Lapsiaan tarvittaessa ruumiillisesti kurittava äiti vastaa hetken kysymyksiinne.

Vai miksi lapsi on se, jonka on otettava sinua kädestä kiinni?

Vierailija:

Ylitämme tuon tien lähes päivittäin ja näin on ollut jo yli vuoden ajan. Olen triljoona kertaa selittänyt, miksi pitää pitää kädestä kiinni. Kaikki muut tien ylittävät lapset pitävät vanhempaansa kädestä kiinni. Minulla on myös vempulat rattaat työnnettävänä, joten usein pyydän pitämään rattaista kiinni ja sitten laitan itse käden päälle.

Kysyt mitä suosittelisin. Vastaan, että ottaisin lapsen kainaloon ja pukkaisin rattaita toisella kädellä (ja lantiolla, jos rattaat ovat kovin hankalat), näin olen jopa tehnyt.

Kysymys: Jos pidätte ruumiillista kuritusta niin hyvänä kasvatuskeinona , eikä sen käyttämisessä mielestänne ole mitään pahaa, miksi jokainen teistä muistaa mainita, että sitä käytetään ihan viimeisenä keinona? Haluatte siis, että lapsi oppii tottelemaan puheella? Miksi ihmeessä, jos tukistelu on parempi keino?

että " mikä noihin riiviöihin tehoaisi?" Itsellä ei välttämättä hermo kestäisi. Onneksi luoja suonut yhden varsin rauhallisen pojan! Tämän enempää kantaa ottamatta...

EN yhtäkkiä tiedä ketään äitiä tai isää joka ei KOSKAAN ole tukistanut tai antanut luunappia. Kuritus yleensä esim. Raamatussa tarkoittaa lähinnä opetusta, ohjaamista, ei fyysistä " keppiä" . Mutta eräs tuttuni oli 100 kertaa kieltänyt lapsiaan menemästä läheiselle järvelle yksin. (SYVÄ) Kerran ulkona ollessa lapset pääsivät livahtamaan sinne, ja tuttuni sai heidät matkan varrelta kiinni. Oli syksy, haalarit päällä, otti läheisestä puusta risun ja läpsäytti kintuille. No, tuhan sattui paksujen haalareiden läpi vain ylpeyteen mutta sen jälkeen ei heitä tarvinnut siitä asiasta ojentaa. Tuttuni sanoi että hän kyllä kurittaa lapsia tahallisesta jutusta ennemmin kuin naaraa heitä järvestä.



joten järjenkäyttö sallittu.Ap ei varmaankaan hakkaa lapsiaan vihassa, vaan ojentaa silloin tällöin.

itse sain kyllä tukkapöllyjä lapsena, en ole siitä yhtään katkera, kaikki tuli syystä. Se, mistä olen katkera, on se että veljeni ei päässyt yhtä vähällä, hän sai nyrkistä isältämme, ja siksi inhoan tuollaista käytöstä. omille lapsilleni annan joskus tukistuksen, harvoin, yleensä nurkka tepsii. Silti koen olevani hyvä äiti ja kasvattaja enkä unohda hukuttaa lapsiani suukkoihin ja rakkaus-sanoihin, koska he ovat elämäni!

Mua on pienenä kuritettu. Se alkoi pienellä luunapilla ja loppui siihen että varhais teininä mua hakattiin remmillä paljaalle pyllylle.



Hakkaaminen ei tehnyt minua mitenkään varovaisemmaksi mm. luonnossa liikkumisessa. Uskoisin, että järveen on Suomessa hukkunut monia joita on kuritettu fyysisesti ja psyykkisesti.



Hakkaaminen tosiaan alkaa kun sanat loppuu, tässäkin ketjussa on tunnustettu että väkivalta on viimenen tehokeino.. Kun kasvattaja tottuu tukistamaan voimankäyttöön on pienempi kynnys ja se ei enää " haittaa" ja lasta kuritetaan useammin ja tehokkaammin. Itsekin tiedän kun lasta raahataan ja lyödään " kun lapsi ei tottele" .



Itsekin löin veljeäni kun opin että väkivalta on ihan normaalia. Kavereiden kanssa erimielisyyksiä ratkottiin myös painimalla.



Ketjun alussa mietittiin kuka saa kurittaa lastasi jos itse teet niin, sitä sopii miettiä. Samoin sitä mitä asioita opetetaan väkivallalla, onko naapurillasi oikeus lyödä koska hän on aikuinen ja lapsesi varastaa omenan hänen pihastaan?



En lyö lastani. Uskon, että lapseni oppii ilman alistamista ja pelkoa. Maailma on muutenkin tarpeeksi kylmä ja julma paikka, siihen ei hakkaavaa " tai vähän rakastavasti nippaavaa" äitiä kaivata.

Sinä teet omat päätöksesi, minä soitan poliisille jos teet rikoksen.

Onko Suomi ainoa maa, jossa hukkuu ihmisiä? Muualla maailmassahan ongelma on hoidettu pois fyysistä kuritusta käyttämällä.

Tämä ketju on kyllä vahvistanut käsitystäni siitä, että fyysisesti lapsiaan kurittavat ovat avuttomia kasvatustehtävänsä ja lastensa edessä. Lisäksi sain käsityksen, että näiden perheiden lapsilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta vanhempiaan kohtaan.

Joku tuossa mainitsi, että heillä kyllä halaillaan ja suukotellaan ja muistetaan mainita, että rakastetaan. Säälittää sellainen lapsi, joka ei tiedä kumpaa äiti nyt on tulossa tekemään, satuttamaan vai suukottamaan.

Vierailija:

Mutta eräs tuttuni oli 100 kertaa kieltänyt lapsiaan menemästä läheiselle järvelle yksin. (SYVÄ) Kerran ulkona ollessa lapset pääsivät livahtamaan sinne, ja tuttuni sai heidät matkan varrelta kiinni. Oli syksy, haalarit päällä, otti läheisestä puusta risun ja läpsäytti kintuille. No, tuhan sattui paksujen haalareiden läpi vain ylpeyteen mutta sen jälkeen ei heitä tarvinnut siitä asiasta ojentaa. Tuttuni sanoi että hän kyllä kurittaa lapsia tahallisesta jutusta ennemmin kuin naaraa heitä järvestä.

Mahtaa sulla saakeli vieköön olla tyhmiä kakaroita ja kun sun viestis luin en yhtään ihmettele. Kyllä meidän lapset ainakin tietää milloin tekevät väärin ja milloin ei. Ei kai kukaan nyt tosta noin vaan mee tukistamaan, kyllä siihen on yleensä syy! Vai meinaatko valopää, että kun kaikki istuu rauhassa sohvalla, äiti menee hymy naamalla lapsen lyö ja vetää tukasta???? Tai jos lapsia tahallaan kaataa mehut lattialle nin äiti tulee vihaisena pussaamaan????? (ei ole älyn puuttumisella rajaa ei!!) meillä kyllä tiedetään että kun pahaa tehdään mennään nurkkaan ei silloin pussailla! Siis sö oot niin tyhmä että mun on pakko mennä pois kun en kestä!!!!!!!!!!!!!!!!

Jos käsi kohotetaan silitykseen, lapsi pelkää automaattisesti, että sieltä tulee jotain muuta. Aina se, mitä lapsi tekee ei nimittäin hänen mielestään ole niin pahaa kuin me aikuiset sen koemme olevan. Jos häntä tukistetaan sellaisesta, mitä hän ei itse ole tajunnut pahanteoksi, hän kuvittelee, että vanhemmat käyvät käsiksi ihan ilman syytä. Ja silloin vanhempaa pelätään muulloinkin kuin pahanteon yhteydessä.

Vierailija:

Kyllä meidän lapset ainakin tietää milloin tekevät väärin ja milloin ei. Ei kai kukaan nyt tosta noin vaan mee tukistamaan, kyllä siihen on yleensä syy! Vai meinaatko valopää, että kun kaikki istuu rauhassa sohvalla, äiti menee hymy naamalla lapsen lyö ja vetää tukasta???? Tai jos lapsia tahallaan kaataa mehut lattialle nin äiti tulee vihaisena pussaamaan?????

Minäkin kysyn samaa, kuin joku tuolla aikaisemmin.

Kysymys: Jos pidätte ruumiillista kuritusta niin hyvänä kasvatuskeinona , eikä sen käyttämisessä mielestänne ole mitään pahaa, miksi jokainen teistä muistaa mainita, että sitä käytetään ihan viimeisenä keinona? Haluatte siis, että lapsi oppii tottelemaan puheella? Miksi ihmeessä, jos tukistelu on parempi keino?

tuon ikäiselle lapselle lähentelee jo henkistä väkivaltaa, nolataan lapsi muiden ihmisten nähden. Onko se sallitumpaa kuin fyysinen väkivalta? Eikä ketään tee hyväksi äidiksi pelkästään se, ettei lasta kurita fyysisesti, kuten täällä jollain tuntuu olevan käsitys, kyllä se on kokonaisuus kun ratkaisee. Kaikista kamalimpia tapauksia ovat sellaiset lapset, joihin ei mikään tehoa, saattavat jopa heitellä vanhempiaan jääkokkareilla kielloista huolimatta. Kyllä semmoiselle lapselle tekisi tukkapölly hyvää, jos ei vanhemmat muuhun pysty.

Vai myydään kaupoissa ihan kidutusvälineitä! =)



Kyllä talutushihnan tehtävä on pitää kävelemään oppinut puheesta täysin ymmärtämätön pikkunen pois vaikka nurmikolta ja helpottaa näin ollen vaan aikuisten arkea kun lapsi ei säntää tupakantumppien päälle tai juokse pyörän alle!!



Sitä paitsi, meillä lapset alle pari vuotiaana nauttii kun ihmiset katsoo ja hymyilee, ei ne tajua että nauretaan pikkuselle joka vetää valjaita ja näyttää naurettavalta. Ainaki meijän lapset alkaa nauraan takasin! Mutta miten vaan..

Jos tehoaisi, nämäkään lapset eivät olisi näihin kyseisiin ohjelmiin päässeet päätähdiksi.

Vierailija:

että " mikä noihin riiviöihin tehoaisi?" Itsellä ei välttämättä hermo kestäisi. Onneksi luoja suonut yhden varsin rauhallisen pojan! Tämän enempää kantaa ottamatta...

asiaa kauan tutkineena tiedän miten paljon lapsen psyykkiselle kehitykselle on haittaa ruumillisesta kurituksesta ja sen varmasti monet vähääkään älyä omaavat ihmiset voivat maalaisjärjellä ajatella! Lapset pitäs ottaa sulta pois!

Esimerkiksi tuo psyykkinen puoli, se usein jättää lapseen paljon pahemmat " jäljet" kuin fyysinen kurittaminen ja psyykkisiä vaurioita onkin sitten vaikeampi ja pitkäkestoisempi asia purkaa ja niistä painolasteista päästä eroon.

Minusta on sanomattakin selvää että kaikkinainen väkivalta oli se sitten fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai vaikka uskonnollista on kiellettyä eikä lasta saa sellaiseen al(t)istaa.



Mitä valjaisiin tulee niin eikös ne ole monilla käytössä kun lapsi opettelee kävelemään ja olenpa niitä nähnyt ostoskeskuksissa 1-3v lapsilla käytettävän etteivät säntäile minne sattuu.

Monesti myös ihan se ukaasi että valjaat otetaan käyttöön jos ei vierellä pysytä vaan autotie tms houkuttelee liikaa, riittää.

Ainakin uskoisin niin.

Joko mainisti mehulasin kaatamisen. Hei ihan totta, onko toi tukkapöllyn aihe?? Meillä just 3vlle annettiin rätti käteen kun selvästi tahallaan tuuppasi maitolasin kumoon. Siinä meni pitkä tovi kun pöydän ja tuolien jalatkin pyyhki.... Oli nöyrä tyttö ja ymmärsi kun selitin, että tollanen kamala homma äitillekin aina tulee kun sotketaan tahallaan. Vahingoille ei voi mitään, mutta tahallaan ei saa sotkea.

En vaan kertakaikkiaan voi käsittää mikä olisi sellainen syy, että lapseeni fyysisesti kajoaisin.

Silloin kun todella on lapsen hengenvaarasta kyse eikä sana mene perille. Hyvä esimerkki on kun toinen toistamiseen tahallaan tyrkkäsee pienemmän korkealta alas niin että pienempi lyö päänsä pahasti! Siinä ei aina ennaltaehkäisyt nätisti keskustellen riitä! Yhden lapsen vanhemmille harvoin tällaisia tilanteita tulee, mutta kun lapsia on enemmän, TILANTEITA TULEE! JA nyt on kenenkään turha tulla sanomaan että mä en vaan osaa kasvattaa lapsiani. Siitä ei ole kyse.

VAikka päällään seisoisi etukäteen ja tekisi kaikki temput mitä on olemassa, ei se aina ehkäise vaaratilanteita! Pieni lapsi, en puhu nyt vauvoista vaan leikki-ikäisestä, saattaa tehdä ihan vaan kokeilun vuoksi uudestaan jotain kiellettyä ja silloin on jo liian myöhäistä kun toisella on pää halki!!!

Meillä on muuten käytössä varoitus ja jäähyt sekä lelujen takavarikointi jokaisen lapsen kohdalla ja useimmiten ne kyllä riittää!



Itse olen saanut lapsena " tuntea tuta" remmistä, sitä en tule koskaan omille lapsilleni antamaan!!!

Itsekin joskus annan sitä, lähinnä kuitenkin se tukkapölly-luunappi-linja.

Mulle remmin antaminen loppui 5-vuotiaana, samoin itse olen huomannut että mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen vähemmän pitää ruumiillisesti kurittaa...

Niin joo, ei se mua tehnyt itsemurhan tai murhan himoiseksi ihmiseksi.

Minulla on neljä lasta joista vanhin on juuri täyttänyt 3 vuotta. Joten ihan millään yhden lapsen kokemuksella en puhu. En kuitenkaan ymmärrä miten lasten lukumäärä asiaan vaikuttaa. Sama kun sanoisi, ettei voi tuomita miehen kohdistamaa väkivaltaa vaimoonsa, jos on ollut vain kerran naimisissa.....

Juuri tuo 102n mainitsema tapaus on niitä tapauksia missä VÄHITEN ymmärrän fyysisen voiman käyttämistä! Lapsi satuttaa sisarustaan, mitä tehdään- satutetaan häntä! En vaan ymmärrä logiikkaa!!

Ja kun sanot, että vauvaa et rankaise fyysisesti vaan leikki-ikäistä niin eikö tuon ikäinen jo ymmärrä puheen ja MUUT rangaistukset?

Edelleen ihmettelen mielikuvituksen puutetta kun ainoat keinot on joko puhuminen tai väkivalta.

Meillä jäähy on hyväksihavaittu rangaistuskeino. Lelujen takavarikointi on myös hyvä. Jälkien siivoaminen (Jos tahallaan sotkenut). Anteeksi pyytäminen ja ihan tosi tämäkin voi olla hyvinkin tehokas keino. Muistanpa kerran kun tytölle tuli riitaa naapurin pojan kanssa hiekkalaatikolla ja tyttö huiskaisi pojan pikkutraktorin kiveä päin niin, että siitä irtosi osa. Panin tytön menemään yksin naapurin ovelle ja pyytämään anteeksi sekä pojalta, että tämän äidiltä. Itse odotin muutaman metrin päässä tiellä. Kyllä on muistanut sen jälkeen kunnioittaa toisten omaisuutta.

Meillä ollaan kasvatusasioissa tosi tiukkana. Toisia ei satuteta, nimitellä tai kiusata. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan jne. Jos tehdään tuhmuuksia, pyydetään anteeksi ja olla kavereita. Tyhmyyksiä tekevät lapset siinä missä aikuisetkin. Ajattelemattomia tuhmuuksiakin täytyy tiettyyn pisteeseen ymmärtää (vaikkei hyväksyä!). Surkeaa jos aikuinen ei osaa kohdata lasta lapsena ja hyväksyä tämän " keskeneräisyys" .

Jos tuntisin/tietäisin sinut niin tekisin sinusta lastensuojeluilmoituksen.

Että remmillä sitä koulitaan lasta ruotuunsa, voi jeesus:o(

Etenkin kun vanhemmat olettavat, että lapset hyväksyvät heidän keskenkasvuisuutensa.

Täälläkin näkee näitä " raivostuin lapselleni ja tukistin häntä, pyysin kyllä anteeksi ja selitin, että joskus äidit suuttuvat ja ovat tuhmia" . Edellisessä tilanteessa vanhempi ei siis voi hyväksyä lapsensa keskeneräisyyttä, mutta lapsen olisi hyväksyttävä aikuisen keskenkasvuisuus. Lisäksi edellä kuvatun kaltainen tilanne osoittaa lapselle, että jos äidilläkin on oikeus suuttuessaan tukistaa, sen täytyy olla täysin hyväksytty konsti.

Lily:

Surkeaa jos aikuinen ei osaa kohdata lasta lapsena ja hyväksyä tämän " keskeneräisyys" .

Ja 102:lle; minulla on kuusi lasta. Olemme läpikäyneet parivuotiaan uhmat jo viiden kanssa, kuusivuotiaan uhmat kolmen kanssa ja murrosiän ongelmat kahden kanssa. Lisäksi väliin on mahtunut jos jonkinmoista elämäntaitojen opettelua positiivisine ja negatiivisine puolineen, myös mustasukkaisuuspuuskia. Kertaakaan meillä ei ole tarvinnut fyysiseen väkivaltaan turvautua. Joku mainitsi, että kun lapsi/lapset ovat olleet viisivuotiaita, on remmistä voitu luopua. Minä olen voinut luopua jäähyrapusta jo nelivuotiaiden kanssa, sitä vanhemmat ovat uskoneet puhetta.

jos pitää niin sit ei hyvä. meillä kyllä joskus saa tukistusta mutta enpä ole koskaan huomannut että lapset kavahtaisi kun heitä muulloin lähestytään. ei lapset tyhmiä ole, paisti tuolla 92:lla.