ei ihme että voidaan 2500e yht. bruttotuloilla asua 200 000 e oktalossa
2 uudehkoa autoa, moottoripyörä ja muut hienoudet löytyy mut näköjään säästetään monessa verrattuna muiden kulutustottumuksiin.
- ruoat lidlistä (säästyy keskimäärin n. 40%)
- lehtitilaukset alennuksilla (vain 70 % aleilla ja yleensä saa myös esim. hajuveden tilaajalahjaksi)
- kaikki vaatteet aleista ja kirppareilta ja huutonetistä (huutonetistä saa esim. espritin uusia 90 e farkkuja 10 eurolla, lapsille reimatecin uudet haalarit 40 eurolla jne)
- ei käydä ulkona syömässä lähes koskaan paits joskus mäkkärissä kun on perheclub kortti niin saa aina kahvit ja jädet ilmatteeksi
- autoista maksetaan vain liikennevakuutus
- vakuutukset muutenkin kilpailutetaan (säästö jopa 50 %)
- sähkö kilpailutetaan
-kampaajalla käyn 2 x vuodessa, mies kerran 2-3 kuukaudessa, lapsilta leikkaan itse
-ei matkustella paits joskus joku alereissu kylpylään tai laivalle (ei mee montaa kymppiä)
-muumimaailmaan yms. vain kun pääse alella tai ilmaiseksi
- käytän hyödyksi puoleenhintaan kupongit messuille yms. jos oikeen haluun lähteä
mitäs muuta... kaikki tehdään pihisti mut asutaan hienosti koska siihen pitää mun mielestä panostaa, autot myös kohtuu uudet ja moottoripyörä hurvitteluun
lapsille pyörät yms. välineet aina käytettynä
Kommentit (281)
"No mieluummin maksaa korkoja 700e pankille kuin 700e vuokraa."
Tässä ei kyl ole oikeen järkeä. Omassa (esim. kerrostalo-osake) joutuu maksamaan lisäksi yhtiövastikkeen, korjauskulut ym. itse. Eli asuminen on paljon kalliimpaa, jos maksaa korkoja pankille 700€, kuin maksaisi vuokraa 700€. Asunto ei tule milloinkaan omaksi, kun maksaa pelkkiä korkoja. Ennemmin kantsuis asua vuokralla ja laittaa korkeiden korkojen aikaan sen yhtiövastikkeen määrän säästöön.
Hän nostaa näitä asioita tavan takaa esille, mikä ehkä ärsyttää annuiteettilainan maksajia, mutta mikä niissä laskelmissa muka mättää?
että myös asunnon omistaja eli vuokranantajasi maksaa yhtiövastiketta , korjauskuluja ja halunnee saada myös voittoa sijoituksilleen.
Loppupeleissä maksat vuokralla ihan samat kulut ja vähän enemmänkin, koskaan et mitään maksamastasi takaisin saa.
T: 176
Jätkä tekee vertailuja joilla ei ole mitään vertailu arvoa ja toisekseen jos tällä viikolla laskee korot niin jätkä hehkuttaa kuinka korot on alhaalla ja kun ensi viikolla korot nousee on suurinpiirtein kaikki asunnon ostajat kusessa.
Aivan tyhjänpäiväisiä juttuja!
... on sensaatiohakuinen. Esim. tasalyhenteistä ja annuiteettilainaa ei oikeastaan ole järkevä vertailla samalle ajalle. Jos on varaa maksaa esim. 1000€ kuussa, kannattaa tietty ottaa annuiteettilaina, koska siinä maksuaika on lyhempi. Tasalyhenteisessähän erät pienenee ajan kuluessa, miksi siis pienentää erää, jos kuitenkin olisi varaa maksaa se 1000€.
On tietysti ihan hyvä nostaa näitä juttuja esille, mutta kaipaisin myös asiallisempaa otetta, enkä tuollaista iltapäivälehtityyliä.
Viime viikolla oli vertailtu asuntolainojen takaisinmaksuaikoja. Siinäkään ei ollut oikeita maksuaikoja vaan todettiin, että "laina järjestelyyn!!!", tietyissä kohdissa.
En nyt sano, että ihan tyhjän kanssa, ihan hyviä pointteja. Kuitenkin itselleni aika turhia juttuja, koska niissä ei ole mitään uutta vaan pyöritellään lukuja, jos ja jos..
Niinkuin tuossakin jutussa pääpointti on, että mitä pienempi laina, mitä lyhyempi maksuaika, mitä isompi maksuerä ja mitä pienempi korko, sitä vähemmän kokonaisuudessaan jää korkoja maksettavaksi. Ja että tasalyhenteinen laina tietenkin on parempi kuin annuiteetti. Ihanko totta, en tiennytkään? Tottahan sitä maksaisi nopeammin lainaa pois, jos se olisi mahdollista. Ei kenenkään tarvitse sitä minulle taulukoilla laskea.
Miten niin Kapasen jutut ihan yhtä tyhjän kanssa?
Hän nostaa näitä asioita tavan takaa esille, mikä ehkä ärsyttää annuiteettilainan maksajia, mutta mikä niissä laskelmissa muka mättää?
Taloussanomat nyt on muutenkin talousalan Seiska.
Miksi ei ole järkevää vertailla eri lainamuotoja samalle ajalle.?Ihmisethän yleensä ottaa lainan esim. 20 vuoden maksuajalla, eikös silloin juuri pitäisi verrata annuiteettia ja tasalyhennystä keskenään? Että näkis mitkä on kokonaiskustannukset.
Kapasen tekstit ovat tietyllä tavalla värittyneitä, mikä tietty sopii nykyiseen Taloussanomien ilmestymiseen ja tietysti tietyt artikkelit on pakko perustua tiettyihin oletuksiin, jotta jotain lukuja ylipäätään saadaan lasketuksi (vrt. se korot nousee tasaisesti 1% joka vuosi tässä ihan vasta, muuten ihan loistava artikkeli!).
Niin mutta mitä tuohon Kapasen tämänpäiväiseen artikkeliin, niin en sitä jaksanut edes ajatuksella lukea, mutta eikö siinä verrattu tasalyhennystä ja annuiteettia? Tasalyhennys ja annuiteetti toimivat eri tavalla - annuiteetissa korkojen pysyessä samana koko ajan maksetaan samaa summaa, kun taas tasalyhennyksessähän kuukausierä laskee. Herää kysymys, että jos lapsiperhe pystyy maksamaan vaikka heti sitä tasalyhennyslainaa, niin miksei maksaisi annuiteettia tai tasaerää sillä samalla summalla? Oikeasti tuolla lyhennystavalla ei ole juuri mitään väliä, jos vaan maksaa niin paljon kuin itse pystyy omilla tuloillaan.
Otetaan esimerkiksi tasalyhennyslaina 180 t 30 v maksuajalla. Kuukausierä on tällöin 5% korolla n. 1250 ja korot 135t. Mikäli perhe pystyy maksamaan sen, niin miksei maksaisi sitä annuiteetissa tai tasaerässä koko ajan? Tällöin korot koko ajalta on 95t. Mutta jos vaihtoehto onkin 30 v tasaerälaina tai annuiteettilaina, niin toki korkoja kertyy enemmän, mutta kuukausieräkin on silloin pienempi.
Itse olen tasaerälainan kannattaja, koska tykkään tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ja en jaksa koko aikaa olla venkslaamassa uutta maksusuunnitelmaa.
Niin tietysti, jos on siinä tilanteessa, on ihan hyviä tällaiset vertailut. Mutta onhan noita laskureitakin esim. netti pullollaan. Ja jos esim. kertakaikkiaan ei ole varaa tuohon tasalyhenteiseen lainaan (kuten meillä, koska olen äitiysvapaalla), ei paljoa hyödytä tietää, että noinhan se kannattaisi tehdä.
Miksi ei ole järkevää vertailla eri lainamuotoja samalle ajalle.?Ihmisethän yleensä ottaa lainan esim. 20 vuoden maksuajalla, eikös silloin juuri pitäisi verrata annuiteettia ja tasalyhennystä keskenään? Että näkis mitkä on kokonaiskustannukset.
Meillä on aika iso laina (kuten muillakin lapsiperheillä pk-seudulla) eikä rahatilanne joustaisi mitenkään tasalyhennykseen. Annuiteetilla pystymme maksamaan lainaa kuitenkin hyvin.
Itse en välitä lainan kustannuksista niin kauan kun vuokralla-asuminen tulee yhtä/ lähes yhtä kalliiksi.
Miksi ei ole järkevää vertailla eri lainamuotoja samalle ajalle.?Ihmisethän yleensä ottaa lainan esim. 20 vuoden maksuajalla, eikös silloin juuri pitäisi verrata annuiteettia ja tasalyhennystä keskenään? Että näkis mitkä on kokonaiskustannukset.
että myös asunnon omistaja eli vuokranantajasi maksaa yhtiövastiketta , korjauskuluja ja halunnee saada myös voittoa sijoituksilleen.
Loppupeleissä maksat vuokralla ihan samat kulut ja vähän enemmänkin, koskaan et mitään maksamastasi takaisin saa.
T: 176
Toki näin on, mutta jos vertailee 700€:n vuokraa ja 700€:n korkoja....
Jos maksaa 700€:a korkoja asunnosta on tod.näk. erilinen asunto kuin 700€:n vuokralla, mutta lopputulos vuokralla-asujalla parempi, eli menee vähemmän rahaa kuukaudessa asumiseen, joten vuokralaisen omaisuus karttuu nopeammin kuin korkojen maksajan, koska korkojenmaksaja ei saa koskaa asuntoaan omakseen....
Miksi ei ole järkevää vertailla eri lainamuotoja samalle ajalle.?Ihmisethän yleensä ottaa lainan esim. 20 vuoden maksuajalla, eikös silloin juuri pitäisi verrata annuiteettia ja tasalyhennystä keskenään? Että näkis mitkä on kokonaiskustannukset.
Tässähän se virhe onkin. Ei laina-ajalla ole mitään merkitystä, vaan sillä paljonko pystyt maksamaan lainaa kuukaudessa takaisin...
Annuiteetti ja tasalyhenteinen lyhenevät just tasan saman verran samalla kuukausierällä...
Esim: 200000€ laina, maksuerä 2000€, korkopros 5%
annuiteettilaina: n. 11v
tasalyhenteinen, jossa alussa kk. erät 2000€: n.14v
Pankit myyvät mielellään tuossa tapauksessa tasalyhenteistä, koska saavat silloin enemmän korkoja koko laina-aikana.
Me maksetaan yhtä tasaerää, ja yhtä korkoihin sidottua lainaa. Yhteensä n. 1700 euroa kuussa ja lyhyellä maksuajalla. Pystytään halutessa vähän vekslata lainojen kanssa, mutta nyt mennään näin. Housujen vyötä ei ruveta kiristelemään.
Tässä jotain viitteitä siitä meidän perheen budjetista. En kerro tarkkoja euromääriä kaikilta osin, koska arkitaloutemme on ýhteinen miehen kanssa (sen sijaan omaisuus on erillinen) ja en koe oikeudekseni kertoa toisten asioista netissä. Lisäksi perheemme on muutamassakin mielessä aika erikoinen verrattuna keskivertoperheeseen, joten kaikki tulot ja menot eivät koske ns. tavallista perhettä, mutta logiikkana tämmöisiä löytyy budjetistamme:
Autoihin neljä kohtaa: 1) bensat + parkki, 2) verot + vakuutukset, 3) huollot, pesunesteet, uudet renkaat yms.
Näihin varaan normaalikuussa rahaa ykkösautoon 200 + 50 + 90 ja kakkosautoon 120 + 50 + 90. Jos meillä olisi varaa (nyt hoitovapaalla ei ole), niin fiksua olisi pistää vielä arvonaleneman verran syrjään eli ykkösautosta 200 ja kakkosautosta 100. Kaikenkaikkiaan olisi siis hyvä, jos meillä autoihin budjetoitaisiin 900. Mikäli remontteja tai renkaiden ostoa ei ole noin suurella määrällä, niin se toki positiivista ja laitetaan ne rahat syrjään, alle 50 euron ei kyllä mene millään.
Asumisen kuluihin tulee yhtiövastikket (sis.sähkö + vedet) + lainan lyhennykset + vakuutukset.
... jatkuu ...
Näiden normaalien asumiskulujen lisäksi suosittelen pistämään joko neliöihin perustuvaa tai asunnon hintaan perustuvaa rahaa syrjään asumisen alenemaa ja/tai remontteja varten. Meillä menee nyt noin 1,3 euroa per neliö syrjään taloyhtiön remontteja varten (saisi mennä enemmän) ja 0,5 euroa per neliö syrjään oman kodin remontteja varten. Toinen laskukaava voisi olla että 1-2% asunnon arvosta laitettaisiin syrjään. Oikeasti ei ole kovin kaukana, että asuntoon saisi panostaa toisen yhtiövastikkeen (tai omakotitalon juoksevien kulujen) verran rahaa.
Ruokabudjetti on sitten yksi omansa.
Ja sitten lapsiin menee vaatteisiin, kenkiin, leluihin, fillareihin, vaippoihin, turvaistuimiin, suksiin, luistimiin, uimamaksuihin jne. yhteensä 170 euroa kuussa. Nyt meillä ei ole ollut hoitomaksuja, mutta ennen meni 200 euroa niihin ja sitten vakuutuksiin menee 10 euroa kuussa ja sitten vielä 50 euroa kauneus ja terveysbudjettiin eli käytännössä kunnallisia tai yksityisiä lääkärikäyntejä ja apteekkikäyntejä, jotka jää vakuutuksen omavastuun alle, shampoota, perusvoiteita, parturikäyntejä, geeliä tms. eli lapsien kulut on 230-430 euroa ilman ruokaa, asuntoa ja autoa yms. Sen olen huomannut, että sitä mukaa kun hoitomaksu väheni, niin harrastuskulut meillä kasvoi. Meillä pojan puhelimen kulut maksaa pojan isä, mutta se olisi varmasti myös kasvanut kovasti hoitomaksujen hävittyä jne.
Sitten meillä on sellainen kohta, jossa on aikuisten vakuutukset, vaatteet, kauneus ja terveys ja pienet henkilökohtaiset omat rahat.
Sitten on vielä muut menot, joihin kuuluu lehdet, tv-lupa, järjestömaksut, viestintä, musiikki+dvd+kirjat+kulttuuri, palvelumaksut, matkustaminen ja muut (josta esim. ostetaan muille lahjat). Jos järkevä olisi, niin pistäisi vielä syrjään vaikka 50 euroa kuussa kodin elektoniikan vanhenemista varten, yksistään tietokoneen käyttöikä tuskin on kovin montaa vuotta, tosin nyt itse kirjoitan 4 v vanhalla läppärillä.
Näiden menojen lisäksi meillä on vielä kulumme toisesta asunnosta ja tontistamme.
... jatkuu...
Mielestäni on älytöntä ostaa omaisuutta (autoja tai asuntoja tms.) jos niistä ei pidä huolta ja niiden arvo laskee olemattomiin huolimattomalla pidolla. Näitä ihmisiä kuulemma piisaa nykyään omakotitaloissa (ehkä kerrostaloissa ei ole niin helppo pilata asuntoa) ja heitä kutsutaan pilalleasujiksi. Meillä esim. molemmat autot on vanhoja, mutta heti meille vähän käytettynä tullessaan ne on ruostesuojakäsitelty (kun kori ei ole sinkitty) ja ero vastaaviin muihin autoihin alkaa jo näkyä ja ajan kanssa näkyy taatusti.
Omasta mielestäni elämme toisaalta tosi pihisti ja toisaalta taas tosi ökysti. Painotuksemme perustuvat perheemme arvovalintoihin ja tähän elämänvaiheeseen. Painotukset ovat asunnon sijainnissa, ei taas sen arvossa tai neliöissä, samoin painotukset ovat paljon vapaa-ajassa (esim. mieheni on ottanut palkatonta vapaata töistä ja meillä oli viime kesänä yhteinen 7 viikon kesäloma ja tänä vuonna yhteinen 6 viikon kesäloma). Autoihin menee paljon rahaa, tosin paljon arvokkaammatkin ne voisi olla. Jos kulkisin töissä julkisilla, niin matkaan menisi 1,5 tuntia, omalla autolla pääsen vartissa, joten olen mieluusti sen 2,5 tuntia enemmän omien lapsieni kanssa kuin ympäristöystävällisemmin ja taloudellisemmin bussissa/junassa. Ympäristöä säästetään taas kierrättämällä, sillä ettemme muuten matkusta paljoa, sillä, että kestoilemme vauvan kanssa ja tykkäämme esim. teatterista, valokuvauksesta yms., jotka eivät ole niin kovin epäympäristöystävällisiä.
Juu ja mainittakoon, että emme selviä menoistamme hoitovapaan aikana, joten joudumme "syömään" säästöjämme, jotka olemme juuri tätä vauvan hoitovapaata varten keränneet.
No, en tiedä oliko tuossa nyt kuitenkaan mitään kummallista, minulle se ei ole kummallista, mutta selvästi esim. tämän ketjun ap ei laske mitään arvonalenemaa millekään eikä sitä, että joskus taloa tai autoa tarvitsisi huoltaa jne.
Loppu ;-)
Itseäni vaan ihmetyttää ne jotka sanomat että esim. että jugurtit ostan litran purkeissa ja lapsille kaikki vaatteet on kirpparilta ja "itse en edes muista koska olen jotain itselleni uutena ostanut". Eikö teistä koskaan tunnu RASKAALTA aina miettiä mikä on halvin vaihtoehto tai mistä voisi säästää? Onko teillä aina ollut näin? Kuinka olette voineet siihen tilanteeseen hankkia lapsia/lisää lapsia? Ilmeisesti me sitten "tingitään" muista asioista, asumme pienessä kerrostalokolmiossa kaupungin keskustassa, mies kulkee bussilla töihin, minä pyörällä, autoa ei ole. Mutta en todellakaan mieti lastenvaatteiden tai omien vaatteiden hintoja vaan ostan sitä mitä haluan ja ruokaakin ihan katsomatta tarjouksia, vaikka ruoka onkin kallistunut hirveästi, eli herkkujen ja lihan ostoa olen vähentänyt. Velkaa otimme tosin vain noin 40% asunnon hinnasta. Itse laskin hoitovapaan niin että otin sen verran säästöjä ulos että tilillä oli rahaa saman verran kuin jos olisin ollut töissä. Sinänsä tietysti hullua kuluttaa säästöjä ruokaostoksiin, mutta ajattelin että hoitovapaa on sen arvoista. No kuitenkin, eikö tuo ole rasittavaa aina kytätä hintoja ja kirppislöytöjä, vai oletteko te tehneet sitä koko elämän että se on elämäntapa?
hyllyn laidassa on hintalaput joissa näkyy kilo tai yksikköhinta.
Esim. kun ostan Ingmanin maidot Valion sijaan säästämme vuositasolla n.60€ ja kyse on vain 10snt/prk.
Aina ei kannata yksikköhintaa tuijottaa. Esim. kun ostin marinadia varten erästä maustekastiketta jota ei normaalisti muuten käytetä, ei kannattanut ostaa litra hinnaltaan halvinta vaan purkkihinnaltaan halvin.
Itse aloitin hintavertailun muutamalla tuotteella ja vähitellen etsin lisää halvimpia vaihtoehtoja. Nyt ei kauppareissulla juuri tarvi hintoja vertailla, kun osaan jo heti napata hyllystä ne halvimmat.Toki pika vilkaisulla tarkistan vielä hinnat. kuitenkin.
En halua tietää siis Melban tuloja ja menoja, vaan sen, mitä kaikkea erittelet ja millä tavalla lasket esim. auton tai asunnon kulumaa/ hinnanmenetystä jne.
Miten tarkkaan erittelet kauppalaskut ja muut, käsittääkseni olet laskenut lapsen menotkin alusta alkaen?
Annapa joku hyvä pohja mistä aloittaa omien menojen seuranta!