rebekka67

En ole käynyt täällä, koska ultrassa näkyi sikiö, joka vastasi kooltaan 4-5 viikkosta, vaikka olisi pitänyt olla 7 viikkonen :( Tod. näköisesti " kuolla kupsahtanut" , mutta jostain syystä ei tule itse pois. Menen viikon päästä uuteen ultraan, jos ei ole kasvanut / on eloton, kaiketi kaavintaan joudun, jos vuoto ei ennen sitä itsekseen ala.



Tää oli mulle jo kolmas kerta, kun raskaus menee kesken alkuvaiheessa. Ensimmäisen koin parikymppisenä, toisen vuosi sitten ja nyt tämä. Välillä elämä tuntuu epäreilulta, miks antaa, jos heti pois ottaa? :`(



Mitä sulle kuuluu? Muistan lukeneeni, että koit myös keskenmenon.

Vastasin vähän hätäisesti; kirjoititkin, että fyysisesti voit jo ihan hyvin, toivottavasti voit nyt paremmin myös henkisesti.Kävin lukemassa aikaisempia viestejä ja sulle siis PAS oli tehty? Miten hoidot nyt jatkuu?



Itse voin nyt yllättävän hyvin, vaikka perjantainen ultra oli aikamoinen shokkikokemus. Yritin varautua mahd. negatiivisiin uutisiin jo etukäteen, muttei sitä silti osaa. Perjantai meni suriessa ja viikonloppu kuin unessa, surussa. Maanantaina oli pakko mennä töihin, olisin ottanut -itutuslomaa, mutten työtilanteen vuoksi viitsinyt. Varmaan tehnyt ihan hyvää psyykeelle olla töissä. Silti - itutusloman aion ottaa työtilanteen niin salliessa ;)



Kaikkea hyvää sinulle ja onnea uusiin raskautumisyrityksiin!



Rebekka

Voi kurjaa kuulla tilanteesi, kauhea epätietoisuus painaa mieltäsi. Toivon sulle voimia jaksaa ja tietty toivon, että tämä olisi vain väärä hälytys ja kaikki olisi hyvin.



Mulla alkaa vuoto olemaan ohi. Viikon se kesti. Tänään olin aamulla verikokeessa, jotta nähdään onko HCG kaikki hävinnyt. Tarvittaessa menen ultraan huomenna. Saan kuulla iltapäivällä.

Mieli on jo hiukan parempi. Välillä itkettää, mutta välillä asiasn kykenee painamaan pois mielestä ja silloin tuntuu mukavan kevyeltä hetkittäin.



Seuraavaksi odotetaan omia kuukautisia, jotka kuulemma alkaa noin 30 päivää sen jälkeen kun HCG on mennyt nollaan. Seuraavaan kiertoon olisi edessä PAS. Meillä on vielä 8 alkiota kolmessa oljessa pakkasessa. Täytyy vaan jaksaa uskos huomiseen, vaikka se pelottaakin.



Tseppiä sulle myös. Nämä ei ole mitään kevyitä juttuja kantaa.

Ajattelin vielä tänne ilmoittaa, että kaavinta edessä :( Ultranäkymät ei ed. kummemmiksi olleet muuttuneet, joten vaihtoehdoiksi jäi lääkkeellinen " hoito" tai kaavinta, joista jälkimmäisen valitsin.

Toivon voimia sinulle ja puolisollesi.

Toivotaan, että vielä jonain päivänä kaikki muuttuu hyväksi.

Laitan tähän ihanan runon, jota olen tässä omassa surussani lueskellut ja saanut apua siitä





Katselen täältä kaukaa



Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?

Miksi isällä on niin raskaat askeleet?



Minäkö heille olen surua tuottanut,

kun vain katselen täältä kaukaa.

Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,

että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.



Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?



Kerro heille, Taivaan Isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on

luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.



Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen

lennän perhosena ikkunaan.

Tietäisipä isä, miten tuulen mukana

hänen poskeaan silittää saan.



Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa

ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys.