuin se, että lapsille olisi alun alkaen taattu asialliset opiskeluolosuhteet. Vielä pahempi, jos terapiaa ei tarjota--> rikollisuus kasvaa ja se jos mikä aina maksaa yhteiskunnalle ihan tuhottomasti.
Ettekö te millään tajua, että henkisen hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden lisäämisellä ei todellakaan luoda hyvinvointiyhteiskuntaa?
Vierailija:
AP:n puoluekannalla on tämän asian kanssa tekemistä. Piitu on sanonut mitä on sanonut ja se oli tässä keskustelun pointti.
Olispa Piitu nyt täällä vastaamassa. Minusta olisi kohtuullista että ainakin nro 18 kirjoitusta kommentoisi.
Osoittaa todellista lähimmäisenrakkautta olla niin huolissaan toisen onnellisesta olotilasta ja toisaaltaan kantaa huolta rikkaan ihmisen raskaasta taakasta ja surkeasta olotilasta jos rikas ei saakaan enemmän kuin köyhä.
Itsehän Piitu tuon alkuperäisen kommentin laukoi edellisten pressanvaalien alla. Sanoi haluavansa tehdä eroa demareiden ja kokoomuksen välillä. Lie se ero sama näissäkin vaaleissa.
terveisin kepulikka joka tämän takia äänestää Halosta
kampanjaan, että Niinistö valitaan presidentiksi!
kuin kotihoidontuen. eli siis kotihoidontukea pitäisi nostaa reilusti ja vaikka sen kustannuksella työttömyyskorvausta pienentää. Ja mitä rikkaitten lasten opintotukeen tulee.. Heillä on siihen täysi oikeus, jotkut vanhemmat eivät anna penniäkään lapselleen tukea, siitä on kokemusta.
Ne Piitun kaverit jotka täällä yleensä heittää vinkkiä Piitulle käydä sitä pyytämässä vastaamaan tänne.
Kyllä sitä rahaa on, mutta sitä vaan ei jaeta sosiaalimenoihin.
Toteaahan KAuppikin:
" Jos nyt pitäisi kokoomuslaista politiikkaa hävetä, ei minua ainakaan taustalla oleva asia hävetä yhtään."
Että Piitulla on paljon tärkeämpiäkin tehtäviä kuin täällä av:lla roikkua. Ehkäpä tuo lainsäädännön valmistelu Brysselissä on tärkeämpää kuin teidän panetteluun vastaaminen.
Sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta oli toissa vuonna 26,4 prosenttia. Lamavuosina 1992-1994 tuo prosenttiosuus oli keskimäärin 34 prosenttia. Työnantajien osuus sosiaalimenojen rahoituksesta oli vuonna 1980 noin 50 prosenttia, vuonna 2002 se oli 39 prosenttia. Valtion osuus oli 24 prosenttia molempina vuosina. Kuntien osuus vuonna 1980 oli 13 prosenttia ja toissa vuonna 20 prosenttia.
Sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta alkoi kasvaa vuonna 2001. Vuonna 2003 sosiaalimenot vastasivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason, sillä sosiaalimenot muodostavat 28 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta.
Vierailija:
Että Piitulla on paljon tärkeämpiäkin tehtäviä kuin täällä av:lla roikkua. Ehkäpä tuo lainsäädännön valmistelu Brysselissä on tärkeämpää kuin teidän panetteluun vastaaminen.
Miksei pitäisi täällä vastailla. Ollaan taas eduskuntavaalien aikaan potentiaalisia äänestäjiä....tai näiden kommenttien jälkenn oltiin olisi varmaan parempi muoto.
Ja vielä tulee toinen ääni kelloon Piitulla ennen eduskuntavaaleja. Kyllä käy sitten täälläkin kerjäämässä ääniä, vaikka nyt ei ehdikään vastailla.
Kuulin nimittäin varmana tietona Piitua lähellä olevista piireistä, että Piitu aikoo lähteä ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa ja jättää paikkansa meppinä. Siis olettaen, että tulee valituksi eduskuntaan. minun ääntäni ei kyllä saa.
Jos haluatte selata vanhoja lehtiä, niin Helsingin yliopiston kirjastoon (Kansalliskirjasto) pitää toimittaa kpl (tai muistaakseni 3 kpl) joka ikistä Suomessa ilmestynyttä painotuotetta. Sieltä voi kysyä.
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/
niillä on kopiointipalvelua, kaukolainaa jne., maksullista tosin. Mutta paikan päällä voi käydä kyselemässä myös, tai soittaa.