Miksi aikuiset päästävät suustaan tällaisia?
esimerkiksi " me ei mitenkään selvittäisi ilman isovanhempien apua" (entä sitten jos heistä ei olekaan hoitajiksi) tai " me ainakin halutaan ainakin joskus olla kahdestaankin, ja viedään siksi lapset hoitoon" (ihan kuin kyse olisi omasta valinnasta) Jotenkin pidetään kaikkea niin itsestäänselvänä.
Kommentit (64)
Ihan oikeasti minä vain ihmettelin tuota että miksi pitää vetää ääripäihin kun käsitin että kysymys oli suunnattu meille tässä ketjussa keskusteleville jotka olemme kertoneet joskus palkkaavamme lapsillemme hoitajan. Ja ihan rennosti ihmettelin.
ollut tarkoitettu " teille" . Itselläni on näkyvissä sitten ehkä ääripäät, itse en tunne ketään joka ottaisi vain harvoin hoitajaa tunnen vain niitä jotka ovat aina yhdessä tai sitten jatkuvasti ovat erillään. Ymmärrän toki, että näitäkin ihmisiä on, en ole yksinkertainen = )
Jos se värittääkin maailmankatosmustani (harva kai pystyy olemaan värittymättä oman elämän kokemuksistaan) niin ei se tarkoita, että pitää jutustelustani ottaa nokkiinsa. Kuitenkin kerroin aika selävästi tekstissäni mitä ihmettelen (en siis suinkaan sitä, että joskus vie lapset mummolle ja lähtee siipan kanssa jonnekin). Vaan sitä, että se kuvio on normivakiona joka viikonloppu.
Ystävällisesti kanssasi kättä vääntävä mm.60 ja 67 jne. Lopetetaanko jo ihan sovussa, no hard feelings!?
jos se la ilta pitäisi viettää koko perheen kanssa eikä mummo tai vaari ottaisi lapsia. Itse ymmärsin tuon ap:n aloituksen niin, että nämä jotka " eivät pärjää ilman mummoloita" hehkuttavat sitä kavereilleen. Miten muuten sitä tietäisi, että sitä hehkutellaan jos sitä vain mummoille ihasteltaisiin ja lause olisi tarkoitettu heidän korvilleen ainoastaan..
Tosi yleistä muuten on se, että ne jotka viettää " omaa aikaa" paljon ovat hyvin " huolissaan" meistä jotka eivät " saa omaa aikaa" . Täytyyhän sitä päästä, kuulemma..
Ei, kaikkien ei täydy, kaikki eivät ymmärrä sen oman ajan päälle mitään, eikä se tee parisuhdetta huonommaksi (ei kyllä paremmaksikaan).
T. 60 &67 ja 69 jne, huh..
että tarvitsee apua? Ehkä se onkin nykypäivän trendi, eikä suinkaan se, että vanhempien on joka viikonloppu päästävä omille teilleen, niin kuin joku tuolla ehdotti.
Joku tuolla toitotti, että jos ei osata itse kantaa vastuuta lapsista, niin ollaan säälittäviä nahjuksia? Minusta te taas elätte kovinkin yksinäistä ja suljettua elämää, jos ette vaikeinakaan hetkinä pysty apua pyytämään.
Nämä nahjukset saavat tarvittaessa apua isovanhemmilta ja mikä huolestuttavinta, ensi viikolla on tulossa kodinhoitaja, kun nuorimmainen joutuu leikkaukseen.
Minusta on todella ikävää, jos teillä ei ole tukiverkkoa, ystäviä ja sukulaisia tukenanne, jotka hädän hetkellä ovat valmiita auttamaan. Se ei tarkoita, että meillä on joka viikko lapset hoidossa, vaan sitä, että TARVITTAESSA tietää, että ympärillä on ihmisiä johon tukea.
Ja näyttää enemmänkin siltä, että te ette pysty ajattelemaan toisten elämän tilanteita. Kaikilla ei ehkä avioliitto ole ikuista onnea ja ylämäkeä, toisilla sekin tarvitsee hoitoa. Toisilla sairastetaan ja toisilla sairastetaan. On hyvinkin erilaisia tilanteita. Vähän laajakatseisuutta peliin. Ei toisten onni ole keneltäkään multa pois!