Nippara

pakollisen palstatauon (kirjautumisongelma) takia vähän pihalla jostain asioista. Mutta ilmeisesti Nippara oot saanut onnea, joka on otettukin pois?



Pahoittelut ja voimia!



AnniHelena ( ent. AnniHelen@)

Kiitos teille ihanat ihmiset, kun minua muistatte!!! Niin siinä kävi, että meidän 21 kuukauden yritys päättyi keskenmenoon rv5+5 :(



Päätettiin aloittaa yritys heti uudelleen, joten tässä sitten odotellaan, että tuleeko ensin tunnistettava ovis vai täti. Tiedän, että toiset lääkärit suosittelee että odotellaan ainakin yhdet menkat ennen uutta yritystä, mutta päätettiin miehen kanssa että aletaan yrittämään heti. Pieni ihme se meidän kohdalla olis jos heti uudestaan tärppäis.

Mieli on vähän maassa, mutta kun ottaa huomioon mun ikäni (38v) ja miehen kromosomivian, niin ei kai tuo keskenmeno mikään ihme ollut. Ja kun kerran vikaa oli, niin parempi että meni itestään kesken, kuin että olisi sit jouduttu myöhemmillä viikoilla keskeyttämään(niinkuin viimeksi).



Tässä nyt kuljeksin ympäriinsä ilman "kotipinoa", kun en tiedä että ehtisikö uusi toivottava la maaliskuulle, vai mennäänkö huhtikuulle vai vielä pitemmälle. Tuskin maaliskuulle ehditään, mutta saahan sitä toivoa =) Mies on nyt positiivisemmalla mielellä kuin aikoihin tuon yrittämisen suhteen, se ressukka kun oli jo menettänyt täysin uskon siihen että meillä vielä tärppäisi, ja tuo alkanut raskaus (vaikka lyhyeksi jäikin) todisti että voidaan sittenkin vielä onnistua. Välillä tulee kyyneleet, mutta kyllä tästä vielä noustaan!!



Kesäisin terveisin Nippara (& tyttö -01, poika -03, kesk. 06/06, km06/08)

Voi Nippara! :( Olen todella pahoillani...Sanat eivät riitä sitä edes kertomaan.



Itse sain keskenmenon rv 5+3 vuosi sitten ja silloin lääkäri sanoi, että voi heti alkaa yrittämään uudelleen. Oli hyvin positiivinen, että voisi tärpätä hyvinkin pian uudelleen. Toivottavasti teidän kohdallanne kävisi niin! :)



Rizza

Ajattelin muutaman rivin kirjoittaa, vaikka en sinua nippara "tunnekaan". Ensinnäkin halaukset menetyksestä.



Olen myös ns. pitkän tien kulkija. Ikää 39 v ja toipumassa juhannusta ennen tehdystä kaavinnasta. Tuulimunaraskaus pääsi rv11 asti. Meillä ei varsinaisesti ollut "yritystä" päällä ja tämä em. raskaus oli todellinen yllätys. Kakkonen on vasta vuoden vanha ja imetän vielä. Sekä esikoinen että toinen lapsi ovat saaneet alkunsa clomien avustuksella (-99 ja -07, ei ehkäisyä välissä - tosin puoliso on vaihtunut välillä). Ehkäisyä olen viimeeksi käyttänyt v.-93... Jälkimmäinen tarvitsi alkuunsaamiseksi vielä inssinkin. Luomuplussa oli siis aikamoinen iloinen shokki, vaikka varsinaista vikaa meissä ei ole todettukaan. Kierto on ollut synnytyksen jälkeen ihan mitä sattuu ja ihme, että menkat ovat edes alkaneet. Alusta asti kuitenkin aavistin, että kaikki ei ole kohdallaan ja niinhän siinä sitten kävi, että ultrassa ei löytynyt kuin epämääräinen eloton mytty.



Nyt olen sitten vähän tuuliajolla, kun en tiedä vieläkö kolmosta uskaltaa yrittää. Mitään tietoa ei ole, koska seuraavat menkat tulevat. Olemme lähdössä matkoille 2 viikoksi 19.7. enkä taida ehtiä jälkitarkastukseen ennen sitä.

Pelkään kovasti tuulimunan uusimista, toisaalta en halua ottaa ehkäisyä käyttöön. Imetys pitäisi lopettaa, että voisin syödä clomeja. Mihinkään pinoon en ole nyt kirjoitellut. Aikanaan olin vilttiketjussa, mutta se on hiljentynyt osittain iloisista syistä..En tunne itseäni haahuksi, enkä tiedä olenko kolmoskuumeilija tässä vaiheessa. Kuukausipinoihin en ole osannut kirjoitella, kun tuntuu raskaalta tippua niistä kuukausi kuukauden jälkeen.



Taisi tulla sekava sepustus. Paljon tsemppiä kuitenkin uuteen yritykseen nipparalle ja muillekin tämän lukeville vielä vuoroaan odottaville!

t.Senniina (clomi+pregnyl-poika-99, clomi+inssi-tyttö-07, tm 06/08)