Pihiyden huiput. Eli mikä on paras juttu minkä

Eli jos tiedän että korissa on pesemätöntä punaista pyykkiä, niin ehkä laitan itsellenikin punaisen paidan tai lapselle, että saisin kohta pestä sen punaisen pyykin pois:). Mutta en toki aina näin tee ja pesen paljon vajaitakin koneita...

keitti tiskirätit ja käytti uudestaan.



Mua ällöttää...käytän monesti sen takia talouspaperia vaikka se tosi kalliiks tuleekin, mutta inhottaa pyyhkiä keittiön pöytää jollain tiskirätillä.

Tai ainakin pesi ennen. Ja sitten on myös ihan hullu noitten bonusten perään. Kyllä mäkin keksittämisen ymmärrän, mutta joskus (tästä on jo aikaa) kun asuin vielä kotona ja menin lähiSiwasta hakemaan unohtunutta hiivaa, äiti löi mulle bonuskortin käteen, " kun kaikki on kotiin päin" ... Ja hiiva maksoi siis jotain 50 penniä...



Ja tietty kaikki mahdolliset ilmaislahjat työntää aina mulle ja mä inhoan kaikkea sellaista rojua...

Auto oli saatu lahjaksi isoisältä, joka sittemmin oli kuollut. Tuo hyvin huonossa kunnossa ollut auto maksoi siis 90-luvulla jotain 2000mk, mikä oli todella törkeää. Meidän suvussa oli parempikuntoisia autoja lahjoitettu kesämökkiautoiksi ja peltoautoiksi suvun 10-12v. pojan viikareille.



Tyttö siis 18 vuotiaana kävi lukion jälkeen töissä ja illalla vielä siivoamassa, että sai maksettua äidilleen auton ja kaikki kulut mitä tuotti. Maksoi siis käyttämänsä sähköt ja ruuat jne. Suuri summa lukiolaistytölle. Vanhemmat olivat varakkaita suuren maatilanomistajia.

käyttänyt paikallista S-kauppaa ruokaostoksiin, niin olisin maksanut ihan itse ne bonukseni itselleni, ts. S-kaupassa hinnat on tuotteessa kun tuotteessa kalliimmat kuin kahden muun ketjun kaupoissa.



Siksi mä en ihan sokeasti käytä vain yhden ketjun liikkeitä, vaan niitä, joissa tuotteet edullisempia, bonuksista tai plussista välittämättä.



Kyllä muuten ihan säälittää tuollaiset ihmiset ja heidän läheisensä, jotka elää elämänsä pihistellen kaikessa ja kuolevat satojatuhansia tilillään. Miksi, voi miksi??



Hassua muuten, että anoppini ei ole ollenkaan nuuka, vaan avokätinen vaikkakin pienituloinen ja silti pesee tiskirätit :) Olisko siis vaan esim. kotoa opittu tapa..?

ja käytössä olevia lakanoita oli jo muutamaan kertaan paikattu.



Sitten on ihmisiä, jotka säästävät kuolleen ihmisen tavaroita ja huonekaluja, vaikkei niitä ikinä käytetä.

joka palautuskärryjen luona kaivaa roskiksesta vähän käytettyjä servettejä ja laittaa reppuunsa. Oksettaa, mutta ehkä sillä ei ole varaa ostaa vessapaperia. Se vaan työntää kätensä niin syvälle sinne roskikseen, onneksi siinä vaiheessa on jo syöty... Niihin on kuitenkin joku pyyhkinyt suutaan ja/tai nenäänsä!!

Tekis mieli tulostaa tämä ketju ja antaa luettavaksi kaikille super-piheille joiden säästäminen ei ole enää tervettä vaan lähinnä jonkinlainen sairaus.

soitti minulle ja pyysi soittamaan takaisin että saa kertoa huolistaan -- ei halunnut isoa puhelinlaskua.

Minä olin silloin opiskelija ja rahat oli tosi tiukilla. Hän oli hyväpalkkaisessa työssä eikä todellakaan tarvinnut miettiä riittääkö rahaa ruokaan koko kuukaudeksi.

samaisesta ystävästä.

Hän yritti myydä minulle vauvanvaatteita jotka olin hänelle antanut lahjaksi kun vauvansa syntyi. Itse sain vauvan n. 3 myöhemmin kuin ystäväni. En sitten viitsinyt ostaa häneltä yhtään vaatetta vauvalleni.

Hän ei koskaan ostanut ruokaa vaan söi minun ruokiani kuin omiaan. Myös muu minun omistamani oli yhteisessä käytössä hänen mielestään automaattisesti.



Kerran erehdyin ottamaan hänen hiuslakastaan suihkauksen ja siitähän kaverini sai kohtauksen. " Pitää ostaa omat hiuslakat!" jne. Eli hänen tavaroihinsa ei saanut koskeakkaan.



Parasta tässä oli, että minä elin opintotuella ja kaverillani oli tilillä säästössä sillä hetkellä " ilmaista rahaa" kymmeniätuhansia markkoja.



" Hauskin" tapaus oli kun siskoni laittoi minulle sata markkaa rahaa, joka oli ainut rahani yli viikkoon. Niinpä ostin sillä ison kassin kuivaa ja riittoisaa ruokaa, jotta olisi reilu viikko mitä syödä. Kaverini oli tästä satasesta kateellinen! Ja niistä ruuista. Kun tulin näkkileipien ja mariekeksien kanssa kaupasta, hän oli aivan kuin meillä olisi ollut juhlat ja minun kassini olisi ollut täynnä herkkuja. : ) Ja eikun muonien kimppuun ja " herkuttelemaan" . Kun huomautin että ne ovat ruokani yli viikoksi hän ärsyyntyi tästä, koska ei halunnut köyhää kaveria. Pelotti varmaan että odotan häneltä jotain vastapalvelukseksi syömistään ruuista.



Muutettuani asunnosta pois hän yritti saada minut maksamaan sähkölaskusta puolet sellaiselta ajalta, jolloin en ollut edes enää asunut asunnossa vedoten köyhyyteensä. " Täytyyhän sitä ruokaakin saada" . Rahat olivat kuulemma säästötilillä jemmassa, eikä halunnut nostaa sieltä mitään. Nähdä nyt nälkää kun säästötilillä on kymmeniätuhansia markkoja!



Paljon muitakin yhtä ihmeellisiä juttuja hänestä olisi, jos jaksaisi kirjoittaa.

Vierailija:

pesi muovipussit ja pani ne kuivumaan pyykkinarulle

Nuuka saa olla, mutta sitten ei saa yrittää pummia toisilta kaikkea. Esimerkiksi:



-tulee meille ja pyytää aina ensitöikseen syömistä. Musta on mautonta pyytää kahvipaikassa ruokaa. Samainen kaveri ei ole koskaan keittänyt mulle edes kahvikupillista saati tarjonnut vaikka pullanviipaletta. Kerrankin menin kylään ja pöydällä oli tuoreita ja lämpiä pullia. Ei tarjonnut.



- Yrittää lainata multa kaikkea sellaista, jota ei jaksa itse ostaa, kun ei jatkuvasti tarvi. On lainannut luistimia, suksia, lenkkareita (!!!!) ja korkkareita yms. Sanoo, ettei raski itse ostaa ja seuraavassa virkkeessä lainaa mun uusia vermeitä.



- Jos ollaan vaikka liikenteessä ja pysätään kahville, niin ei koskaan osta kahvia. " vitsinä" heittää, että ottaa, jos mä tarjoan.



- Kerran ravintolassa ei halunnut ostaa itselleen juomista, kun se limulasi maksoi 2 Euroa. Joi mun lasista kysymättä. Ainoa kerta, kun on suostunut edes maksamaan ruuan ulkona.



- Kulkenut samoissa kengissä ja vaatteissa ainakin viisi vuotta. Ei mitään uutta, paitsi lainattuja, päällä.



- ei halua autoa, kun se maksaa niin paljon, mutta sitten tarvitessa kyytiä pummii sen reippaasti soittamalla. Ei koskaan tarjoa edes bensarahaa... Ajaisi taksilla sitten. Mm. kuskasin yhteenaikaan jatkuvasti sitä hiihtoladulle, kun ei jaksanut tietenkään kävellä 3 kilometriä mun lainakamppeiden kanssa ja auto maksaa niin paljon.



Ja tämä ihminen ei ole köydä. Samanlaisessa hyväpalkkaisessa hommassa kuten minäkin.

markkaa (siis tämä tapahtui jo markka-aikana)...



No tuo lippis olikin sitten lapselle himpun verran liian pieni, mutta " nokkela" äiti keksi että hänpäs leikkaakin lapsen hiukset lyhyiksi...



Meinasi olla pokassa pitelemistä kun seuraavana aamuna lapsi ilmestyi hoitoon hiukset millin sängellä ja uusi lippis päässä...ja äiti vielä itse kertoi että piti leikata pojalta hiukset että mahtui tuo ALE lippis päähän:DD

Vierailija:

ei altailta ole pakko laittaa täyteen vettä! huuhtelu onnistuu hyvin seisovassa vedessä varsinkin jos ei ole liikaa pesuainetta eikä sitä vaahtoa.

sitä paitsi käsinpesuaine huomattavasti edullisempaa kuin konetiskiaine.

***Jos lasten villatakit ovat käyneet pieniksi, hän ei kudo uusia vaan jatkaa niihin hihat ja helman eri värisellä langalla. Esikoisella 13v onkin

jo ihan kivan värikäs villatakki.***

Ukkini ei raaski lämmittää isoa omakotitaloaan ja käy -25 asteen pakkasessakin ulohuussissa.



Itse kyllä myös käytän muutaman kerran leivinpaperin uudelleen,katkaisen esim. käsirasvatuubin kahtia ja myöskin shamppoo/hoitoaine pulloon laitan vettä,jotta ne loputkin pisarat tulevat ulos sieltä.

Toinen missä säästämme on ruoka.Katsomme tarjouksia tarkaan,mutta osaamme kyllä myös ostaa herkkujakin.

Viime syksynä matkalla Tallinnaan otin laivalle omat teepussit mukaan. Kuuma vesi maksoi 40 senttiä ja tee maksoi euron enemmän. :D Sain teeni juotua, edullisesti. Omatekoiset leivät oli mukana ;)

On kova poika pelaamaan rahapelejä. Aikoinaan pelasi kioskilla pitkävetoa useammalla tuhannella markalla. Sitten loppui käteinen, mutta ei voinut läheisestä automaatista nostaa kun se olisi maksanut markan (oli väärän pankin automaatti). Joten sitten käveltiin suhteellisen pitkälle, että säästettiin markka =)

Mun 4-vuotias on isokokoinen, liki 120cm pitkä (tyttö). Hänellä on astma, joka ei näy päällepäin välttämättä, ellei sitten yskänä. Jos hänellä hengenahdistusta, hänet saattaa nähdä rattaissa. Helpompihan se ois ilman rattaita kulkea. Meillä ei ole omaa autoa, joten valitan, jos joku ärsyyntyy siitä, että julkisilla kuljemme ja pahoittelen, että lapseni on niin iso. Mutta hän ei VOI kävellä, jos ei henki kulje.