Onko kenenkään mies tullut kotiin jo Nokian kesäjuhlilta?

pienessä hilpeässä hiprakassa... Naureskeli ohimennen, että työkaverille tuli kiire, kun vaimonsa soitti ja käski tulla kotiin.

SINÄ pidät avun pyytämistä mieheltä tämän NOLAAMISENA. Se kertoo SINUN huonosta itsetunnostasi! Olet aivopesty siihen yksinkertaiseen, sovinistiseen ajattelumalliin, että MIEHEN bileitä ei häiritä, piste.



Terv. Eräs, joka ei ole tuon "ämmittelyn" kirjoittaja



"Mitä ihmettä MINUN itsetunnollani on sen kanssa..."

(vaikka on kymmenen alle 3-vuotiasta, mahassa viitoset, karjatila ja mies 24/h matkatöissä)! Miten sen pitäisi lohduttaa tätä kyseistä naista?? Hänen tuntemuksesta ovat hänen tuntemuksiaan ja hänen voimavaransa hänen voimavaransa! Mitä sitten jos joku muu jaksaisi vastaavassa tilanteessa? Hän vaan EI jaksa. Ja eikös se nyt ole se pointti HÄNEN tilanteessaan. Ehkä on heikko psyyke, ehkä on hukassa äitiyden kanssa, ehkä ehkä ehkä... Tai ehkä ei. Oli miten oli, hänen rajansa tuli vastaan ja hän pyytää apua. Ja (HUI!) ihan omalta aviomieheltään, lastensa isältä. Mikä oli ongelma?

että tajuan olla pyytämättä miestäni apuun silloin kun hän on firmansa kesäjuhlissa. Se olisi aika avutonta.

miten pitkästä rautalangasta? SINÄ et voi tietää onko tämän naisen mies "nolannut" itsensä omasta tai kenenkään mielestä. Mutta se, että sinä oletat niin tekee sinusta todellakin vain ja ainoastaan itsetunnottoman, tossun alla olevan ÄMMÄN! Minä en ps ole Nokialla töissä vaan sukulaiseni. Minua sinne ei saisi edes Ollilan paikalle. Karseat arvot ks. työpaikassa. Jotka ilmeisesti joihinkin on tarttunut tosi tehokkaasti.

Tähän on hyvä lopettaa!



(paitsi sen yhden, jolle pitää jatkuvasti perustella kaikkea)



(Katsokaa vaikka, niin hän haluaa minulta perustelun tähän)

ettet ole mitenkään typeriä väitteitäsi perustellutkaan, mutta silloin on tosiaan parempi lopettaa =)

Jos tuo täti on ollut yksin NELJÄ VIIKKOA, niin hän on varmaan tiennyt, ettei kestä sitä yhtä iltaa yksin, vai mitä?

sitä pitkää rautalankaansa? Olisi hyvä tietää, kenen viestiin kukakin vastaa...

tajua, miten olen itsetunnoton, vain ja ainoastaan tossun alla oleva ämmä, jos olen sitä mieltä, että mies on nolannut itsensä, kun lähtee pois kesken juhlista sen vuoksi, että pikkuvaimo kotona ei selviydy oman jälkikasvunsa kanssa (jota tällä hetkellä on vain yksi kappaletta - ymmärtäisin ehkä vähän paremmin, jos ne kaksosetkin olisivat jo syntyneet...). Onhan se nyt erittäin noloa, että vaimo on uusavuton ja mies täysi tossukka. On niitä nähty meidänkin firmassa ja kyllä niille naureskellaan selän takana.

en tiedä ovatko nämä ihmiset täällä oikeasti näin mustavalkoisia ja epäempaattisia, (JA elämästä ja ihmisen psyykestä tietämättömiä) vai esittävätkö vain.... Mutta selvennykseksi niille, jotka mahdollisesti eivät tiedä:

On iltoja ja on ILTOJA. Voi olla, että neljä viikkoa tämä kyseinen äiti on klaarannut ihan kunnialla, mutta joskus tulee se hetki jolloin kamelin selkä katkeaa. Eikä se aina anna varoitusmerkkejä. Ei ainakaan niin, että niitä itse näkisi.

En ymmärrä, että nainen joka ehkä onkin heikko, on näin valtava PILKAN kohde!! Se on minusta aivan järkyttävää. "lälläslää, oletpas nolo ja säälittävä ja et nyt yhtä iltaa jaksa ja blaablaa", en uskoisi täällä puhuvan aikuisten ihmisten. :(

ja kaikki on nyt siinä kyseisessä perheessä hyvin, vaimo on onnellinen ja helpottunut ja mies onnellinen ja ylpeä, kun sai ritarina karauttaa paikalle pelastamaan pulaan joutunutta neitoaan.

miten se on hänen itsetunto-ongelma jos jonkun mies nolaa itsensä. olen käsittänyt että hän on myös tämä sama joka on itse toissä Nokialla. olen siis tuo joka kirjoitti siitä, miten siellä bileissä eri pöydissä asian voisi ilmoittaa (että lähtee kotiin). Tämän vauvan äidin mies kaiketi on siellä pöydässä jossa osataan hoitaa asia sivistyneesti (työmatkoista päätellen).

(vaikka on kymmenen alle 3-vuotiasta, mahassa viitoset, karjatila ja mies 24/h matkatöissä)! Miten sen pitäisi lohduttaa tätä kyseistä naista?? Hänen tuntemuksesta ovat hänen tuntemuksiaan ja hänen voimavaransa hänen voimavaransa! Mitä sitten jos joku muu jaksaisi vastaavassa tilanteessa? Hän vaan EI jaksa.

Kerran joku kirjoitti, että on aivan loppu kolmen alle kaksivuotiaan kanssa, kun mies on työmatkalla 2-viikkoa. Siihen joku toinen, että mitä tuo nyt. Mun mies oli työmatkalla 4-viikkoa ja mulla on neljä alle 2-vuotiasta ja KILPIKONNA!!!!

En ole koskaan nauranut niin paljon kuin silloin.

miten se on hänen itsetunto-ongelma jos jonkun mies nolaa itsensä. olen käsittänyt että hän on myös tämä sama joka on itse toissä Nokialla. olen siis tuo joka kirjoitti siitä, miten siellä bileissä eri pöydissä asian voisi ilmoittaa (että lähtee kotiin). Tämän vauvan äidin mies kaiketi on siellä pöydässä jossa osataan hoitaa asia sivistyneesti (työmatkoista päätellen).

Eikä tarvi pitää kiirettä, on ihanaa olla lasten kanssa yksin kotona. Meillä tytöt (5- ja 10-vuotiaat) valloittivat iskän nukkumapaikan - tyyny ja peitto odottavat iskää sohvalla. Mulle on ihan sama milloin ja missä kunnossa tulee kotiin, kunhan saa vietyä kuopuksen aamulla päiväkotiin ja suoriutuu illalla kotiin juhannusostosten kanssa. Ihan hyvä kun tytöt valloittivat sängyn - musta on tosi tympeetä kun mies kömpii viereen viinalle haisten, yöks.



Alkaa taas mietityttää onko meillä kaikki ihan ok, kun olen näin välinpitämätön...

mutta täytyyhän se ukko sieltä juhlista saada kotiin. .

kun mies on ulkomatkalla (monesti viikkojakin) mitä minä hänelle poraamaan jos on vaikeaa? Mitä hän sieltä käsin voi tehdä? On täysin loogista silloin vain jaksaa ja jaksaa kun on ikäänkuin pakko! Nyt ei ole mies oli suomessa. Ymmärrän hyvin tätä naista, tuntuu hullulta että jotkut edes AJATTELEE, että hän on jotenkin nyt itsensä ja vielä miehensäkin nolannut!

osallistumista kesäjuhliin? Sä käytät törkeesti hyväksesi miehesi hyväntahtoisuutta. Kyse on selvästi julmasta valtapelistä ja mustasukkaisuudesta! Sä olet mustasukkainen miehesi kesäjuhlista :DDD

Mun mies kunnioittaa ja rakastaa niin ettei ikinä lähde edes työ- tai kaveriporukassa iltaa viettämään!