Äitini pyysi minulta yhtä asiaa, en puhu hänelle, mitä teen?
Eli en ole enää puheväleissä äitini kanssa. Äiti ei tätä halua tajuta. Mies on ja on sanonut äidlleni, että viestit miehelleni, ei minulle, että äiti siis jättää minut rauhaan.
äiti ei ole tätä kuitenkaan kunnioittanut, vaan on kerran viestitellyt mulle kysyen kuulumisia. Surullistahan se on, että tähän on tultu, mutta hänelle on annettu monta tilaisuutta ymmärtää, miten kohdella minua niin, ettei pahoita mun mieltä ja kun ei halua ottaa mitään onkeensa niin katkaisin välit.
Mutta nyt mietin, mitä teen, kun äiti lähestyi minua ehdottaen, että hän ja eräs sukulaisensa jonka mäkin tunnen lapsuudestani, tulisivat meille käymään myöhemmin kesällä. Tai vaihtoehtoisesti niin, että näksimme kaikki äitini luona. Tämä sukulainen haluaa kuulemma nähdä lapseni.
En halua heitä meille, meillä on tosi sotkuista. Tavallaan siinä olisi se hyvää, että kun äiti on aina lytännyt minua aiheesta ja häpeää minua siksi, niin saisi hävetä sitten oikein kunnolla. Mutta ei se nyt olisi kivaa sitä sukulaista kohtaan tulla meille enkä jaksaisi siivota juurikaan.
Mä en halua mennä äidilleni. Se olisi sitten vain teatteria että välimme ovat muka kunnossa, sitä se on ollut tähän asti ja se teatteri on nyt minun osaltani loppu.
Mietin, että ehkä mies menisi vain lasten kanssa. Sekin harmittaa, koska ei heille nyt varmaan tämä sukulainen niin tärkeä ole. Ajomatkaaakin on reilusti toistasataa km suuntaansa.
Vielä tuli mieleen valkoinen valhe, mutta en vaan haluaisi lähteä sillekään tielle. Eli sanoisin, että olemme silloin juuri matkoilla. Mitä te tekisitte?
Kommentit (694)
Entäpä jos vain ilmoitat äidillesi, että haluat tavata sukulaisen kanssa kahden vaikka kahvilassa?
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:55"]
Tuon ap:n on pakko olla trolli. Tässä on nyt 2 sivua hyviä neuvoja ja ap vaan jankkaa. Toi äitiysjuttu oli paljastava, tyyliin "vitut mä äitiydestä". Juhannustrollaus.... next!!
[/quote]
En ole ap, mutta tunnen tuon kaltaisen äidin. Jos et ole tähän ilmiöön itse koskaan törmännyt, lienee sinun vaikea ymmärtää. Mene muualle tuomitsemaan.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:36"] Onpahan syy olla haluamatta ihmisiä kylään kun ei viitsi siivota! Onko ap.n elämänhallinta pettänyt, oletko masentunut tai mt-ongelmainen? Tuo muukaan sepustus ei kuulosta ihan normaalilta. [/quote] On elämänhallinta pettänyt ja äidin toiminta on siihen yksi syy. Siksi en enää halua nähdä häntä enkä antaa hänen vaikuttaa minuun. Ja siis frankly my dear jos äitini onni olisi minulle tärkeää, siivoaisin. Mutta kun se ei ole. Niin ainoa syy olla siiboamatta olisi se, että äiti saa sitten hävetä, kun sukulaisensa näkee, ettei äiti ole oikein onnistunut tyttärensä kasvattamisessa. Kun äiti kerran haluaa ottaa sen niin päin, sen sijaan, että antaisi mun valita siisteystasoni itse. [/quote] Pitäiskö sun siivota vaikka lapsesi takia?!?
[/quote]
Ei tarvii. Kyllä mun vointini on nyt tärkeämpi. Mies siivoaa minkä siivoaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:14"]
Entäpä jos vain ilmoitat äidillesi, että haluat tavata sukulaisen kanssa kahden vaikka kahvilassa?
[/quote]
Ttätä vois ihan koemielessä testata, heh. Jos oisin enempi kunnossa, niin voisin katsastaakin äidin reaktiot, hehe.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:55"]
Tuon ap:n on pakko olla trolli. Tässä on nyt 2 sivua hyviä neuvoja ja ap vaan jankkaa. Toi äitiysjuttu oli paljastava, tyyliin "vitut mä äitiydestä". Juhannustrollaus.... next!!
[/quote]
Miten niin? Etkö sä koskaan ajattele niin? Ihme horo. Mä ajattelen joka päivä.
ap
En jaksa ap lukea sun hirveää tilitystä pidemmälti. Mutta: äitisi ei rakasta sinua. Rakastava äiti ei käyttäydy noin. Kyllä, sinun pitää olettaa että hän vihaa sinua ja valita käytöksesi sen mukaan. Kun hyväksyt tämän, alkaa parantuminen. Epätoivoinen roikkuminen olemattomassa rakkaudessa ei auta yhtään mitään, se vain pitkittää tuskaasi.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:59"]
Mitä helvetin väliä sillä on mitä kummisi sinusta ajattelee? Anna pitää sinua vaikka hitlerinä; toisen ihmisen ajatukset eivät vaikuta sinuun paskan vertaa.
[/quote]
Jos hän ajattelee, että olen hullu, niin ei kai ne ajatukset tyhjästä synny? Tai että olen epämiellyttävä. Hän voi sitten tulla epähuomiossa tai minua inhotessaan jakamaan tätä käsitystään muillekin ja niin minusta alettaisiin puhua pahaa. Tämä on se, miksi en haluaisi, että minusta ajatellaan pahaa koska äitini sanoi niin. Sukumme on pieni eikä riski ole tavallaan iso tai ulotu moneen ihmiseen, mutta mikä oikeus sellaisella ajattelutavalla minusta on levitä minnekään? Kun se ei ole totta, mutta en mä voi todistaakaan, että ei ole.
ap
[/quote]
No tottahan ne sitte puhuu, ihmiset. Mitä siitä, anna heidän puhua.
Ap on narsistin uhri. Näitä on nähty, ap on vieläkin "murrosiässä" mutta myöhemmin se muuttuu sellaiseksi palvonnaksi, että kun "äiti sitä ja äiti tätä" mutta sinua ei edes ole olemassa, kun elät hänen kauttaan ja hän sinun kauttasi.
Olet ap vain jämähtänyt paikallesi, ja syytät siitä äitiäsi. Joo, ehkä sulla on ollut äitisi takia paska lapsuus, mutta et sinä enää ole lapsi! Jos äitisi tekee sinusta noin onnettoman ettet edes omaa kotiasi saa siivottua, niin älä ole äitisi kanssa enää missään tekemisissä. Olet aikuinen ja ihan itse vastuussa omasta onnellisuudestasi, ei sinun enää auta äitiäsi siitä syytellä. Vaikutat vastaustesikin perusteella ihmiseltä, joka sysää vastuun kaikille muille.
Mä sanon vielä toistamiseen että oot trolli... teitkö aloituksen myös Munsalan kansallispuvusta? :) se oli kyllä hauska!
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:28"]
Niin mitä mä sanon äidin syytöksiin että hänen sukulaisensa saa hävetä silmät päästään minun takiani? Koska näkee, miten mä kohtelen äitiäni, eli en halua tavata kaikki yhdessä. En mä halua tuollaista kuunnella, en halua.
ap
[/quote]
Ap, sun äidillesi on tärkeää vain kulissit. Kulissit= mitä muut minusta ajattelevat. En usko että sukulaisesi häpeää silmät päästään, tuo on vain äitisi tapa ilmaista että häntä itseään hävettää kun sukulainen tajuaa etteivät välinne ole kunnossa. On aika romahduttaa kulissit. Älä välitä äitisi syytöksistä, ne kertovat hänestä enemmän kuin sinusta. Et siis vastaa niihin muuta kuin että "äiti, se on ihan sun oma ongelmasi, ei minun". #30
[/quote]
Mua häiritsee todella paljon aiheuttaa ongelmia kellekään. En usko, että voin sanoa toiselle, jolla on jonkinlainen hätä omista kulisesseistaan noin, koska kokisin aivan varmasti syyllisyyttä siitä, että halusinkin tehdä asioita eri tavalla kuin koskaan. Tavalla, joka sopisi minulle. Sellainen ei ole koskaan käynyt. Siksi mä en siivoa, koska se on taas tapa, joka ei käy minulle. Vaikka se olisi sopinut äidilleni. Näin se on tasapeli.
ap
[/quote]
Siis..äitisi ei käy teillä mutta sinä et siivoa kostaaksesi äidille. Elät siis perheinesi paskan keskellä mutta äitisi ei sitä tiedä. Kukahan tilanteesta kärsii...?
Muutenkin tunnut aika rasittavalta ihmiseltä. Täälläkin on tullut ihan asiallisia kommentteja, mutta alat haistattelemaan koska ne eivät ole sinun mieleesi.
Mitä tapaamiseen tulee, sovi kummitätisi kanssa tapaaminen ja tee selväksi ettet halua äitiäsi mukaan. Mitäs väliä äitisi loukkaantumisella on jos ette muutenkaan pidä yhteyttä?
Oma äitisi on hillittömän aggressiivinen sinua kohtaan, ja nyt sinä olet meitä kohtaan samaa. Olet siis äidissäsi kiinni paitsi tunnetasolla, myös käyttäytymisesi on häneltä apinoitua. Jos ei suku usko miehesikään sanaa, äänittäköön miehesi äitisi meuhkaamista jotta on millä todistaa. Paitsi ettei sekään lohduta - jos pienessä suvussa on hirviöäiti, siellä on muutakin häikkää, ja toiset ovat mukautuneet hänen persoonaansa. Siinä voi tyttären osa olla todella kolho, jos hänellä on minkäänlaista tarvetta yrittää lunastaa oma paikkansa ja nauttia yleistä arvostusta. Siitä saatat joutua toistaiseksi luopumaan. Saatat saada sen sitten myöhemmin, mutta unohda se toistaiseksi. Keskity omaan perheeseesi.
Jos siivoaminen on ollut teillä perinteinen kiistakapula, saatat kokea että persoonallisuutesi on kiinni sotkuisuudesta, ja että siistissä ympäristössä tulisit hulluksi ja menettäisit minuutesi. Saattaa olla osittain tottakin, mutta tarvitset siinäkin asiassa hoivaa voidaksesi kasvaa vapaaksi aikuiseksi, joka oikeasti määrittelee oman elämänsä itse - ei imitoinnin eikä kapinoinnin kautta, vaan järjen ja tunteen vuorovaikuttaessa vapaasti ilman, että molemmat kuluvat loppuun kun oma emo on musta aukko. Mene sinne terapiaan, tarvitset tukea, koska olet vielä ihan sekaisin ja irtautumisesi äidistä on todella pahasti kesken. Usko pois, et ole ainoa hirviön lapsi tässä maassa, ja monet ovat onnistuneet siinä irroittautumistyössä. Moni sinulle vastaavista on näitä ihmisiä, vaikka taivastelijat helposti valtaavat nämä ketjut.
En, enkä edes ketjua norpista ja emättimistä.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:41"]
Vaikka sinulla ja äidillä olisi ollut ongelmia, äitisi on myös lapsesi isoäiti. Jos olet perinyt paljon rahaa, hanki siivooja tai maksa jollekin muulle, että tulee avuksi järjestelemään. Et voita mitään vihaamalla äitiäsi ikuisesti. Minä kirjoitin, että sinun kannattaisi siivota lasten vuoksi ja kirjoitin sen siksi, että ymmärtäisit, että äitisi ei ollut täydellinen äiti, etkä sinäkään. Harva on. Viisain on kuitenkin se, joka pyrkii sopuun.
[/quote]
Kuule, kun mä en kuvittelekaan olevani täydellinen äiti. Mua paskempaa ei ehkä olekaan. Miten se tähän liittyy? Oli mullakin paska äiti, oon elossa. So what? Ei tää ollut äitiysketju, vaan miten toimin, kun äitini kuvittelee, että tuosta tulee jotain. En suoraan sanottuna jaksa nyt panostaa äitiyteen, vitut mä äitiydestä!
ap
[/quote]
Voi kun lapsi pääsisi kotiin, jossa ei ajatella näin. Säälittää lapsen kannalta. Voiko netissä tehdä tästä jo lasu-ilmotuksen?
Viestiin 199 viitaten: ap, on kyllä vähän liikaa vaadittu ihmisiltä, että he oikeasti kykenisivät pidättäytymään neuvomisesta jos eivät ymmärrä tilanteesta paljonkaan. Asiahan on päinvastoin: sitä innokkaampia ollaan neuvomaan, mitä vähemmän ymmärretään. Jos et sitä ihan oikeasti ymmärrä, se on jo vähän huolestuttavaakin. Siis muiden ihmisten suhteen. Äitisi neuvomisille olet toki allergisoitunut, mutta pystytkö käsittämään tämän yhtälön ja hyväksymään sen kohtuullisen neutraaliksi ýleisinhimilliseksi piirteeksi, jota vain normaalitilanteissa tasoittavat erilaiset lieventävät tekijät, kuten esim. toista kohtaan tunnettu kunnioitus ja etäisyysden suoma välinpitämättömyys?
Jotta voit ymmärtää äitiäsi jonain päivänä voidaksesi antaa anteeksi, vaikket koskaan pystyisi hänen kanssaan tekemisissä olemaankaan - sinun pitäisi ensin kyetä ymmärtämään ihmisiä yleisellä tasolla. Käykö se sinulta miten hyvin silloin kun et joudu puolustamaan oikeuttasi olla sinä?
Nämä olivat pohdittavia kysymyksiä, en ole vastauksenkipeä.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:38"] [quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:28"] Niin mitä mä sanon äidin syytöksiin että hänen sukulaisensa saa hävetä silmät päästään minun takiani? Koska näkee, miten mä kohtelen äitiäni, eli en halua tavata kaikki yhdessä. En mä halua tuollaista kuunnella, en halua. ap [/quote] Ap, sun äidillesi on tärkeää vain kulissit. Kulissit= mitä muut minusta ajattelevat. En usko että sukulaisesi häpeää silmät päästään, tuo on vain äitisi tapa ilmaista että häntä itseään hävettää kun sukulainen tajuaa etteivät välinne ole kunnossa. On aika romahduttaa kulissit. Älä välitä äitisi syytöksistä, ne kertovat hänestä enemmän kuin sinusta. Et siis vastaa niihin muuta kuin että "äiti, se on ihan sun oma ongelmasi, ei minun". #30 [/quote] Mua häiritsee todella paljon aiheuttaa ongelmia kellekään. En usko, että voin sanoa toiselle, jolla on jonkinlainen hätä omista kulisesseistaan noin, koska kokisin aivan varmasti syyllisyyttä siitä, että halusinkin tehdä asioita eri tavalla kuin koskaan. Tavalla, joka sopisi minulle. Sellainen ei ole koskaan käynyt. Siksi mä en siivoa, koska se on taas tapa, joka ei käy minulle. Vaikka se olisi sopinut äidilleni. Näin se on tasapeli. ap [/quote] Siis..äitisi ei käy teillä mutta sinä et siivoa kostaaksesi äidille. Elät siis perheinesi paskan keskellä mutta äitisi ei sitä tiedä. Kukahan tilanteesta kärsii...? Muutenkin tunnut aika rasittavalta ihmiseltä. Täälläkin on tullut ihan asiallisia kommentteja, mutta alat haistattelemaan koska ne eivät ole sinun mieleesi. Mitä tapaamiseen tulee, sovi kummitätisi kanssa tapaaminen ja tee selväksi ettet halua äitiäsi mukaan. Mitäs väliä äitisi loukkaantumisella on jos ette muutenkaan pidä yhteyttä?
[/quote]
Juuri se väli, että haukkuu itsekeksimillään asioilla minua muille. Se on aivan asiatonta. Ja tätä omalta äidiltä. Tietäisittepä, minä hyvänä ihmisenä se itseään pitää ja uskottavasti sanoo aina ettei hänessä ole vikaa.
Sanoo rakastavansa minua.Eikö se oikeasti ole totta?? Pitäisikö mun sanoa niin sille sukulaiselle puolustukseksi asioista, joita äiti minusta kertoo? Koska se sentään selittäisi, miksi hän puhuu minusta pahaa, jos ei rakasta minua. Äitini mukan se on MINUN syyni,ettei hän rakasta minua, koska mua ei voi kuulemma rakastaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:41"]
Vaikka sinulla ja äidillä olisi ollut ongelmia, äitisi on myös lapsesi isoäiti. Jos olet perinyt paljon rahaa, hanki siivooja tai maksa jollekin muulle, että tulee avuksi järjestelemään. Et voita mitään vihaamalla äitiäsi ikuisesti. Minä kirjoitin, että sinun kannattaisi siivota lasten vuoksi ja kirjoitin sen siksi, että ymmärtäisit, että äitisi ei ollut täydellinen äiti, etkä sinäkään. Harva on. Viisain on kuitenkin se, joka pyrkii sopuun.
[/quote]
Kuule, kun mä en kuvittelekaan olevani täydellinen äiti. Mua paskempaa ei ehkä olekaan. Miten se tähän liittyy? Oli mullakin paska äiti, oon elossa. So what? Ei tää ollut äitiysketju, vaan miten toimin, kun äitini kuvittelee, että tuosta tulee jotain. En suoraan sanottuna jaksa nyt panostaa äitiyteen, vitut mä äitiydestä!
ap
[/quote]
Voi kun lapsi pääsisi kotiin, jossa ei ajatella näin. Säälittää lapsen kannalta. Voiko netissä tehdä tästä jo lasu-ilmotuksen?
[/quote]
haista nyt paska, etkö tajua, että olen asunut samalaisessa kodissa? Se, että mä kipuilen ja käsittelen täällä asioita ei tarkoita, että vääntäisin lapsilleni rautalangasta, etten rakasta heitä. Ei mun äitikään koskaan sanonut ettei rakasta, huusi vain. Mä en huuda mun lapsille ja he voivat ihan hyvin. Mieheni on hyvä ja huolehtiva, lämmin isä. Sri vaan, mutta kuulostat ihan Peppi Pitkätosusussa olleelta kukkahattutädiltä, mikä fröökynä se nyt olikaan, joka halusi Pepin lastenkotiin, kun tämä asui itsekseen. Mene itseesi hysterioinesi. Kai äideilläkin on oltava yksi apikka jossa tuulettaa voi hyvä helvetti! Ei se tarkoita, että olisi itsensä kanssa kaikesta samaa mieltä, mitä AJATUKSIA sitä nyt päässä sattuukaan liikkumaan. Terapioden kaikuja varmaan kyky sanoa ilman itsesensuuria. Olemassa ne ajatukset on, vaikkei niitä itse edes tiedostaisi. Mä kai sit tajuan. Ihan kaikki sekopäät ei tajua ja SE on vaarallista.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:38"] [quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:28"] Niin mitä mä sanon äidin syytöksiin että hänen sukulaisensa saa hävetä silmät päästään minun takiani? Koska näkee, miten mä kohtelen äitiäni, eli en halua tavata kaikki yhdessä. En mä halua tuollaista kuunnella, en halua. ap [/quote] Ap, sun äidillesi on tärkeää vain kulissit. Kulissit= mitä muut minusta ajattelevat. En usko että sukulaisesi häpeää silmät päästään, tuo on vain äitisi tapa ilmaista että häntä itseään hävettää kun sukulainen tajuaa etteivät välinne ole kunnossa. On aika romahduttaa kulissit. Älä välitä äitisi syytöksistä, ne kertovat hänestä enemmän kuin sinusta. Et siis vastaa niihin muuta kuin että "äiti, se on ihan sun oma ongelmasi, ei minun". #30 [/quote] Mua häiritsee todella paljon aiheuttaa ongelmia kellekään. En usko, että voin sanoa toiselle, jolla on jonkinlainen hätä omista kulisesseistaan noin, koska kokisin aivan varmasti syyllisyyttä siitä, että halusinkin tehdä asioita eri tavalla kuin koskaan. Tavalla, joka sopisi minulle. Sellainen ei ole koskaan käynyt. Siksi mä en siivoa, koska se on taas tapa, joka ei käy minulle. Vaikka se olisi sopinut äidilleni. Näin se on tasapeli. ap [/quote] Siis..äitisi ei käy teillä mutta sinä et siivoa kostaaksesi äidille. Elät siis perheinesi paskan keskellä mutta äitisi ei sitä tiedä. Kukahan tilanteesta kärsii...? Muutenkin tunnut aika rasittavalta ihmiseltä. Täälläkin on tullut ihan asiallisia kommentteja, mutta alat haistattelemaan koska ne eivät ole sinun mieleesi. Mitä tapaamiseen tulee, sovi kummitätisi kanssa tapaaminen ja tee selväksi ettet halua äitiäsi mukaan. Mitäs väliä äitisi loukkaantumisella on jos ette muutenkaan pidä yhteyttä?
[/quote]
Miksi sä haukut minua? Totta hemmetissä mä tuun aggressiiviseksi, kun mua ei tueta. Ja se on esim. ihan tämämn kirjoittajan oma syy. nro 72 tajusi asian hyvin ja tuollainen auttaa, tukee ja kannustaa enemmän eteenpäin kuin mikään moite ikinä!
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:38"] [quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:28"] Niin mitä mä sanon äidin syytöksiin että hänen sukulaisensa saa hävetä silmät päästään minun takiani? Koska näkee, miten mä kohtelen äitiäni, eli en halua tavata kaikki yhdessä. En mä halua tuollaista kuunnella, en halua. ap [/quote] Ap, sun äidillesi on tärkeää vain kulissit. Kulissit= mitä muut minusta ajattelevat. En usko että sukulaisesi häpeää silmät päästään, tuo on vain äitisi tapa ilmaista että häntä itseään hävettää kun sukulainen tajuaa etteivät välinne ole kunnossa. On aika romahduttaa kulissit. Älä välitä äitisi syytöksistä, ne kertovat hänestä enemmän kuin sinusta. Et siis vastaa niihin muuta kuin että "äiti, se on ihan sun oma ongelmasi, ei minun". #30 [/quote] Mua häiritsee todella paljon aiheuttaa ongelmia kellekään. En usko, että voin sanoa toiselle, jolla on jonkinlainen hätä omista kulisesseistaan noin, koska kokisin aivan varmasti syyllisyyttä siitä, että halusinkin tehdä asioita eri tavalla kuin koskaan. Tavalla, joka sopisi minulle. Sellainen ei ole koskaan käynyt. Siksi mä en siivoa, koska se on taas tapa, joka ei käy minulle. Vaikka se olisi sopinut äidilleni. Näin se on tasapeli. ap [/quote] Siis..äitisi ei käy teillä mutta sinä et siivoa kostaaksesi äidille. Elät siis perheinesi paskan keskellä mutta äitisi ei sitä tiedä. Kukahan tilanteesta kärsii...? Muutenkin tunnut aika rasittavalta ihmiseltä. Täälläkin on tullut ihan asiallisia kommentteja, mutta alat haistattelemaan koska ne eivät ole sinun mieleesi. Mitä tapaamiseen tulee, sovi kummitätisi kanssa tapaaminen ja tee selväksi ettet halua äitiäsi mukaan. Mitäs väliä äitisi loukkaantumisella on jos ette muutenkaan pidä yhteyttä?
[/quote]
Miksi sä haukut minua? Totta hemmetissä mä tuun aggressiiviseksi, kun mua ei tueta. Ja se on esim. ihan tämämn kirjoittajan oma syy. nro 72 tajusi asian hyvin ja tuollainen auttaa, tukee ja kannustaa enemmän eteenpäin kuin mikään moite ikinä!
ap
[/quote]
Siis hänen oma syynsä on, ettei tue minua. Mä vastaan itse muuttua siitä aggressiiviseksi. Mikset tue minua tai ole hiljaa?? Etkö oikein tajua??
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:59"]
Mitä helvetin väliä sillä on mitä kummisi sinusta ajattelee? Anna pitää sinua vaikka hitlerinä; toisen ihmisen ajatukset eivät vaikuta sinuun paskan vertaa.
[/quote]
Jos hän ajattelee, että olen hullu, niin ei kai ne ajatukset tyhjästä synny? Tai että olen epämiellyttävä. Hän voi sitten tulla epähuomiossa tai minua inhotessaan jakamaan tätä käsitystään muillekin ja niin minusta alettaisiin puhua pahaa. Tämä on se, miksi en haluaisi, että minusta ajatellaan pahaa koska äitini sanoi niin. Sukumme on pieni eikä riski ole tavallaan iso tai ulotu moneen ihmiseen, mutta mikä oikeus sellaisella ajattelutavalla minusta on levitä minnekään? Kun se ei ole totta, mutta en mä voi todistaakaan, että ei ole.
ap