tsempatkaapa mua vähän

Mä tiedän, miltä susta tuntuu... me oikein yrittämällä yritettiin esikoistamme kaks vuotta. Se oli todella tuskallista aikaa, ja varsinkin kun tuntui, että kaikki muut ympärillä sai vauvoja ihan tuosta vaan, tulipa kaveripiiriin pari vahinkovauvaakin. Joskus mä vaan makasin kylppärin lattialla ja itkin. Me koitettiin clomeja kolme kuukautta, mutta se oli henkisesti niin raskasta, ettei me jaksettu, koska tuntui, että elämä oli yhtä " lapsentekoa" . Eikä auttanut yhtään, kun kaikki kyseli, että milloinkas te... jne. Ja sitten viisaat jakeli neuvoja, että " yritä olla ajattelematta koko asiaa" ! hah! koita nyt olla ajattelematta elämäsi tärkeintä asiaa!!!

Me loppujen lopuksi yksinkertaisesti luovutettiin asia " Korkeimpiin Käsiin" , mä aloin katselemaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia, ja me muutettiin uuteen kämppään. Jotenkin oli tosi kiireistä pari kuukauta, enkä mä ehtinyt ajatella liikoja...ja kappas vaan, vauva ilmoitti itsestään!



Eli elä heitä pyyhettä kehään! Joskus hyvää pitää odottaa kauan! Ja kuten muutkin on maininneet, ehkä kannattaisi käydä tutkimuksissa, vaikka ihan varmuuden vuoksi!



Tsemppiterkuin, Chicky, nyt jo kolmen viikarin äiti

nyt on olo taas vähän parempi kun päivä on kulunut.. Toisaalta on hyvä jos menkat alkavat tänään tai huomenna, ei ole sitten niin ylipitkäkierto kuin yleensä. Tulisivat nyt vain kunnolla että voisi haudata ajatukset kaikenmaailman kiinnittymisvuodoista, sitähän toivoo aina viimeiseen asti ihmettä.



Ensimmäistä lasta toivomme (mminä 26 ja mies 29v.) ja minulla oli tosi ruusuinen käsitys miten lapsia tehdään. Ehkäisykin jätettiin pois vasta huhtikuussa ettei vain lapsi syntyisi loppuvuodesta, heh, on ajatukset hieman muuttuneet. Gyne otti jo viime syksynä verestä joitain hormonipitoisuuksia ja kaiken pitäisi niiden mukaan olla normaalirajoissa. Ajatus on maaliskuussa ottaa asia sitten uudelleen puheeksi lääkärissä, mikäli sitä ennen ei mitää tapahdu. Kyllä tämä pettyminen kerta toisensa jälkeen ottaa voimille, pahinta on ollut pitkissä kierroissa negatiiviset testit ja nykyisin kierto saa olla tosiaan liki 50 ennen kuin testiin tartun. Ovistestejä en ole tehnyt, jotenkin tuntuu että tämä on niin _tekemistä_ jo nyt, saati sitten. " Pakkopanotkin" on kokeiltu, ettei tule liian pitkiä välejä rakastelujen väliin. Kyllä tästä toisinaan on leikki kaukana. =) Miten ihmeessä joku voi saada lapsen vahingossa?! Toisaalta mitäpä teen sillä tiedolla etten ovuloisi, ennen kuin asiaa aletaan lääkärin kanssa hoitamaan. Lääkkeethän se sitten vaatii.



Kiitos vielä kerran viesteistä ja voimia kaikille joilla toivo meinaa välillä hiipua.

Meillä ensimmäistä vauvaa on yritetty 1v ja 7kk. Miehessäni ei ole vikaa, itselläni on aika reippasti ylipainoa, mutta verikokeiden perusteella kuitenkin jonkinlainen ovulaatio tapahtuu. Tässä kierrossa aloitin clomit, mutta nyt on kyllä täti taas tulossa vähän sellaiset on tuntemukset. Tiesin kyllä, että ei varmaan vieläkään tärppää kun en ovistakaan bongannut vaikka testejä tein. Kuitenkin on pieni toivo, että jonkin ihmeen kaupalla olisinkin jo raskaana.

Melkein kaksi vuotta on tullut pettymys toisen perään, mutta toivoa kuitenkin löytyy edellenkin.



Eihän vauvakuumetta pysty unohtaa se on sellainen ettei sitä voi vain kääntää pois päältä, ainakaan itse en ole siihen pystynyt. Uskon kuitenkin, että meille vielä joku päivä vauva suodaan.



Sanotaan, että vauvaja ei tehdä vaan niitä saadaan ja yhdyn kyllä tuohon 100%.



Saattaa tuntua, että haikara lentää aina ohi, mutta eiköhän se joku päivä tee välilaskun teidän kohdalla (meidän myös).

Onnea yrityksiin ja iloista talven jatkoa!



Käyhän välillä kertomassa kuulumisia.

Voinpa sanoa, että tiedän miltä susta tuntuu. Yhtä kauan yritystä takana ja jotenkin minäkin ajattelin, että se vauva tulee heti niinkun tilauksesta. Ja nyt tuntuu, että ympärille tosi monille tulee vauva (eniten ärsyttää ne vahingot.. ) ja kaikki kyselee, että ettekös tekin jo...



Mä kävin tammikuun alussa gynellä - kaikki päällisin puolin ok, oli just ovisaikakin. Kirjoitti clomeja ja sano, että kokeile keväällä vahvistamaan ovista jos haluat. Mutta se ei ollu läheskään niin huolissaan kun minä. Ovistestejä on kokeillu pari kertaa, tietääpähän että ovuloi, ja taisi se gynekin kysyä. (vielä ei oo selvinny mitä ne clomit tekee kun normaali ovulaatiokin tapahtuu ja se irtoava munis oli hyvän kokoinen ultrassa). Miestä ei vielä ainakaan tutkittu.



Kuukausi pari sitten mulla oli tosi ikävä ja itkuinen ajanjakso tän vauvakuumeilun kans, että eitästämitään tuu. Nyt vähän valoisampi mieli, että jospa jossain vaiheessa kuitenkin. Ja onhan niitä apukeinoja jos ei luonnostaan tärppää..



Oikein paljon sitä tsemppiä sulle! Mukavaa kevään oottelua ja pikaisia +++ uutisia sulle!! Et ole yksin ajatustesi kanssa! :)

Nyt aloin miettimään pitäisiköhän minunkin käydä jo nyt gynellä. Kävitkö sinä miranda yksityisellä vai kunnallisella puolella? Luulen vain että jos terkkariin soitan, niin pääsen vain omalääkärilleni ja luulen ettei hän vielä ala millekkään.. Voisihan se helpottaa jos tietäisi että paikat on kunnossa, tai sitten mikä on vikana. Jotenkin osasin arvella vaikeuksia kun ennen pillereitä menkat oli liian tiheät ja nyt taas harvat..



Essa

.. sitä gynellä käyntiä. Mun oloa ainakin helpotti. Ja jos joku selkee vika löytyskin niin eipä mene aikaa niin paljon " hukkaan" . Ja jos kaikki ok niin helpottavaa sekin kuulla! :)



Minä kävin yksityisellä - yksi tosi ikävä kokemus omalääkäriltä. Sika kallistahan se on 80 e perustutkimus ja ultra...



Mutta suosittelen silti!

Essa:

Ovistestejä en ole tehnyt, jotenkin tuntuu että tämä on niin _tekemistä_ jo nyt, saati sitten. " Pakkopanotkin" on kokeiltu, ettei tule liian pitkiä välejä rakastelujen väliin. Kyllä tästä toisinaan on leikki kaukana. =) Miten ihmeessä joku voi saada lapsen vahingossa?! Toisaalta mitäpä teen sillä tiedolla etten ovuloisi, ennen kuin asiaa aletaan lääkärin kanssa hoitamaan. Lääkkeethän se sitten vaatii.

Vinkiksi vaan sanon, että monet gynet haluaa ensin kokeiltavaksi ovistikkuja, että tiedetään tarkemmin missä on vikaa. Me aloitimme yrittämisen 3/05, 8/05km. Pari kiertoa odotellaan ja sit tutkimuksiin. Olen nyt juuri samasta syystä ostanut ovistestejä, ei tarvitse ainakaan siinä vaiheessa jäädä sen takia odottamaan lisätutkimuksia. Lisäksi on mukava kun tietää nyt milloin menkkoja odottaa. Mulla pillereiden lopettaminen ja km laittoivat kierrot sekaisin (pitkiä-->ei ovista), joten siinä mielessä olen toiveikas, ettei mitään ongelmia ole, koska mahdollisuuksiakin tärppiin ollut vähän.

Lohdutukseksi kerron ystäväni tarinan joka hyvin samanlainen kuin sinulla. Yritystä 14kk, jonka aikana vain 10 kiertoa eikä läheskään kaikissa ovista. Viikko ennen ensimmästä aikaa lapsettomuuspolille napsahti plussa ja nyt hän menee jo rv17+ :)

Olen tässä nyt miettinyt olisiko sittenkin järkevää kokeilla ovistestejä ja varata se aika gynelle vasta 2 kierron jälkeen. Silloin olisi aikalailla se vuosi yrittämistäkin takana. Mistä olet ovistestit hankkinut (netistä ilmeisesti saa edullisempia) ja voisiko joku tiivistää niiden käytön, kun en niistä muuta tiedä kuin nimen. =) Kiitos tuesta, tuntuu etten ole näin hyvin asiasta voinut keskustella kenenkään kanssa. Lapselliset ystävät kun eivät ole parhaimpia kuuntelijoita, tai neuvot on tyyliä: Ota rennommin..



Essa

Itse olen tilannu Aconin testejä osoitteesta www.kotitestit.com. Testien käyttö aloitetaan muutama päivä ennen kierron puoliväliä (tarkempi ohje tulee testien mukana) ja jatketaan kunnes saadaan yhtä vahvat testi- ja kontrolliviivat. Itse testi tehdään niin, että pissataan kuppiin ja pidetään testiä hetki siellä. Tuolta kotitestit.comista testit tulevat kirjekuoressa kotiin pari päivän sisällä tilauksesta.



Kuulosti ainaski minusta hyvältä se ajatus, että kokeilet testejä ja sit lääkäriin. Ja eihän sitä tiedä vaikka plussa tulis raskaustestiin jo aiemmin!! :)

Halusin minäkin omalta osaltani yhtyä keskusteluun, että lapsia saadaan ei hankita! Aloin odottaa esikoistani 26v. 4 kk ehkäisyn jättämisen jälkeen ja en ehtinyt edes kunnolla tulla vauvakuumeeseen,olin tuolloin työelämässä, ja paljon muuta ajateltavaa. Kun sitten esikoinen oli 4kk, iski uusi vauvakuume, kun tiesi miten ihanaa on saada oma lapsi,suuri ihme! Mies oli ensin vastahankaan, että tulee liian pieni ikäero, mutta kuinkas kävikään. Toista lasta saatiin odottaa 17 kiertoa, ennenkuin raskaustestissä kauan kaivattu plussa!

Sanon, että se oli elämäni raskainta aikaa ja kaikki huonot tunteet tuli koettua;suru,viha ,katkeruus,epätoivo ja masennus. Joka kerta kun vuoto alkoi, epätoivo sai yliotteen ja kuristi. Kaikki halu yrittää lasta alkoi kadota. Aloin selvitellä olisiko ensimmäisessä synnytyksessä voinut tapahtua jotain, ja kävin keskustelun neuvolan terveydenhoitajan kanssa, hän loi toivoa ja sanoi, että kaikki kunnossa. Oloni helpottui ja ihme tapahtui,plussaa rt seuraavassa kuussa! Nyt olen 30v. ja eronnut, ja minulla uusperhe. Uuden mieheni kanssa aloimme haaveilla vauvasta, nyt 3 kk ilman ehkäisyä ja toivo elää, kun vain ei tulisi taas pitkä odotuksen odotus! Eli voimia ja toivoa. Pyri saamaan elämääsi positiivinen henki ja etsi uusia mielenkiinnon kohteita,jotka vievät ajatuksia uusille urille! Uskomatonta, mutta vauvat tuntuvat tulevan helpommin,kun vauvakuume ja yritys ei pakonomainen ja valtava! <Kun toivoo liikaa,ei saa,paitsi jotkut onnekkaat!Olet nuori ja varmasti tärppää piakkoin!

Halusin minäkin omalta osaltani yhtyä keskusteluun, että lapsia saadaan ei hankita! Aloin odottaa esikoistani 26v. 4 kk ehkäisyn jättämisen jälkeen ja en ehtinyt edes kunnolla tulla vauvakuumeeseen,olin tuolloin työelämässä, ja paljon muuta ajateltavaa. Kun sitten esikoinen oli 4kk, iski uusi vauvakuume, kun tiesi miten ihanaa on saada oma lapsi,suuri ihme! Mies oli ensin vastahankaan, että tulee liian pieni ikäero, mutta kuinkas kävikään. Toista lasta saatiin odottaa 17 kiertoa, ennenkuin raskaustestissä kauan kaivattu plussa!

Sanon, että se oli elämäni raskainta aikaa ja kaikki huonot tunteet tuli koettua;suru,viha ,katkeruus,epätoivo ja masennus. Joka kerta kun vuoto alkoi, epätoivo sai yliotteen ja kuristi. Kaikki halu yrittää lasta alkoi kadota. Aloin selvitellä olisiko ensimmäisessä synnytyksessä voinut tapahtua jotain, ja kävin keskustelun neuvolan terveydenhoitajan kanssa, hän loi toivoa ja sanoi, että kaikki kunnossa. Oloni helpottui ja ihme tapahtui,plussaa rt seuraavassa kuussa! Nyt olen 30v. ja eronnut, ja minulla uusperhe. Uuden mieheni kanssa aloimme haaveilla vauvasta, nyt 3 kk ilman ehkäisyä ja toivo elää, kun vain ei tulisi taas pitkä odotuksen odotus! Eli voimia ja toivoa. Pyri saamaan elämääsi positiivinen henki ja etsi uusia mielenkiinnon kohteita,jotka vievät ajatuksia uusille urille! Uskomatonta, mutta vauvat tuntuvat tulevan helpommin,kun vauvakuume ja yritys ei pakonomainen ja valtava! <Kun toivoo liikaa,ei saa,paitsi jotkut onnekkaat!Olet nuori ja varmasti tärppää piakkoin!

Halusin minäkin omalta osaltani yhtyä keskusteluun, että lapsia saadaan ei hankita! Aloin odottaa esikoistani 26v. 4 kk ehkäisyn jättämisen jälkeen ja en ehtinyt edes kunnolla tulla vauvakuumeeseen,olin tuolloin työelämässä, ja paljon muuta ajateltavaa. Kun sitten esikoinen oli 4kk, iski uusi vauvakuume, kun tiesi miten ihanaa on saada oma lapsi,suuri ihme! Mies oli ensin vastahankaan, että tulee liian pieni ikäero, mutta kuinkas kävikään. Toista lasta saatiin odottaa 17 kiertoa, ennenkuin raskaustestissä kauan kaivattu plussa!

Sanon, että se oli elämäni raskainta aikaa ja kaikki huonot tunteet tuli koettua;suru,viha ,katkeruus,epätoivo ja masennus. Joka kerta kun vuoto alkoi, epätoivo sai yliotteen ja kuristi. Kaikki halu yrittää lasta alkoi kadota. Aloin selvitellä olisiko ensimmäisessä synnytyksessä voinut tapahtua jotain, ja kävin keskustelun neuvolan terveydenhoitajan kanssa, hän loi toivoa ja sanoi, että kaikki kunnossa. Oloni helpottui ja ihme tapahtui,plussaa rt seuraavassa kuussa! Nyt olen 30v. ja eronnut, ja minulla uusperhe. Uuden mieheni kanssa aloimme haaveilla vauvasta, nyt 3 kk ilman ehkäisyä ja toivo elää, kun vain ei tulisi taas pitkä odotuksen odotus! Eli voimia ja toivoa. Pyri saamaan elämääsi positiivinen henki ja etsi uusia mielenkiinnon kohteita,jotka vievät ajatuksia uusille urille! Uskomatonta, mutta vauvat tuntuvat tulevan helpommin,kun vauvakuume ja yritys ei pakonomainen ja valtava! <Kun toivoo liikaa,ei saa,paitsi jotkut onnekkaat!Olet nuori ja varmasti tärppää piakkoin!

Kävin kurkkaamassa sun juttua ja huomasin, että moni muukin oli käyny. Piti sulle nyt pari sanaa yrittää kirjoittaa. Vaikka en kyllä osaa mitään sanoa/neuvoa suuntaa tai toiseen. Onko sulla lapsia ennestään? Ootko käyny juttelees/tutkimuksissa gynekologilla? Tiedän vaan (lyhyemmällä ajanjaksolla), että toi on TOSI TOSI inhottavaa ja turhauttavaa. Aina sanotaan, että pitäs vaan unohtaa koko juttu, mutta mites sen teet?? Pitäs kai antaa periks oikeesti, mutta kuka siihen pystyy kun haluaa vauvaa???



Kerro vaikka vähän taustoja. Mulla on 3 lasta ja nyt eka km ollu, ja sit vähän kystaa ja sen sellasta, mutta toivoa en oo menettänyt. Tsempataan toisiamme...

Tiedän varsin hyvin tuon tunteen kun täti on tulossa tai tullut, tuntuu,että on parasta antaa periksi kun ei jaksaisi joka kuukausi pettyä aina uudestaan!



En tiedä kuumeiletko ensimmäistä toista vai miten, meillä on olemassa jo kolme ja neljättä kuumeilen, mutta ihan yhtä tappavaa on tuo tädin tulo silti. Meillä on kyllä kaikkia näitä edellisiäkin tehty vuosi ja siis ihan tekemällä tehty, kyllä siitä alkoi jo häviämään kaikki nautinto tuolla kammarin puolella....



Oletko käynyt tutkimuksissa? Nykyäänhän on kuitenkin melkoisen hyvät hoitovaihtoehdot... Ja toisaalta sitä sanotaan, että vuosi yritystä niin sitten aletaan tutkimaan ja hutkimaan.



Koita kestää! Meitä on täällä muitakin jotka kuukaudesta toiseen toivovat ja sitten aina pettyvät. voimia!

Suosittelen myös gynellä käyntiä, varsinkin jos teillä esikoinen toiveissa. Kiertosi vaikuttavat pitkiltä ja epäsäännöllisiltä, joten on mahdollista ettet ovuloi kuin lyhymmillä kierroilla tai sitten et lainkaan, mutta gyneltä siihen saa varmuuden ja sieltä myös avun, jos siis ovuloimattomuudesta kiinni. Itsellä pco ja pitkät epäsäännölliset kierrot, enkä ovuloi varmaankaan joka kuukausi, varsinkin kun ikää nyt yli kolmenkympin. Meillä kolmonen toiveissa ja nyt ovistikut tiiviissä käytössä, jotta tiedän ovuloinko ollenkaan vai aloitanko clomit. Oletko käyttänyt noita ovistestejä? Tsemiä, tunteet vaihtelee tässä kuumeilussa ja yrittämisessä laidasta laitaan ja korkealta välillä tullaan kovaa alas, mutta palkintohan on sitten mitä mahtavin!