HITTO mikä äijä!!

Onko miehesi tullut isäänsä? Jos on anoppisi varmasti ymmärtää ja mahdollisesti tekee asialle jotain.. Mä en jaksais tollasen miehen kanssa, varmasti olis rankkaa lasten kanssa yksin, mut onko sulla apua nytkään?

Vierailija:

Tai siis nykyään hän on sitä mieltä, että äidin paikka on vain ja ainoastaan kotona. Nyt mä sitten pähkäilen kehtaanko soittaa sille anopille vai nauraako se mulle:( Miehen kaa en nyt taas ole puhunu kun on mykkäkoulu päällä. Jos mulla olis ap:n tilanne niin aivan varmast lähtisin. t: 14

tiedätkö mua ahdistaa ihan kauheesti ja se on lisääntynyt sen jälkeen kun toinen lapsi syntyi 5 kk:ta sitten...

Olen monta kertaa miettinyt että mitä teen, mutta kuitenkin rakastan miestäni paljon ja lapset tykkää kauheesti ja tiedän että tuo meidän 5 vuotiaalle ero ottaisi koville siinäkin yksi syy miksi yritän kestää vaikka väkisin edes vielä pari vuotta ja jos se ei muuksi muutu niin saa kyllä mies alkaa päätäämään mitä haluaa.

T:10

Vierailija:

alistajahirviöiden kanssa?

Itse erosin kun minua ei kukaan määrää, tämä on mun elämä,

piste.

Paljon parempi näin, ahdistuskin kadonnut miehen myötä.

Huomaatko että miehelläsi ei ole mikään muu ajttuksena, kuin se että saa pitää sua vallassaan ja alistaa. sanomalla että saat lähteen jos hommaat yhen lapsista johonkin, hän pitää sinut otteessaan. kyllä hän pärjäisi neljän lapsen kanssa siinä missä kolmenkin, ja hän on myös ollut tekemässä neljättä lasta, että eiköhän hän saa luvan pystyä huolehtimaan kaikista.

Vallassa pitäminen ja Alistaminen on myös yksi henkisen pahoinpitelyn muoto.

Hän haluaa vain pitää sinua vallassaan, että eiköhän ois aika sun repäistä itsesi irti, Et sano illal mitään puet vain päälle ja lähdet. mitä hän voi tehdä kun vain lähdet?tuskimpa hän jättää lapsia heitteille. Sinä olet aikuinen ihminen aikä hän voi sinun menemisiä määräillä.



Ja muille samat sanat. Ja kysyisin muilta vielä, jotka eivät voi lähteä jos ei saa mieheltä lupaa, että EIKÖ TEILLÄ OLE HITUSTAKAAN OMANARVONTUNTOA? TAI AIKUISENA PÄÄTTÄMISVALTAA OMISTA TEKEMISISTÄ?

Mitä mies voi tehdä jos ette tottele häntä? ottaako eron? no eiköhän se ole sit sama jos lähteekin? jos kerran on niin idiootti ja lapsellinen että lähtee tollaisen jutun takia..

Miten joku jaksaa tuollaista " perheonnea" ? Jokaisella on oikeus mennä ulos ystävien kanssa ilman toisen lupaa. Tietysti ilmoittaa pitää. Tuohan on perheväkivaltaa, henkistä sellaista. Mies pompottaa ja vaimo alistuu kun ei halua " perheonnea" rikkoa... Voi lapsiraukkoja, ikuiset traumat ja käytöshäiriöt vanhemmalla iällä. Säälin teidän perhettä.

Ei tajuntaan mene, että mies ei päästä lähtemään ulos, ja jos on ihan pakko päästää niin ainakin jonkun lapsen pitää tulla mukaan... Siis että ei hoida omia lapsiaan yksin ollenkaan, eikä annan oman rakkaan vaimon käydä välillä tuulettumassa???



Hyvät naiset, rakastatteko noita miehiänne??

Lapset näkee kyllä ettei vanhemmilla ole asiat kunnossa, vaikka eivät sitä näyttäisikään.. Ajattele miten vaikuttaa juuri koulunsa aloittaneeseen lapseen, jos silloin erotaan? Onko oikeaa hetkeä sitten lopulta koskaan?

Vierailija:

tiedätkö mua ahdistaa ihan kauheesti ja se on lisääntynyt sen jälkeen kun toinen lapsi syntyi 5 kk:ta sitten...

Olen monta kertaa miettinyt että mitä teen, mutta kuitenkin rakastan miestäni paljon ja lapset tykkää kauheesti ja tiedän että tuo meidän 5 vuotiaalle ero ottaisi koville siinäkin yksi syy miksi yritän kestää vaikka väkisin edes vielä pari vuotta ja jos se ei muuksi muutu niin saa kyllä mies alkaa päätäämään mitä haluaa.

T:10

Vierailija:

alistajahirviöiden kanssa?

Itse erosin kun minua ei kukaan määrää, tämä on mun elämä,

piste.

Paljon parempi näin, ahdistuskin kadonnut miehen myötä.

nytkin jos tapellaan niin saattaa lapsi kysyä itkien että ettehän te eroa koskaan? Ja se tuntuu niin pahalta vastata että ei tietenkään kun itse ajattelee sisällään ihan muuta.

T:10

Tuskin sellaista että äiti on pelkkä kynnysmatto jota isä määräilee ja alistaa mielensä mukaan. Lapset tajuaa yllättävän hyvin tällaiset asiat.

Vierailija:

nytkin jos tapellaan niin saattaa lapsi kysyä itkien että ettehän te eroa koskaan? Ja se tuntuu niin pahalta vastata että ei tietenkään kun itse ajattelee sisällään ihan muuta.

T:10

mitä paremmat välit vanhemmilla on kun eroaa ni sitä paremmin lapsikin selviää erosta.ja onko hyväksi lapselle teidän nykyinen elämäntapannekaan?

kun tarvis vaan saada toi mies käsittämään että myös minä voin vain ilmottaa että sunnuntaina mulla on sitten sellanen juttu ja maanantaina muuten meen sit käymään siellä jne jne...

Paljon paljon parempaan suuntaan ollaan koko ajan menty, mutta vielä on joitain asioita mitä en siedä... no joo tiedän kyllä senkin että vaadin ihan liikoja kaikista siitä mun pitäs päästä eroon, en ole koskaan mihinkään tyytyväinen, aina on parantamisen varaa...

T:10

Ja miksi alistutte tollaiseen? Kylla meillakin mies hoitaa ihan hyvin 5 lasta joista nuorin alle 1v ja kaksi alle 4v. En ole koskaan kysynyt etta onnistuuko, olen vaan sanonut etta on onnistuttava. Tottakai niita pelottaa jos eivat ikina ole olleetkaan vastuussa lapsistaan. Jattakaa mies lasten kanssa pariksi tunniksi ensin ja antakaa toisen kantaa vastuuta myos, luottakaa. Niin ne oppivat. Naisilla on joskus taipumus ottaa liikaa vastuuta itselleen ja jattaa se mies yhdeksi isoksi lapseksi siihen. Sellaisesta seuraa vaan lisaa ongelmia. Isan ja lapsen suhteelle seka miehen itsetunnolle isana tekee vain hyvaa se etta ottaa vastuuta. Alkaaka moittiko jos tekee jotain vahan eri tavalla kuin te jonkun asian.

Sillon ku meillä oli vain yksi lapsi mies antoi viellä mennä milloin halusin. Nyt vasta on tilanne muuttunut toisen lapsen jälkeen.

ap

Voisitko kertoa koulutuksenne, ikänne ja muita taustatietoja? Please! Todella mielenkiinoinen ilmiö!!! Minua ihan todella kiinnostaa tällainen ilmiö. En tunne _ketään_ jolla olisi tuollainen suhde. Siis suomalaisia ja tässä ajassa ja paikassa asuvia.

En lukenut koko ketjua loppuun.. kuitenkin jonnekkin puoleenväliin saakka. Epäilijöille tiedoksi, nämä tässä ketjussa kerrotut parisuhdekuviot voivat hyvinkin olla totta eivätkö provoja. Tiedän sen, koska olen itse elänyt tuommoista elämää. Minnekkään en saanut mennä, enkä ainakaan ilman lapsia. Ehkä noin kaksi kertaa vuodessa pääsin yksin kauppaan, ja silloinkin mies soitteli viiden minuutin välein että missä viivyt, heti kotiin. Sanomattakin selvää että mies itse meni ja tuli just niinkuin ite halus. Jos oisin halunnu mennä vaikka tyttöjen iltaa viettämään, mun ois pitäny hoitaa lapsenvahti paikalle, mies ei voinu lapsiaan katsoa. Muutaman kerran karkasin, ja voi luoja sitä tappelua mikä siitä seurasi. MIeletöntä henkistä ja fyysistä väkivaltaa..tuhansia kyyneleitä. Tuo kaikki pahenee vain eikä todellakaan ole normaalia.



Onneksi tajusin ettei noin voi elää, ja erosin. Erosta nyt vuosi ja voin vannoa että koskaan elämässäni en ole ollut näin onnellinen kuin tämän viimeisen vuoden aikana. On aivan uskomaatoman ihanaa kun voi tehdä mitä haluaa ja mennä minne haluaa.. kukaan ei pilkkaa, ei kiusaa, ei itketä, ei määräile sua. Oon oman itteni herra, ja elämä hymyilee vaikka olenkin yh.



Toivoisin että kaikki ne joilla on tuommoinen alistava suhde, heräisivät huomaamaan ettei se ole normaalia eikä niin saa kohdella ketään toista ihmistä!! Ihmisarvoon kuuluu itsemääräämisoikeus, ei noin saa ketään alistaa! Olkaa rohkeita ja aloittakaa oma elämä, te pärjäätte kyllä loistavasti ilman tuollaista miestä. Elämäni oli niin kauheaa, etten sitä kellekkään toivoisi..ja koko sydämestäni toivon ja rukoilen että te muutkin selviäisitte siitä jaloillenne, omaan elämään kuten minä. Voimia!!!



terveisin Selvinnyt ja ylpeä siitä :)

ei ole fyysistä väkivaltaa... enää...

sitäkin sain pari kertaa kokea mutta onneksi jäi siihen... mutta se ei johtunut edes tästä aiheesta vaan jostain vaan tapeltiin...

T:10

isoäiti-iässä ei voi lähteä mihinkään. Isä ei varsinaisesti (enää) kiellä, mutta " tulee riitaa ja on niin vaikeeta ja lässyn lässyn." Mutta sitten kun eläkkeellä, niin johan sitten kuulemma matkustetaan ja tehdään vaikka mitä. Uskokoon ken tahtoo.