Millainen nainen jää miehettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten en usko, että miehettömyys johtuu ulkoisista seikoista, eikä edes koulutuksesta tai työkyvystä tai mielenterveydestä.

Ulkoiset seikat pitkälti määrittää millaisen miehen voi saada itselleen. Nirsous määrittää riittääkö se.

Joo kaikki naimisissa olevat ovat kaunottaria hehe.

Niinkö siinä sanottiin? Ei, pikemmiten eivät ole nirsoja verrattuna omiin avuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joten en usko, että miehettömyys johtuu ulkoisista seikoista, eikä edes koulutuksesta tai työkyvystä tai mielenterveydestä.

Ulkoiset seikat pitkälti määrittää millaisen miehen voi saada itselleen. Nirsous määrittää riittääkö se.

Joo kaikki naimisissa olevat ovat kaunottaria hehe.

Jännä. Voisiko joku avata miten ihmeessä voi vetää tuommoisen johtopäätöksen aiemmasta viestistä? Edes vitsillä?

On muuten hauska lukea tätä ketjua. Vastaukset vuodelta 2013 ovat niin paljon parempia ja realistisempia, kuin tämän vuoden vastaukset.

Minkä takia AV:lla on niin paljon enemmän teeskentelijöitä tänä päivänä? Miksi silloin useimmat puhuivat suoraan, miten asiat ovat, kun tänä päivänä suuri osa haluaa kaunistella?

Vierailija kirjoitti:

On muuten hauska lukea tätä ketjua. Vastaukset vuodelta 2013 ovat niin paljon parempia ja realistisempia, kuin tämän vuoden vastaukset.

Minkä takia AV:lla on niin paljon enemmän teeskentelijöitä tänä päivänä? Miksi silloin useimmat puhuivat suoraan, miten asiat ovat, kun tänä päivänä suuri osa haluaa kaunistella?

Tai ihmisillä oli aiemmin stereotyyppisempi, leimaavampi ja negatiivisempi käsitys siitä, miksi jotkut naiset jäävät yksin? Koska kuka kunnollinen, terve, mukava nainen nyt voisi jäädä ilman miestä? Toisin sanoen oletettiin, että se on täysin vastentahtoinen tapahtuma. Naista ei huolita, joten hänessä on oltava jotakin vikaa.

Nykyään taas ajatellaan, että parisuhde ei ole välttämätön, varsinkaan jos hyvältä tuntuvaa kumppania ei tahdo löytyä tai muut asiat menevät elämässä edelle. Elämä ei tähtää samalla tavalla pariutumiseen kuin ennen. Naiset ovat oppineet, että ei ole pakko tyytyä johonkuhun. Yksinkin voi rakentaa mukavan itsensä näköisen elämän. Ja kaikille ei vain satu oikeanlaista kumppania kohdalle, tai hänen löytymisessään menee aikaa pitempään kuin muilla. Jotkut löytävät vasta vanhemmalla iällä sen elämänsä rakkauden.

Ei kukaan nainen jää ilman koska jopa haiseva bipo löytää miehen ja alkoholisti MS sairas.

Vierailija kirjoitti:

No minä olen aina ollut sellainen etteivät miehet kiinnostu ja lähesty. Varmaankin olen sitten niin ruma.

Tee itse se aloite joskus niin voit löytääkin jonkun.

MARI!

Pari pitkäaikaista ystävääni jo kouluajoilta ovat ikisinkkuja, ja heitä yhdistää se, että he harvoin ihastuvat keneenkään. Eivät ihastuneet edes teineinä kovin usein. Pojat (nykyään miehet) olivat heistä ehkä mukavia, mutta harvoin he tunsivat mitään kipinää tai perhosia vatsassa. Sama nykyään: mukavan ja komeankaan miehen kanssa ei kuulemma löydy sitä yhteyttä, fiilistä. Ei vaan sytytä. En usko, että tuolle oikein voi mitään olemalla "vähemmän nirso" tms. Heteroita he kumpikin kuitenkin ovat, jos heillä on joskus harvoin sutinaa ollut.

Itse olen ollut lähes aina pitkissä parisuhteissa, ja vaikka en ole koskaan pettänyt tms, olen silti ihastunut aina helposti. Jos mies on mukava, fiksu ja hyvännäköinen, pidän häntä lähes varmasti viehättävänä. Näillä ikisinkuilla asia on päin vastoin, hyväkään tyyppi ei yleensä tunnu "oikeanlaiselta". Olen silti ehdottoman yksiavioinen, mutta luulen, että tämä on se syy, miksi olen löytänyt niin helposti seuraa sinkkuna. On helppo kiinnostua ihmisestä, jonka aistit olevan kiinnostunut sinusta. Se vaikuttaa siihen vuorovaikutukseen, asiat etenevät omalla painollaan. En tiedä mistä nämä erot ihmisten välillä johtuvat, varmaan jostain hormonitoiminnasta tms. Ei kyse ole kuitenkaan näiden ystävieni kohdalla mistään prinsessasyndroomasta: kun he ovat joskus ihastuneet, kyse on ollut aika lailla perusjampoista. Jostain syystä on vaan natsannut.

kaikkea täällä onkin ihmisillä aikaa miettiä O.o

Vierailija kirjoitti:

Pari pitkäaikaista ystävääni jo kouluajoilta ovat ikisinkkuja, ja heitä yhdistää se, että he harvoin ihastuvat keneenkään. Eivät ihastuneet edes teineinä kovin usein. Pojat (nykyään miehet) olivat heistä ehkä mukavia, mutta harvoin he tunsivat mitään kipinää tai perhosia vatsassa. Sama nykyään: mukavan ja komeankaan miehen kanssa ei kuulemma löydy sitä yhteyttä, fiilistä. Ei vaan sytytä. En usko, että tuolle oikein voi mitään olemalla "vähemmän nirso" tms. Heteroita he kumpikin kuitenkin ovat, jos heillä on joskus harvoin sutinaa ollut.

Mulla vähän sama. En vaan ihastu tai ylipäätään kiinnostu kenestäkään romanttisessa mielessä kovin helposti. Treffeillä käyn silloin tällöin, mutta harvoin tulee sellainen fiilis että juttu voisi kantaa mihinkään ystävyyttä pidemmälle. Tuntuisi vaan molempien ajan tuhlaukselta ja epäreilulta treffikumppania kohtaan, jos jatkaisi tapailua kovin pitkään vaikka ei yhtään sytytä.

ainakaan syy miehettömyydelle ei ole lihavuus, sillä kaikilla kaveripiirin lihavilla on miehet ja perheet..

Vierailija kirjoitti:

semmoset jätkämäiset

rumat ja lihavat, pahallehaisevat, jotka ei ajele mitään karvoja, hampaat kellertää, iho huono

feministipaskanjauhajat vihervasurit, heidi hautalan näköset kammotukset

isoääniset justiinat

huonosti, miesmäisesti pukeutuvat tyyliin lenkkarit, gollege, farkut, tukka leikattu miesmäisesti, ei meikkiä, hirveät silmälasit, pienet ja paksut linssit,

eivät huolehdi millään tavalla itsestään.

mun kamu haaveilee miehistä, yleensä paremmannäkösistä kuin itse on ja tekis mieli sanoa, että kato peiliin ja tarkenna kriteerit uudestaan.

Haha, mun tuttavapiirini on täynnä "femnistipaskanjauhajia vihervasureita" ja kummasti meillä lähes kaikilla on kivat ja fiksut miehet. Olisko nyt vähän kiinni siitä missä porukoissa liikkuu, ehkä siitäkin missä asuu? 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaksi miehettä jäänyttä kaveria, enkä oikein keksi, mikä piirre erityisesti olisi sen aiheuttanut. Kumpikaan ei ole kaunis, mutta molemmat pukeutuvat hyvin ja huolehtivat muutenkin itsestään. Toinen on hyvin ylipainoinen, toinen pitkä ja hoikka. Kumpikaan ei meikkaa.

Toisaalta tunnen kolme pahasti ylipainoista, mt-ongelmaista (kaksi on työkyvyttömyyseläkkeellä), huonosti pukeutuvaa, meikkaamatonta naista, jotka ovat parisuhteessa. Kaikki ovat eronneet pari kertaa ja löytäneet aina uuden miehen nopeasti, ja heillä on ihan kunnolliset, töissä käyvät, normaalit miehet kaikilla, kahdella on lapsiakin.

Joten en usko, että miehettömyys johtuu ulkoisista seikoista, eikä edes koulutuksesta tai työkyvystä tai mielenterveydestä.

Jokin sisäinen viehätysvoima noissa miehen saaneissa kavereissani on miehettömiin verrattuna. En vaan tiedä, mikä se ero on. Nuo miehettömät ovat jotenkin intohimottomia ihmisiä. Se saattaa vaikuttaa asiaan.

Ihmiset ovat erilaisia. Toisilla on pakonomainen tarve olla suhteessa jonkun kanssa, he eivät ole koskaan olleet yksin eivätkä pärjää yksin. Heille lähes kuka tahansa kelpaa, kunhan on vain joku vieressä. Toiset taas (kuten itse) pärjäävät ihan hyvin yksinäänkin eikä puoliso ole mikään itseisarvo. Mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa tai suhteessa joka ei anna mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen etsii alfaa, vaikka itse olisi beta.  Siinä se ikuinen dilemma on. Ulkonäkö on naiselle niin oleellinen asia, että tippuu vääjäämättä betaksi, vaikka kaikki muu ois kohallaan. Jos siis ulkonäkö on  vaatimaton.  Montako rumaa, mutta muuten fiksua, koulutettua ja mukavaa naista olette nähneet ns. alfaurosten käsipuolessa? Ihan sama onko koulutusta tai ei, jos ulkonäkö on hyvä, ni se riittää. Se on karu tosiasia, joka meidän naisten on vaikea hyväksyä. Kun nainen sitten saa ne paperit yliopistosta kouraansa, niin luullaan, että saadaan alfauros. Mutta kun ei se niin mene...

Voin kyllä miehenä allekirjoittaa tuon täysin, valitettavasti.

Niin kovasti kuin haluaisinkin katsoa naisessa hänen sisäistä kauneuttaan, niin silti silmäni ovat porautuneet vain siihen ulkoiseen kauneuteen ja valintani teen aina siltä pohjalta. Saattaa toki olla niin, että se silmää miellyttävä nainen paljastuu pitkässä juoksussa niin vaikeaksi tapaukseksi ja totaaliseksi mulkeroksi, että hänen kanssaan on yksinkertaisesti mahdotonta elää. Mutta ei se asetelmaa miksikään muuta. Kun taas palaan sinkkumarkkinoille, niin kriteerit ovat jälleen samat, eli ylivoimaisesti tärkein tekijä on edelleen se ulkoinen kauneus, vaikka kuinka itselleni haluaisin muuta uskotella.

M36

Jottei tämä keskustelu menisi liian yksitoikkoiseksi niin totean omat kokemukseni. Olen superkaunis nainen ja korkeasti koulutettu. Jo lukiossa valitsin parhaat päältä, muut tytöt ottivat mitä saivat. Koskaan en kuitenkaan ihastunut niihin liian hyvännäköisiin miehiin, joista monet naiset näkevät unta. Itse pidin miehekkäistä, hyvännäköisistä miehistä kunnon leukaperillä. Alfoista. Pari pitkää suhdetta ja olin selvillä siitä mitä itse halusin, olenhan aina saanut haluamani. Miehekäs, riittävän viehättävä ja puoleensavetävä, äärimmäisen älykäs ja karismaattinen. Monet sanovat, että menestyvät miehet taluttavat käsipuolessaan kaunista naista. Vai olisiko sittenkin niin, että osa naisista (opittuaan tuntemaan itsensä) on niin fiksuja, että karismaattisen-älykäs mies vetoaa ja sen tuntee jo ennen kuin mies työrintamalla menestyy. Meidän tapauksessa ei voi puhua siitä, että valta viehättää, koska yhteen menimme jo paljon ennen sitä, mutta tunnistan kyllä itsessäni piirteen "valta viehättää". Ehkä kauniina ja älykkäänä naisena vaistoan sen jo kauan ennen muita. Nim. Samanikäinen puolisoni kanssa, upeat geenit siirretty jälkipolville ja onnelliset 22 v yhdessä. Eikä tarvitse pelätä, että mies vilkuilisi muita naisia:D Eix kaunis nainen olekin älykäs?

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia, jotka eivät itse uskalla tehdä aloitetta tai ilmaista kiinnostustaan. Mun yksi kaveri on kaunis kuin missi, pitkä, hoikka ja upeat kasvot, täydellinen paketti. On vaan niin kamalan ujo, ettei uskalla mennä baarissa ollessamme iskemään ketään. Suomalaiset miehetkin on niin ujoja, etteivät uskalla lähestyä ja luulen, että kynnys on miehillä korkea mennä juttelemaan kauniille naiselle, joka ei anna minkäänlaista signaalia, että voisi itse olla kiinnostunut. 

Sääli.

 

NO ULKOMAILTA HÄN SAA MILLAISEN MIEHEN VAAN. MIKSI JÄMÄHTÄÄ SUOMI-MIEHIIN?

Tuskinpa suomesta löytyy naista joka jäisi ilman miestä. Voi olla urbaani legenda... toisinpäin taas ihan arkipäivää

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavapiirissä pari, joita kuvailisin latistetuiksi’ - ovat ihan Ok perheistä, mutta heidät on kasvatettu malliin: ”et sä nyt kummoinenkaan ole, turha sun on yrittää koreilla, me ei olla kauniita, etkä sä oo kovin fiksukaan, älä edes kovasti yritä ettet vaan epäonnistu, pidä ajatuksesi omana tietonasi, ne voi olla jonkun mielestä noloja kun sä oot vaan tommonen, ja mit teetkin niin älä nyt vaan kuitenkaan MOKAA niin että me saadaan hävetä sua” Miten tällaisella ihmisellä voisi olla mitään positiivista ajatusta itsestään, ja jos joku vaikka tuleekin juttelemaan niin ne on ihan paineessa että ’mitä toi nyt musta muka haluaa’ - se on tositosi surullista, varsinkin kun molemmat on ihan oikein kivoja ihmisiä.

Musta tuntuu, että mulla on vähän tämmöinen tilanne.

Lapsesta saakka tehty selväksi, että mun tunteet, oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia, ovat vaan naurettavia. Mun päälle puhutaan, mua ei kuunnella, mun jutut ei ole hauskoja, mulla ei voi olla mitään mielenkiintoista sanottavaa.

Yritetty muuttaa sitä miten pukeudun, mitä harrastan, kenen kanssa vietän aikaa. Jopa silloin, kun muutin kotoa pois, äitini oletti saavansa kotini avaimet, jotta voisi vain ilmestyä paikalle, kun huvittaisi.

Kävin neljä vuotta amk:ta, joka ei ollut mun juttu, koska äidin mielestä se oli tärkeää. Suoritin koulutuksen jotenkuten, enkä ole siten työllistynyt siitä.

En oikein tiedä, miksi kukaan haluaisi seurustella mun kanssa. Epäilen aina, että ihmisillä on jotain pahoja taka-ajatuksia, miehillä väkivaltaa ja naiset haluavat vaan luottamuksen, jonka voivat sitten rikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itse olen uskovainen ja ikisinkku. Valitettavasti ei ole kaikille uskoville naisille uskovaa miestä suomessa. Reisiäni en levitä ennen sormusta. En myöskään ikinä tule allekirjoittamaan avioehtoa. Mutta isoin engelma on tuo "ei seksiä ennen avioliittoa", tietäähän sen ettei suomessa hyväksytä tätä ajattelua. Siitä vaan, ottakaa te ne jämäpalat, kanssasisaret, ne ei todellakaan kelpaa minulle, kaikenmaailman aidsin levittäjät, sarjapettäjät, hIV /kuppa/tippuri/visvasyylä/ haisevat miehet.

Ah mutta, jos kuppa-tippuri-visvasyylä mies tarjoaisi sormuksen ja sitten vasta seksiä, niin johan kelpais. Nerokasta. 

idea on siinä ettei uskovainen mies ole ollut naisten tai huorien kanssa kovin paljon sängyssä, joten sillä ei myöskään ole sukupuolitauteja.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ovat tuntemanne naiset, jotka ovat 25-35 vuotiaita ja ovat miehettä, vaikka haluaisivat miehen?

Ja tässä ei nyt siis haeta niitä, jotka säätävät niin monen miehen kanssa jatkuvasti, että suhteista ei tule pysyviä. Enemmänkin kyseessä olisi ne naiset, joista miehet eivät kiinnostu.

Huonoihoinen ja tylsä.

rautaa naamassa, tupakoijat, köyhät yms rahattomat luuserit, dokaajat, narkit, mielenterveydettömät, uhkapelaajat, kirjoja alle 200kpl hyllyssä (eli merkki että myös sivistymätön), ei osaa kieliä, ei välitä terveydestään (joka ei siis meinaa samaa kun että pitäisi olla hyväkuntoinen tms fitnesstähti.. jos näiden erottaminen on vaikea en jaksa selittää. Kts seuraava), tyhmät, feministit (tunnistaa vihreästä tukasta ellei muuten), useampi entinen suhde ja jauhaa näistä kaiken lisäksi, sivistymätön (joka on siis jotain ihan muuta kuin kouluttamaton, koulutettu onkin usein vain tyhmä papukaija tistamassa Arvo Maailman psykoottisia totuuksia. Sivistymätön on jopa vielä pahempaa kun ei ymmärrä mistään mitään)

Että vaikka kaikkia klassikkoteoksia ei olisikaan lukenut, pitäisi ne edes tuntea pintapuolisesti kuten kafkan, iliadin, ringworldin, dune:in, il principen, kautiliyan, wealth of nations jne.

Joo oon varmaan liian vaativa ja siksi ilman höpönassua kainalossa, mutta parempi näin kun että ois idiootti tms hyväksikäyttäjä.