Olenko vainoharhainen vai onko syytä epäillä?

Onnelliset loput ovat niin lohdullisia, ja antavat toivoa arjen harmauteen.



Jatka, ap, jollain uudella tarinalla. Sulla on oikeesti lahjoja.

En ole aikaisemmin tänne mitään "tarinoita" kirjoittanut ja tämä meidän tilanne on ihan kuten kirjoitinkin. En ole kaikkia epäluulojani vielä haudannut, mutta en jaksa murehtia sillä onko mies ihastunut tai onko naisella taka-ajatuksia. Mitä se hyödyttäisi? Pitäisikö minun ottaa ero jos miehellä on tunteita toista kohtaan? Mieheni ei ainakaan ole eroamassa minusta, eikä ole koskaan ollutkaan.



Faktaa on, että minun mieheni, jonka kanssa olen ollut kuusi vuotta yhdessä on edelleen sitoutunut minuun ja tulevaan lapseen ja tämä nainen taas... hän "seurustelee" mieheni ystävän kanssa. Toivon todella, että heidän suhteestaan tulee jotain, vaikka naisen ero onkin vielä ihan kesken.



Meidän parisuhteessa ei ole ollut mitään "korjattavaa" kaikki ollut koko ajan hyvin, emmehän me muuten naimisiin olisi mennyt ja lasta halunneet, minun epäilykseni miehen ihastumisesta/suhteesta heräsi ekassa kirjoituksessa kuvattujen tapahtumien johdosta. Varmaan ihastunut olikin, sitä en kiellä, mutta ainakaan mieheni ei minua ole nyt ihastumisen takia jättämässä.



Oikeastaan ihan sama uskotteko vai luuletteko minun keksineen kaiken, minä sain tällä kirjoituksellani purettua ajatukseni ja selkeytettyä pääni. Miestäni lukuunottamatta en ole voinnut näistä ajatuksista kenellekään puhua...



ap

kirjoitat "seurustelee" hakasissa. Ennen pitkää tuhoat suhteenne kun ei tuo epäilys mihinkään katoa.

kirjoitat "seurustelee" hakasissa. Ennen pitkää tuhoat suhteenne kun ei tuo epäilys mihinkään katoa.

Kirjoitin siksi noin, että ovat tavanneet pari viikkoa sitten ja miehen ystävän puheista sain käsityksen etteivät kauhean tiiviisti ole tapailleet kun naisella on kuitenkin lapsia joiden kanssa viettää aikaa, minusta ei siis vielä kuulosta kauhean vakavalta vaikka miehen kaveri onkin kovin ihastunut, tämän naisen tunteista en tiedä.

Juu, en aio antaa epäilyksieni tuhota meidän suhdetta, mutta tänne on ollut helppo purkaa ajatuksia jotta en mieti kaiken aikaa asioita. Nyt keskityn vauvanodotukseen ja parisuhteeseen. Eri asia toki, jos mies jatkaa tätä salailua, sitten on vaan laitettava seinää vasten, ihan kaikkea en sentään aio sietää.

ap

Haaskalinnut vaan haukkuu kaikkea provoksi mitä itse eivät ymmärrä. Se on normaalia täällä.



Sun ja miehesi tarinalle tuli onnellinen loppu, mitä eivät kestä, miehesi kun ei jättänytkään raskaana olevaa vaimoa jonkun bimbon takia. Taitavat olla niitä kateellisia jätettyjä naisia itse!

Eivät jaksa/viitsi enää edes peitellä kunnolla, koska toinen on jo vapaalla jalalla.

Mä kyllä sanoisin ukolle että hankkikoon eukko apunsa muualta.Muutossa vois auttaa mutta turha olisi yhteyttä muuten pitääjos Mies on naimisissa sinun kanssa ja lapsi tulossa..vaatisin että keskittyy meihin ja meidän suhteeseen ja laitaa välit poikki eukon kanssa....jos ei suostuis niin menköön tämän naisensa luokse=)

Miehellä ehkä ollutkin tunteita tätä naista kohtaan ja tää salailu, puhelut jne on leikkinyt tulella, ehkä isäksi tuleminen ja avioliitto kauhistuttaa, mutta tajunnut nyt ketä oikeasti rakastaa ja sut se haluaa, ei tätä naikkosta. Mies on valintansa tehnyt, ole siis rauhassa. Nyt tää nainenkin menee eteenpäin elämässä kun tajuaa, ettei sun ukkoas tule saamaan.

Se yksi torjuttu puhelu on kyllä rankkaa vedätystä.

Mikä ap tilanne on nyt, vieläkö on salaisia puheluita tms?

Mä kyllä sanoisin ukolle että hankkikoon eukko apunsa muualta.Muutossa vois auttaa mutta turha olisi yhteyttä muuten pitääjos Mies on naimisissa sinun kanssa ja lapsi tulossa..vaatisin että keskittyy meihin ja meidän suhteeseen ja laitaa välit poikki eukon kanssa....jos ei suostuis niin menköön tämän naisensa luokse=)

Ja se meni :/ En aavistanut ollenkaan että olisi todella mennyt, meinasin vaan uhata ja pelästyttää, mutta se tosiaan meni ja siellä on edelleen :/

Ihan kuin lukisin omaa tarinaani...

Minä epäilin pitkään kaikkea mahdollista ja joka kerta kun otin asian puheeksi, mies kielsi kaiken. Mitäs sitä voi pikkuvaimo muuta tehdä kuin luottaa miehensä sanaan. Mutta vihdoin ja viimein joitakin kuukausia sitten mies tunnusti kaiken pakon edessä.



Älä ap jää odottamaan mitään vaan ala itse toimia nyt heti. Ihan sama mitä teet mutta toimi ja nopeasti. Tämä on vittumainen tunne kun solvaa itseään siitä, ettei tehnyt asialle mitään ennemmin.



Tsemppiä!

kiitos kaikista niistä, antoi ajattelemisen aihetta. Joku ihmetteli miten voin olla näin rauhallinen, enkö ole ollenkaan mustasukkainen ja miten itse räjähtäisi vastaavassa tilanteessa. En ole ollenkaan rauhallinen, sisälläni kiehuu ja tunnen itseni todella epätoivoiseksi vaikka en riehu ja raivoa sen enempää miehelleni kuin tällä palstallakaan. Tänne olen kirjoittanut vain faktat, koska haluan jonkinlaisen selvyyden ja muiden mielipiteen nimenomaan tapatuneeseen, en tunteisiini.



Joku/jotkut ehdottivat aikalisää ja asumista muualla. En ole lähdössä omasta kodistani minnekään. Jos mies haluaa lähteä, hän on vapaa menemään. Minä keskityn nyt tulevaan vauvaan ja toki parisuhteeseenkin, mutta minä en ole se joka tästä lähtee, jos ero tulee. En myöskään halua antaa miehelle ja tälle naiselle vapaata "temmellyskenttää" lähtemällä, vaan niin kauan kun pysyn mieheni rinnalla, se toinen nainen on tosiaan... toinen nainen, ihastus tai mitä tahansa. Minä olen hänen aviovaimonsa ja tulevan lapsen äiti, eli etulyöntiasemassa, jos niin voi sanoa. Rakastan miestäni ja tiedän, että hän rakastaa minua kaikesta huolimatta.



Ja kyllä mies minusta ja vauvasta huolehtii kaiken tämän keskellä, meidän keskinäisissä väleissä ei ole tapahtunut muutosta, seksiä on kuten ennenkin, mieheni ei ole kotona pahalla tuulella eikä tiuski minulle. Toki se, että soittelee ja tapaa selkäni takana on todella väärin minua kohtaan tehty, vaikka mies ei sitä nyt ymmärräkään. Hoidetaan parisuhdetta, olemme nyt lähdössä matkalle kahdestaan ja toivon, että se matka on jonkinlainen vedenjakaja, tämä nainen tajuaa ottaa etäisyyttä ja turvata ongelmissaan johonkin toiseen, että mieheni tajuaa kuinka käytöksensä on loukannut minua ja muuttaa käytöstään.



Minulle yllätyksenä tuli eilen kun kuulin, että hän on alkanut tapailla erästä mieheni ystävää eli ehkä on menossa eteenpäin... ja mieheni sitten, hänhän vakuuttaa ettei mitään ole tapahtunut, joten siihen minun on luotetava. Uskon, että minä ja syntyvä lapsemme olemme ykkössijalla meihelleni, ihastumisesta huolimatta. Pettämisestähän minulla ei ole mitään todisteita, vaikka tottakai sitä pelkää pahinta ja mielikuvitus jyllää.



ap

Onko tilanteessa tapahtunut muutosta?

Mies voi olla ja varmasti onkin ihastunut, mutta suhde on arvoitus. Salailu voi johtua siitäkin, että mies tietää sinun suhtautumisesi eikä halua riitaa. Samalla leikkii tulella.



jos miehesi on järkevä ihminen, voisiko toimia se, että varoittaisit häntä siitä, että tunne voi syventyä, jos pitää noin paljon yhteyttä. Et syytä, mutta mietit tilannetta sellaisena kuin se sinulle näkyy jtosiasioiden valossa. Ja jos sen muotoilisi niin, että sinua pelottaa, että noin käy?

Tämä kuulostaa aivan samalaiselta mitä meillä oli kuusi vuotta sitten, tosin meillä oli jo ennestään yksi lapsi, toinen tulossa ja miehen ent. tuttu eronsa myötä ripustautui mieheeni.



Olin todella mustasukkainen, mies salasi menonsa ja puhelut tämän ystävänsä kanssa, minä pelkäsin pahinta, raivosin miehelle, epäilin, vakoilin ja vaadin selitystä mieheltä, joka vakuutti aivan samoin, ettei mitään ole tapahtunut, kielsi jopa ihastumisen, vaikka minusta se näytti niin selvästi siltä.



En koskaan saannut miestäni 'rysän päältä' kiinni, hän ei koskaan tunnustanut mitään ja ajan kanssa tämä yhteydenpito haaleni, tämä nainen löysi uuden miehen ja tuli raskaaksi. Ollaan edelleen heidän kanssaan tekemisissä, ehdin jo välillä unohtaa koko episodin.



Uskon, että miehesi on ainakin ihastunut tähän naiseen, aikamoista myllerrystähän elämässänne on tapahtanut, häät ja vauva tulossa, ehkä miestäsi pelottaa tuleva ja tämä on 'viime hetken' hairahdus katsela vähän ympärille. Epäilen, ettei hän ole pettänyt kuitenkaan, ehkä miettinyt sitä, mutta ilmeisesti rakastaa sinua ja haluaa pysyä kanssasi vaikka toista vilkuileekin.



Anna ajan kulua, älä tee mitään epätoivoista, ihastuminen laantuu taatusti ajan myötä ja kun vauvanne syntyy, on miehelläsi sinun kanssa kaikki mitä hän haluaa, ei varmaankaan enää haikaile toisen naisen perään... harva mies kuitenkaan haluaa jättää perhettään vaikka ruoho toisaalla vihertäisikin.



Tunteita avioliitossakin menee ja tulee, mutta todellinen rakkaus on se mikä pysyy! Onnellista odotusta, pidä huolta itsestäsi, se on erityisen tärkeää nyt kun olet raskaana!

Eikä tämä ystävä välttämättä edes tiedä, että häntäkin käytetään hyväksi tässä kuviossa, hän on vain peitetarina, jotta sinä et osaisi epäillä mitään. Nythän miehelläsi on yksi syy lisää tavata tämä nainen, esim baari-illat kolmistaan kun itse jääät vauvan kanssa kotiin, näyttää ihan viattomalta touhulta kun mukana on naisen "poikaystävä".



Ole siis varovainen, älä luota edes tähän miehesi ystävään, sillä häntäkin saatetaan huiputtaa...

On syytä epäillä..

että olin aikanaan itsekkin samanlainen "säätäjä" kuin miltä miehesi kuulostaa. Eli selvä suhdehan tuossa on kyseessä.

Sekä nainen että miehesi käyttävät törkeästi hyväkseen hyväuskoisuuttasi. Veikkaan ette naisella ole lapsia. Jos on luulisi hänen ajattelevan enmmän millä asialla leikkii (sinun ja miehesi perheellä.



Toivon olevani väärässä ja että asiat selviäisi. Voimia!!