Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla näin kusipäistä miestä?
14.01.2006 |
Vauva syntyi. Ei tuonut mitään sairaalaalaan. Ei kukkia, ei suklaata saati korua. Tulin kotiin, joka oli sekaisin, likainen, ei ruokaa jääkaapissa, saati laitettuna. Voi VVVV!!!
Kommentit (29)
jääkaappi oli tyhjä... Pari on eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme tosin sairaalassa kaksi viikkoa eli oli ainakin aikaa siivota. Vaikka oli kaiken siivonnut, niin jotenkin asunto näytti ihan poikamiesboxilta. Ei ollut osannut laittaa helmalakanaa oikein ja pyykit laitettu kuivumaan miten sattuu. Hyvä yritys kuitenkin ja jääkaappi täynnä ruokaa. Ei valittamista =)
Oli tulos vielä vieraita(miehen sukulaisia), eikä ollut mitä tarjota kun äijä ei ollut viittinyt kauppaan mennä. Sittemmin erottiin...jo puolen vuoden päästä asuin vauvan kans muualla.
Halusin itse käydä lähikaupassa ostamassa kaikkea " tarpeellista" , kun vihdoin pääsi ulos neljän seinän sisältä.
Kun avasin kotioven aloin itkeä.. EEIIII!!! Tällä ei ole imuroitu!! MIes yritti hädissään selittää että onpas, mutta en vaan huomaa sitä. Minun itkuni vaan yltyi ja sain soperrettua johonkin väliin: ET NIIN HYVIN KUN OLISIN HALUNNUT.. Nyt hieman jo hymyilyttää=)
Taisi jääkaapissa olla ruokaa, mutta sai ravata kaupassa silti lähes joka päivä. Millon oli mitäkin himoja..=)
Että ei se mun mies ollutkaan mikään ihan ääliö kun lukee näitä joidenkin tarinoita.
Kotona oli kuitenkin siivottu ja jääkaappi täynnä herkkuja. Joku kirjoitti aiemmin ettei tiedä yhtään miestä joka olisi siivonnut äidin ja lapsen kotiutuessa sairaalasta. Minä taas en tiedä yhtään miestä meidän kaveripiiristä joka EI olisi siivonnut kotia kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan aikana se ei vielä tiennyt, mitä tuleman pitää, mutta haki sentään äitinsä avuksi ja niin me päästiin ihan hienosti. Sen kuin vaan hoidin vauvaa.
Suklaata ja Sisuja otin itse sairaalakassiin. Mä en tykkää kukista, joten ois voinut jättää ostamattakin ja tuoda vaikka vauvalle jotakin. Kotona oli ruusu ja kuohuviinit pöydällä, kun tultiin. Ihan siistiä oli kai. Kotimatkalla kuunneltiin " aja hiljaa isi nyt vain" autossa ja arvatkaa tuliko tippa linssiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
arkipäivän tasolla. Kohtaavatko elämänarvonne? Onko hän henkisesti läsnä ja todella kiinnostunut elämänne suuresta ihmeestä? Näitä mietittyäsi, tiedät jo paljon...
mutta vietti varpajaisia koko 5 päivää kun olin poissa.Olisinpa nähnyt
kämpän mutta anoppi oli siivonnut :-/ Ei tämäkään oikein kivalta tuntunut....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidät kotiin. Olipa kiva mennä siistiin kotiin :)
miehelles jotain kivaa? saihan hänkin lapsen.
miksi aina pitäis muistaa vaan äitiä?
joo joo, tiedetään, äitihän sen vauvan synnyttää, mutta silti. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yritä väkisin jatkaa elämäänsä turhassa liitossa. UPEAA! Onnea teille kaikille!
MUTTA!!! Sanoin hänelle, mitä KUULUU tehdä, kun vaimo on synnyttänyt. Eli hän toi korun sairaalaan (oli saanut äidiltään, joka oli fiksu nainen), oli siivonnut ja käynyt kaupassa, teki ruoan ekana päivänä ja keitteli pari viikkoa kahvia ja juoksi kaupassa, kun vieraita ramppasi.
Tietynlaisilta miehiltä on turha odottaa mitään, pitää itse huolehtia, että asiat hoituvat kuten haluaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hyvä liitto tästä silti tuli.Alussa meni kaikki päin persettä. Mies ei oikein tajunnut, mitä halusin ja itse olin arka sanomaan.
Muutama lapsi on tehty lisää ja mies on omistautunut täysillä nykyään perheelleen.
Saattaa siinä käydä näinkin. On joskus kertonut jälkeen päin, että ei tajunnut, miten toimitaan kun ei aiemmin ollut ollut naimissa ja ei ollut lapsia. Oli vain kuvitellut, että ollaan vain onnellisia ja ei tarvi tehdä mitään. On vuosien varrella oppinut monenlaista;)
Ei tarvinnut sitten itkeä jälkeenpäin, ettei mies tehnyt aamupalaa jne.....
Toki olisi hienompaa, jos mies älyäisi nämä itse, mutta kaikki eivät.
Nykyinen mies kyllä muistaa minua äitienpäivänä poikani kanssa - vaikkei meillä yhteistä lasta olekaan. Kas, miehiä on niin moneen junaan. Kuten myös naisia.
sen jälkeen lähti heti käymään asioilla (ostamassa vauvalle kaikkea)
Kun tuli takaisin niin hänellä oli iso pussillinen kaikkia vaatteita vauvalle (tekosyy)
kaivoi taskustaan kihlasormukset ja kosi minua ;)
ihmettelinkin että miksi pitää lähteä heti vauvan syntymän jälkeen hakemaan vaatteita sille ja " hoitamaan asioita"
kun muut kertoilevat omista HYVISTÄ kokemuksistaan...
ennen kuin haki minut ja vauvan sairaalasta kotiin. Jääkaapissa oli aitoa sampanjaa pikku pullo ja kaikkia sellaisia ruokia ja herkkuja, joista erityisesti tykkään.
No, mun mies onkin ihan spesiaali, kokee vastuuta kotitöistä ja lapsista, laittaa monta kertaa viikossa ruokaa, on kiltti ja ystävällinen, hyvin koulutettu, hyvätuloinen, hyvässä työpaikassa jne. jne. Ja tietty timmissä kunnossa ja hyvännäköinen.
Käy sääliksi teitä monia.
mun mies vei mut sairaalaan synnyttämään ja häipyi omille teilleen sen jälkeen kun oli ensin haukkunu mut pataluhaksi miten oon niin vaikea ym. Vääntelehdin supistuksissani siinä ja lapsivedetkin oli menny tunteja aiemmin. Itku silmässä sitten yritin esittää iloista kätilölle. Kotiin mies haki minut ja vauvan kauheella kiireellä, hyvä että ehdin vauvalle päälle pukea. Kotona odotti siivoamaton asunto, tyhjä jääkaappi, petaamaton sänky ja muutaman päivän roskis... Mies saatto sisään ja eteisessä sanoi että menee taas omille menoilleen. Siinä sitten hetken seisoin vauvan kanssa eteisessä ja mietin että tällastako tää nyt on, tunsin itseni niin hylätyksi. Ja samaa rataahan se miehen kanssa jatkui, ja ero tuli (onneksi) kun poika oli 3 kuukautta.