Ei ihme, että Suomessa imetysluvut on niin alhaiset!!

Tuttusi luultavasti ainoa tapaus tuota laatua. Tuo oli taas niiiiin ääripään esimerkki, että huh huh.

No, ehkä tuosta joku taas saa hyvän syyn olla imettämättä...

Kaikki 2-3 kk kiinteät aloittaneet, vain muutamia kuukausia imettäneet tuttuni ovat nimenomaan halunneet lopettaa työläänä pitämänsä imetyksen tai pilanneet imetyksen lisämaidon liiallisella antamisella eli kyvyttömyydellä luottaa siihen, että maitoa tulee (" Juurihan minä sitä 1,5 h sitten imetin ja taas se itkee, ei mulla maito riitä" ). 12:n kuvaamat tapaukset ovat poikkeuksia.



Käykää ihmiset imetystukilistan sivuilla tai lukekaa vaikka sitä äitiyspakkauksen Rinnalla-vihkosta taikka soittakaa imetystukipuhelimesta neuvoja ennen kuin teette hätiköityjä päätöksiä. Jos näidenkin jälkeen näyttää siltä, ettei imetys onnistu, se on sitten asia erikseen.

Imetyshysteerikkojen aihepiiriä taas. Pitäskö tänne kehitellä ihan oma palstansa näille imetysfriikeille??

Tarkoitukseni ei ollut pelotella ja olla imetystä vastaan, vaan vastata niille jotka ovat kiinteiden aloitusta vastaan, että joskus sille on tarvetta aikaisemmin ja se ei tarkoita että imetystä olisi lopetettava. Itse olen aloittanut pojalle, joka oli isokokoinen kiinteät 5kk ja tyttöä imetin 6kk ja kasvoi oikein hyvin. Mielestäni jokainen äiti, neuvolan ohjeet tukenaan tietää laspensa parhaan. Tuttuni on ehkä ääriesmerkki, mutta niinkin voi käydä.

tästä imetysasiasta on tullut tällänen " fanaatikot" vs. " kasvaa-se-vauva-korvikkeellakin" vastakkainasettelu. Eihän se pitäisi mennä niin!!! Imetyksen kuuluisi olla (luonnollisesti) vauvan ensi sijainen ruokintamuoto, siis suorastaan itsestään selvyys! Ja jos sitten käy niin ikävästi, että äiti kuuluu tähän muutamaan prosenttiin naisista, joilla ei oikeasti maito riitä, niin sitten olisi tarjolla korvike.



Nykyään tuntuu olevan ennemmin sääntö kuin poikkeus se, että ennen vauvan syntymää ostetaan tuttipullot, tuttelit ja tutit valmiiksi kotiin. Ei kovin hyvä lähtökohta onnistuneelle imetykselle.

ja kaikki äidit ei voi imettää vaikka haluaisi. Itse olisin kernaasti imettänyt jos jotain olisi ollut tarjota. Mutta kun ei ollut niin vauva on saanut alusta asti pulloruokaa. Ja tähän ei ollut syynä äidin viitsimättömyys / kärsimättömyys vaan aikasempi sairaus ja " uudelleen rakennetut" rinnat. Joten fanaatikot, koettakaa jo tajuta, että kaikki eivät voi imettää ja silti ovat aivan varmasti lapselleen parhaita äitejä. Loukkaavaa lukea tollasia kommetteja, että ne jotka eivät imetä eivät vaan jaksa rinnalla roikkuvaa vauvaa. Kyllä se vauva sylissä on vaikka ei rintaa saakkaan.



Niin ja vaikka on pulloruokinnalla, tutti ei maistu kolmoselle kuin joskus harvoin.

JA HUI olen jo aloittanut kiinteiden annon 3.5 kk iässä. Isommat lapset aloittivat 3kk:n iässä reilut 10 vuotta sitten.



Koettakaa nyt muistaa että nää on suosituksia, ei ehdottomia. Lapsetkin on erilaisia, samoin äidit :)

Vierailija:

Käykää ihmiset imetystukilistan sivuilla tai lukekaa vaikka sitä äitiyspakkauksen Rinnalla-vihkosta taikka soittakaa imetystukipuhelimesta neuvoja ennen kuin teette hätiköityjä päätöksiä. Jos näidenkin jälkeen näyttää siltä, ettei imetys onnistu, se on sitten asia erikseen.

Eipä löytynyt apua, ei. Sen sijaan stressi ja syyllisyyden ja riittämättömyyden tunne tuli. Se taas ei ainakaan auttanut asiaa yhtään. Kuten ei sekään, että kerta toisensa jälkeen itkee väsyneenä kun ei suju, vaikka sen pitäisi olla niin luonnollinen, itsestäänselvä juttu.

Ainakin olen oppinut kokemastani, etten suuna päänä ole arvostelemassa muiden äitien valintoja. Taustoja kun ei voi tietää. Ei monikaan halua välttämättä kertoa kaikkia (imetys)ongelmiaan jokaiselle vastaantulijalle, ja epäonnistumista voi olla todella vaikea myöntää.

Jos teillä sujui hienosti, hyvä. Olkaa iloisia siitä. Mutta se ei oikeuta mielestäni vähättelemään tai ilkeästi arvostelemaan niitä, joilla ei onnistunut. No, jospa jotain muuta kautta oppisitte hiukan empaattisuutta, tai ainakin hienotunteisuutta. Vanhemmistaan lapsi oppii.

Tai siltä se ainakin tässä imetysasiassa tuntuu. Vauvan pitäisi syödä vain 4 tunnin välein ja nukkua yöunta kellon ympäri, ja näillä ehdoilla jos imetys onnistuu, niin sitten voidaan imettää.

27, jo tuo ap:n aloitus että NIIN MONELLA TUTTI KUVISSA, EI IHME ETTEI IMETYS ONNISTU..yms, tosi provosoivaa just tälle imetyshysteerikko-ei hysteerikko-linjalle. Itse en välitä moisista, mutta tiedän monta jotka suorastaan pelkäävät esim.puhua vauvastaan muiden kanssa kun heti tulee se hysteerikkojen ns.hyvän äitiyden merkin kysymys: kai sä imetät pitkään?? Herkälle ihmiselle kaikki nää jutut voi olla tosi rankkojakin, ja useinhan nimenomaan oma äitiys ona se kaikkein herkin aihe mitä naisen elämässä tulee. Minusta äitejä ei pidä syyllistää/pakottaa mihinkään vaan antaa neuvoja ja tukea omanlaiseensa äitiyteen, kun eihän me kaikki olla samalla muotilla muutenkaan tehty ennen äitiyttäkään.



T:oliko se nyt 26

naisista on ollut joku sairaus joka estää imetyksen 6kk. Miksei sitten voi vaan myöntää että ei halua imettää??

Mutta en oikein ymmärrä, että miten se maito ei voi riittää? (Jos siis äiti ja lapsi terveitä) No joo, ekoina päivinä maitoa tulee hyvä jos pari tippaa, mutta kun vauva on rinnalla usein, niin kas kummaa, maitoa alkaa tulla tarpeen mukaan.

kun arvostellaan imetyksen " laiskuuttaan" tai tietämättömyyttään lopettaneita; ettehän te kuulu näihin kategorioihin. Tiedätte itse, että teillä on ollut hyvä syy siihen, ettette ole täysimettäneet suositusten mukaan ja that' s it, mitä sitä märehtimään, antakaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.



Tosin sellaisen erheen tahtoisin korjata että suolisto kehittyy kaikilla lapsilla hyvinkin identtiseen tahtiin eli siinä mielessä en oikein allekirjoittaisi tätä väitettä että jokainen äiti tuntee lapsensa parhaiten ja tietää koska juuri tälle voi antaa kiinteitä. Ääritapauksissa (keskoset, kaksoset jne.) asia on eri, mutta monet aloittavat kiinteät vain huvin vuoksi ja silloin otetaan turhaan aika iso riski altistaa lapsi mm. keliakialle.

Lapseni sai aliravitsemuksen vuoksi (istukan toimintahäiriö) laitoksella korviketta ensimmäisen 1,5vrk, ennen kuin oma maitoni nousi. Sittemmin sai rintamaitoa pullosta seuraavat 5viikkoa, koska ei vammansa vuoksi osannut imeä.



Mutta viiden viikon iässä oppi yllättäin (moni asiantuntija oli todennut ettei pystyisi oppimaan!) imemään ja täysimetyksellä mentiin sitten 4,5kk ikään asti. Tuossa vaiheessa paino lähtikin kallistumaan laskuun päin ja neuvolan ohjeena oli kiinteiden aloitus. pitkin hampain rupesin rintamaidon lisäksi tarjoamaan makupaloja ja paino lähti taas iloisesti nousuun :)



Nyt ollaan osaimetyksellä menty tähän asti, yhä imetän kahdesti vuorokaudessa ja lapsella ikää 9,5kk. Pian alkaa kuitenkin loppu häämöttää, sillä uusi raskaus alkaa imeä mamilta voimia niin, että esikoinen saa siirtyää hetkeksi tuttelilinjalle.



ps. ja tämä epäonnistunut imettäjä ei ole antanut lapselleen tuttia kertaakaan, epäonnistumisen syyt löytyvät aivan muualta.

Vierailija:

Mutta en oikein ymmärrä, että miten se maito ei voi riittää? (Jos siis äiti ja lapsi terveitä) No joo, ekoina päivinä maitoa tulee hyvä jos pari tippaa, mutta kun vauva on rinnalla usein, niin kas kummaa, maitoa alkaa tulla tarpeen mukaan.

" Mutta en oikein ymmärrä, että miten se maito ei voi riittää? (Jos siis äiti ja lapsi terveitä) No joo, ekoina päivinä maitoa tulee hyvä jos pari tippaa, mutta kun vauva on rinnalla usein, niin kas kummaa, maitoa alkaa tulla tarpeen mukaan."

" Tuskinpa 97%:lla suomalaisista

naisista on ollut joku sairaus joka estää imetyksen 6kk. Miksei sitten voi vaan myöntää että ei halua imettää??"



Jos teidän kommenttinne ovat tällaisia, niin onko ihmekään, ettei kukaan imetyksessään epäonnistunut halua kertoa epäonnistumiseen johtaneita syitä teille lainkaan? Ja kierre on valmis: ette saa tietää oikeita syitä joten esitätte typeriä luulojanne, että pelkästä laiskuudesta tjsp. ja kun asenteenne on tämä, ei kukaan uskalla edes yrittää selittää, miksi meni pieleen.

Vierailija:

" Mutta en oikein ymmärrä, että miten se maito ei voi riittää? (Jos siis äiti ja lapsi terveitä) No joo, ekoina päivinä maitoa tulee hyvä jos pari tippaa, mutta kun vauva on rinnalla usein, niin kas kummaa, maitoa alkaa tulla tarpeen mukaan."

" Tuskinpa 97%:lla suomalaisista

naisista on ollut joku sairaus joka estää imetyksen 6kk. Miksei sitten voi vaan myöntää että ei halua imettää??"

Jos teidän kommenttinne ovat tällaisia, niin onko ihmekään, ettei kukaan imetyksessään epäonnistunut halua kertoa epäonnistumiseen johtaneita syitä teille lainkaan? Ja kierre on valmis: ette saa tietää oikeita syitä joten esitätte typeriä luulojanne, että pelkästä laiskuudesta tjsp. ja kun asenteenne on tämä, ei kukaan uskalla edes yrittää selittää, miksi meni pieleen.

Ei kai kukaan nyt IRL tuollaista sano ääneen? Jos itsellä on vain onnistunut imetyskokemus, niin on vaikea ymmärtää, miksei imetys onnistu, jos ei ole sairautta. Eli asiasta ei voi edes puhua/kysyä???

Oma vauvani ei kelpuuttanut suuhunsa tuttia eikä pulloa, soseet eivät myöskään kelvanneet. Niinpä täysimetin vauvan puolen vuoden ikään asti ja sitten vähitellen soseet alkoivat maistua. Vaikka paino oli alhainen, ei lisäruoka kelvannut. Tuona imetyksen aikana ehdin kokea varmaan kaikki mahdolliset imetysongelmat (tulehdukset, lääkekuurit, pakkautumat, nännin tukkeutuminen, rakkulat, syöpätutkimukset, liikaa maitoa, liian vähän maitoa...) Sinulle, joka kysyit miten maito ei riitä: yleensä siksi että maidon tulo on niin herkkä asia mielialoille. Liika pohtiminen ja yrittäminen, liika kotitöiden tekeminen, jne. vähentää maidon tuloa, samoin tulehdukset. Elämässä kun voi tapahtua samanaikaisesti niin paljon muutakin kuin vain se vauvan syntyminen.

Vierailija:

kun arvostellaan imetyksen " laiskuuttaan" tai tietämättömyyttään lopettaneita; ettehän te kuulu näihin kategorioihin.

Niinpä. Mutta monikohan sinun mielestäsi laiskuuttaan tai tietämättömyyttään lopettanut omaakin taustalla ihan todellisen, kunnon syyn, josta sinä et tiedä mitään! Ei kai jokainen epäonnistuja ole velvoitettu toitottamaan syitään ulkopuolisille?

Sitä paitsi, kuka teistä olettaa olevansa se oikea ihminen päättämään toisten puolesta, kenellä on " oikea" ja kenellä " väärä" syy?

mutta EI SE HELPPOA OLLUT! Vauva söi ensimmäiset 3kk ½-1½ tunnin välein (yötä-päivää). Kasvoi hyvin. Sitten syöntiväli piteni tuntiin, joskus jopa kahteen (yötä-päivää). Edelleen kasvoi hyvin. Puoli vuotiaana aloitettiin peruna, ja siitä hiljalleen muita kasviksia sekä hedelmäsoseet. Edelleen söi tissiä parin-kolmen tunnin välein (yötä-päivää). Kun vauva oli reilut 8kk, ja söi reilusti kiinteitä, pidettiin unikoulu, jonka jälkeen alkoi nukkumaan jopa 10h putkeen. Imetys hiipui sitten pikku hiljaa.



Siis, vaivaa sai nähdä; ei omia menoja, paljon univelkaa, vauvassa kiinni 24/7 ensimmäiset 8kk, mutta olen kyllä todella ylpeä että jaksoin!! Aina kun mieleen hiipi ajatus öisistä korvikesyötöistä (jotta isäkin voisi joskus hoitaa vauvaa yöllä), niin muistutin mieleeni mikä on vauvalle parasta.

mutta ei tulisi mieleenkään sanoa asiaa kenellekään ääneen livenä - täällä on hyvä nimettömänä ihmetellä. Sillä KAIKKI ne tuttuni joilla imetys on loppunut " maidon riittämättömyyteen" ovat antaneet lisämaitoa: aluksi imetyksen päälle " varmuuden vuoksi" tai imetysten välissä " kun eihän se maito nyt tunnissa ehdi uudelleen nousta" ja sitten kierre onkin valmis - eihän sitä maitoa tule tarpeeksi kun lapsi ei sitä pääse tilaamaan! ENKÄ sano että näin olisi aina, mutta hyvin usein on ja kaikissa minun tietämissäni tapauksissa just ja jetsulleen näin. Kiva olisi kuulla muunlaisia kokemuksia niin ei sitten olisi niin tietämätön. =)