Lue keskustelun säännöt.
Äitini pyysi minulta yhtä asiaa, en puhu hänelle, mitä teen?
20.06.2015 |
Eli en ole enää puheväleissä äitini kanssa. Äiti ei tätä halua tajuta. Mies on ja on sanonut äidlleni, että viestit miehelleni, ei minulle, että äiti siis jättää minut rauhaan.
äiti ei ole tätä kuitenkaan kunnioittanut, vaan on kerran viestitellyt mulle kysyen kuulumisia. Surullistahan se on, että tähän on tultu, mutta hänelle on annettu monta tilaisuutta ymmärtää, miten kohdella minua niin, ettei pahoita mun mieltä ja kun ei halua ottaa mitään onkeensa niin katkaisin välit.
Mutta nyt mietin, mitä teen, kun äiti lähestyi minua ehdottaen, että hän ja eräs sukulaisensa jonka mäkin tunnen lapsuudestani, tulisivat meille käymään myöhemmin kesällä. Tai vaihtoehtoisesti niin, että näksimme kaikki äitini luona. Tämä sukulainen haluaa kuulemma nähdä lapseni.
En halua heitä meille, meillä on tosi sotkuista. Tavallaan siinä olisi se hyvää, että kun äiti on aina lytännyt minua aiheesta ja häpeää minua siksi, niin saisi hävetä sitten oikein kunnolla. Mutta ei se nyt olisi kivaa sitä sukulaista kohtaan tulla meille enkä jaksaisi siivota juurikaan.
Mä en halua mennä äidilleni. Se olisi sitten vain teatteria että välimme ovat muka kunnossa, sitä se on ollut tähän asti ja se teatteri on nyt minun osaltani loppu.
Mietin, että ehkä mies menisi vain lasten kanssa. Sekin harmittaa, koska ei heille nyt varmaan tämä sukulainen niin tärkeä ole. Ajomatkaaakin on reilusti toistasataa km suuntaansa.
Vielä tuli mieleen valkoinen valhe, mutta en vaan haluaisi lähteä sillekään tielle. Eli sanoisin, että olemme silloin juuri matkoilla. Mitä te tekisitte?
Kommentit (694)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 20:37"]
Kunhan oon päässyt äidistäni vähän enemmän eroon (erilleen), niin ehkä mä sit rauhoitun. Kesän lopulla oon jo paaaljon viisaampi. Äitikin nyt alkaa ehkä heräämään, että hänen tyttärensä ei nielekään enää mitä paskaa tahansa. Tai sitten ei. Mutta ainakaan mä en enää kohtele minua kuten äiti haluaa, vaan kuten mä itse haluan.
ap
[/quote]
Siis ihan joka asiassa, mitä hän keksii. Kuten esim. toi kyläily. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei välitä pitää lapsestaan huolta koska oma äitinsä oli tunnekylmä? Nyt, ap, sun pitäisi tajuta, että lapsi on kaikkein vähiten syyllinen koko kuvioon. Et sä voi kostaa viattomalle lapselle sun paskaa lapsuutta.
Valitettavasti näitä ihmisiä kuitenkin on. Lähipiirissä eräs isä sanoi "miksi mun lapsilla pitäisi olla hyvä lapsuus, ei mullakaan ollut". Voitte kuvitella, että kyseiset lapset eivät halua olla isän kanssa tekemisissä, ja nuorempi oireilee voimakkaasti.
Haluatko, ap, että sun lapsi ei aikuisena halua olla kanssasi tekemisissä? Haluatko lähettää heille viestejä ja soittaa puheluita, mutta niihin ei vastata, sinut sivuutetaan täysin?
No, en ylläty, ettei kukaan osaa oikein auttaa. Harvalla on tuollainen äiti ja osaa antaa neuvot selvitä itse ja/tai tulla toimeen. Kolmoseen oon kyllä pettynyt, hänen jos kenen ois luullut tietävän neuvot tilanteeseeni. On sellainen toiset huomiova persoona selkeästikin.
Ei vaan, oikeaasti ketjun tyhmin kommentoija! Loukkasit minua osaamatta auttaa!
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:19"]
Jaajaa, antifeministit koolla. Että jos yksikin nainen elää niinkuin valtaosa miehistä, niin se ei ole ihminenkään. Aapeen äiti saattaa yrittää häiriintyneellä tavalla suojella lastaan, joka siis on rikkaan suvun vesa ja äiti se tulokas? Jos äidille tytär on minuuden jatke, hän ei jollain tasolla käsitä, ettei tyttären asema suvussa ole uhattuna vaikka hänen onkin. Ja ultrakonservatiivisen nuorsukupolven naiset ovat kaikki samassa kurissa ja kauhussa kuin aapeen äiti, ja reagoivat siksi raateluhampaat edellä? Kuulkaa, vaikka teidän huushollinne kimaltaisi niin ettei ilman aurinkolaseja sisällä pärjää, ette te silti turvassa ole eikä avioliittonne taattu. Älkää purkako sitä ahdistusta aapeehen, se on rumaa.
[/quote]
Mitä vittua sä selität? Millä tavalla ap:tä kritisoivat ovat antifeministejä??? Ap:n mies sentään yrittää siivoilla, kun ap itse makaa sohvalla, eikä voi siivota, sillä jonkinlaisen kieron ajattelutapansa mukaan hän ilmeisesti kostaa äidilleen siten, että elää itse paskan keskellä. Kyse ei kuule ole ollenkaan mistään "ultrakonservatiivisuudesta" vaan normaalista hygieniasta, jota nyt ainakin lapsiperheessä tulee jollain tasolla yrittää pitää yllä. Tätä en edes ymmärtänyt
"ette te silti turvassa ole eikä avioliittonne taattu" WTF?
[/quote]
Tarkoitan sitä, että nykyinen keskustelun sävy on niin tuomitseva ja kurihenkinen, että marttayhdistys tuntuu vapauden tuulahdukselta. Lapsuudessani oli päinvastoin. Silloin myöskin nähtiin vaivaa sen eteen, että miehet ymmärtäisivät omaavansa myös kaksi kotityökykyistä kättä eikä vain kolme jalkaa. Nyt tietty naisvauhkojen kuriyhdistys yrittää tehdä tämän työn tyhjäksi ja palauttaa 50-luvun arvot ilman senaikaisia oikeuksia ja vapauksia.
Nuorsukupolven mielestä parasta mihin mies kykenee on siivoilun yrittäminen, ja sekin on ihan kauhean väärin ja peruste lastensuojeluilmoitukselle. Ehkä paine lastensuojelusta kevenisi, jos keksisitte miehensuojeluilmoituksen saman tien. Kun ette te niistä lapsista kuitenkaan niin huolissanne ole. Jos olisitte, ette provosoisi täällä heidän ahdistunutta äitiään ihan vain siksi, että se itseänne sattuu tyydyttämään.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:50"]
No, taitaa tapaaminen jäädä nyt väliin. Koska en tiedä millä lailla me fiksusti mentäisiin paikan päälle reilun sadan kilometrin päähän ilman äitiäni jonnekin kahvilaan. Niin ettei äiti koe sitä rätiksi päin naamaa ja ala syyttää siitä minua. Vai pitäisikö sen sukulaisen takia kuitenkin?
ap
[/quote]
Miksi ihmeessä välittäisit vähääkään siitä, miten äitisi kokee jonkin asian tai mistä hän sinua keksii syyttää? Sinähän et puhu hänelle, se on jo riittävän iso märkä rätti päin naamaa ettei siinä kummitädin tapaaminen mitään muuta miksikään. Mutta jos koet toiselle paikkakunnalle matkustamisen liian hankalaksi, niin kerro se kummillesi. Voithan kirjoittaa kirjeen tai soittaa ja kertoa hänelle, että olisi ihana tavata, mutta äitisi takia se on liian vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:36"]Onpahan syy olla haluamatta ihmisiä kylään kun ei viitsi siivota! Onko ap.n elämänhallinta pettänyt, oletko masentunut tai mt-ongelmainen? Tuo muukaan sepustus ei kuulosta ihan normaalilta. [/quote] Ap:n äiti todennäköisesti on yrittänyt saada häntä hoitoon ja tästä syystä ap on katkaissut välit, kun "eihän mua mikään vaivaa, siis mä nyt en vaan jaksa siivota enää". Tuo kohta missä kertoo, että en halua heitä meille, ON tosi sotkuista (eli tälläkin hetkellä, vaikka ei ole sukulaiset edes vielä tulossa) , niin eka sana mikä mulle tuli mieleen oli, siivoa. Kun on sotkuista, niin siivotaan, eikä ylläpidetä sotkua, joten todellakin ap:lla on elämänhallinnassa/mielialassa ongelmia. Tähän kaikkeen on nähtävästi ap:n äiti hyvä hyvyyttään yrittänyt puuttua. Voi voi..ja nyt ap pitää väliä, jotta ei tarvitse hoitaa asiaa, vaan mieluummin "leimaa" äitinsä sekaantujaksi.
[/quote]
No EI OLE yrittänyt saada minua hoitoon vaan kun aikoinaan nuorena menin terapiaan hänen takiaan niin nauroi, pilkkasi ja väheksyi sitä ja sanoi, että ei minua mikään vaivaa. Nyttemmin kun mieskin alkoi sanoa, ettei minulta ainakaan vaikeuksia puutu (ja viittasi lapsuuteeni että juuret siellä) niin on alkanut sitten ehdotella että menisin lääkäriin. Mensisi itse, saatanan vittu :)
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:44"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13
Kuule, kun mä en kuvittelekaan olevani täydellinen äiti. Mua paskempaa ei ehkä olekaan. Miten se tähän liittyy? Oli mullakin paska äiti, oon elossa. So what? Ei tää ollut äitiysketju, vaan miten toimin, kun äitini kuvittelee, että tuosta tulee jotain. En suoraan sanottuna jaksa nyt panostaa äitiyteen, vitut mä äitiydestä!
ap
[/quote]
Kas näin jatkuu lastensuojeluperheissä ongelmat sukupolvesta toiseen. Niin surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:50"]
No, taitaa tapaaminen jäädä nyt väliin. Koska en tiedä millä lailla me fiksusti mentäisiin paikan päälle reilun sadan kilometrin päähän ilman äitiäni jonnekin kahvilaan. Niin ettei äiti koe sitä rätiksi päin naamaa ja ala syyttää siitä minua. Vai pitäisikö sen sukulaisen takia kuitenkin?
ap
[/quote]
Miksi ihmeessä välittäisit vähääkään siitä, miten äitisi kokee jonkin asian tai mistä hän sinua keksii syyttää? Sinähän et puhu hänelle, se on jo riittävän iso märkä rätti päin naamaa ettei siinä kummitädin tapaaminen mitään muuta miksikään. Mutta jos koet toiselle paikkakunnalle matkustamisen liian hankalaksi, niin kerro se kummillesi. Voithan kirjoittaa kirjeen tai soittaa ja kertoa hänelle, että olisi ihana tavata, mutta äitisi takia se on liian vaikeaa.
[/quote]
No mulle on ikäni ollut ongelma se, että äiti syyttää minua! Aivan kuin mä olisin tehnyt jotain väärää? Siis jos tekin sanotte, että on okei mennä vain sen sukulaisen kanssa kahvilaan, niin silloinhan se pitäisi olla okei myös mun äidille. Ja sama juttu siis vaivaa mua siksi, että kun olin lapsi, sama kuvio. Mistä mä tiedän, mitä mä saan tehdä oikeutetusti, ja mitä en?
ap
Sä olet vielä äitisi tossun alla. Ei aikuisen ihmisen tarvitse tuolla tavalla syyllistyä äitinsä aivopieruista. Jos et halua häntä nähdä, niin älä näe. Jos haluat nähdä kummisi tai kummisi sinut, niin teidän tulisi sopia asiasta keskenänne. Jos tämä ei onnistu, niin anna asian olla. Miksi et jaksa hoitaa kotiasi? Vai onko kotisi siisti mutta ei tip tip, mikä ei kelpaa äidillesi? Keskity vain omaan elämääsi ja siitä nauttimiseen kuten se sinun perheellesi sopii, ei äidillesi tai muille sukulaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:44"][quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13 Kuule, kun mä en kuvittelekaan olevani täydellinen äiti. Mua paskempaa ei ehkä olekaan. Miten se tähän liittyy? Oli mullakin paska äiti, oon elossa. So what? Ei tää ollut äitiysketju, vaan miten toimin, kun äitini kuvittelee, että tuosta tulee jotain. En suoraan sanottuna jaksa nyt panostaa äitiyteen, vitut mä äitiydestä! ap [/quote] Kas näin jatkuu lastensuojeluperheissä ongelmat sukupolvesta toiseen. Niin surullista.
[/quote]
Oltaiskin haettu tai saatu apua kun olin nuori, mutta kuvitteletko?! Me ei oltu missään tekemisissä sellaisen ala-arvoisuuden kanssa! Hah! Ehkä ne ois sit havainneet, että äiti kohtelee lastaan kaltoin, eli lapsella ei ole kaikki hyvin. Yhtä vähän kuin moni juoppokaan "ei koskaan" koskenutkaan Alkon ripaan. Ei niin. Osti pimeän pullon. No, meillä ei ollut edes pimeää lastensuojelua.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:50"]
No, taitaa tapaaminen jäädä nyt väliin. Koska en tiedä millä lailla me fiksusti mentäisiin paikan päälle reilun sadan kilometrin päähän ilman äitiäni jonnekin kahvilaan. Niin ettei äiti koe sitä rätiksi päin naamaa ja ala syyttää siitä minua. Vai pitäisikö sen sukulaisen takia kuitenkin?
ap
[/quote]
Miksi ihmeessä välittäisit vähääkään siitä, miten äitisi kokee jonkin asian tai mistä hän sinua keksii syyttää? Sinähän et puhu hänelle, se on jo riittävän iso märkä rätti päin naamaa ettei siinä kummitädin tapaaminen mitään muuta miksikään. Mutta jos koet toiselle paikkakunnalle matkustamisen liian hankalaksi, niin kerro se kummillesi. Voithan kirjoittaa kirjeen tai soittaa ja kertoa hänelle, että olisi ihana tavata, mutta äitisi takia se on liian vaikeaa.
[/quote]
No mulle on ikäni ollut ongelma se, että äiti syyttää minua! Aivan kuin mä olisin tehnyt jotain väärää? Siis jos tekin sanotte, että on okei mennä vain sen sukulaisen kanssa kahvilaan, niin silloinhan se pitäisi olla okei myös mun äidille. Ja sama juttu siis vaivaa mua siksi, että kun olin lapsi, sama kuvio. Mistä mä tiedän, mitä mä saan tehdä oikeutetusti, ja mitä en?
ap
[/quote]
No, lähdetään siitä, että saat oikeutetusti tehdä niin kuin parhaaksi näet. Äitisi mielipiteestä, mielipahasta tai syyttelyistä sinun ei tarvitse välittää vähääkään. Jos äidillesi ei ole okei, että käyt kummisi kanssa kahvilla, niin silloin äitisi ei ole okei! Ja jos jäät odottamaan hänen hyväksyntäänsä ja syyttelyjen loppumista, niin saat odottaa hänen kuolemaansa asti, eikä syyttely lopu sittenkään, vaan kuulet äidin syyttelyt pääsi sisällä vielä haudan takaa.
Minulla on omaan äitiini ihan kohtalainen suhde, emme ole sydänystäviä mutta käyttäydymme kuitenkin kohteliaasti ja ystävällisesti toisiamme kohtaan. Jos minun äitini kuulisi, että menen tapaamaan kummitätiäni, hän olisi siitä vain iloinen. Sinun täytyy nyt vain kasvattaa itsellesi teflonpinta, josta kaikki äitisi syyttelyt valuvat pois jättämättä jälkeäkään. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. Mutta tsemppiä kuitenkin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 12:50"]
No, taitaa tapaaminen jäädä nyt väliin. Koska en tiedä millä lailla me fiksusti mentäisiin paikan päälle reilun sadan kilometrin päähän ilman äitiäni jonnekin kahvilaan. Niin ettei äiti koe sitä rätiksi päin naamaa ja ala syyttää siitä minua. Vai pitäisikö sen sukulaisen takia kuitenkin?
ap
[/quote]
Miksi ihmeessä välittäisit vähääkään siitä, miten äitisi kokee jonkin asian tai mistä hän sinua keksii syyttää? Sinähän et puhu hänelle, se on jo riittävän iso märkä rätti päin naamaa ettei siinä kummitädin tapaaminen mitään muuta miksikään. Mutta jos koet toiselle paikkakunnalle matkustamisen liian hankalaksi, niin kerro se kummillesi. Voithan kirjoittaa kirjeen tai soittaa ja kertoa hänelle, että olisi ihana tavata, mutta äitisi takia se on liian vaikeaa.
[/quote]
Ja kyllä mä voisin matkustaakin toiselle paikkakunnalle, mutta en halua asiasta mitään konfliktia äitini kanssa. Ja hän kyllä varmaan kokee, että hänen syrjäyttämisensä oman sukulaisensa nenän edessä on niin märkä rätti nenän edessä, että syyttää minua aivan varmasti. Mutta kun senhän piti siis olla hänelle ok? En mä halua ketään minua syyttämään! Mulla on aivan tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin! Tämä on ihan hirveää, että aina kaikki on minun vikani! Tee niin tai näin niin mä teen vääin!! Ei, mua alkaa oiekasti itkettää.
Mun äiti haluaa esittää sukulaiselle, että kaikki hyvin ja lapsensa pitää hänestä ja jos feidaan äidin tapaamisesta se on suora osoitus ainakin äidilleni, että näin ei ole ja sukulaisetkin sen näkee! Ja sit se on mun syy! Kuulemma vissiin joo.
Sanoin, ettei äiti ole ottanut niin todesta tätä, etten mä puhu hänelle plus sitä ei kukaan sukulainen tiedä, joten se ei ole läheskään niin suuri häpeä äidille nyt, ei hän siitä oo vielä niin isoa märkä rätti naamaan -kokemusta saanut, uskoakseni.
Ettekö te (kikki) tosiaankaan tajunneet heti, että äitini on hullu, tai vähintäänkin epävakaa, en minä?
ap
Miksi teillä on niin sotkuista ettei teille voi tulla koskaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koti pitää olla kunnossa myös lasten vuoksi. Tyhmää syytellä äitiä siitä, että on itse laiska. Ihmisiä tulee todella surkeista oloista ja he selviävät ja pystyvät pitämään asuntonsa kunnossa. Mitä äitisi on muka tehnyt sinulle? Mieti miten omat lapsesi puhuvat sinusta 15 vuoden kuluttua ja miltä heistä tuntuu asua epäsiistissä kodissa. Ehkä äidilläsikin on omat syynsä olla sellainen kuin on. Mitä sinä sanot, jos oma lapsesi menee terapiaan, koska joutui asumaan lapsena läävässä? Anna jo äidillesi ja itsellesi anteeksi ja ala elämään normaalia elämää.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:08"]
Sä olet vielä äitisi tossun alla. Ei aikuisen ihmisen tarvitse tuolla tavalla syyllistyä äitinsä aivopieruista. Jos et halua häntä nähdä, niin älä näe. Jos haluat nähdä kummisi tai kummisi sinut, niin teidän tulisi sopia asiasta keskenänne. Jos tämä ei onnistu, niin anna asian olla. Miksi et jaksa hoitaa kotiasi? Vai onko kotisi siisti mutta ei tip tip, mikä ei kelpaa äidillesi? Keskity vain omaan elämääsi ja siitä nauttimiseen kuten se sinun perheellesi sopii, ei äidillesi tai muille sukulaisille.
[/quote]
Ei ole koskaan ollut tip top, mutta silti ei ikinä kelvannut äidille. Nykyään en siivoa enää ollenkaan. Näin on ollut vajaan vuoden, aiemmin sentään yritin. Mies siivoaa, minkä siivoaa.
Ja kiitos, helpottikin kummasti eli ei sanoa minua ilmeisesti siis keskenkasvuiseksi idiootiksi, joka ei ole osannut poistua äitinsä tossun alta. Ei se niin ole, mä olisin tehnyt mitä vaan onnistuakseni. Sä et selkeästikään vain tajua elät omassa onnimaassasi. Jossaa olet saanut olla vapaasti kuka oletkaan. Hierrä nyt sitä puukkoa sellaisen haavassa jolla ei ole ollut samoja mahdollisuuksia!
ap
Selittelyn makua.
Jos haluat tavata sukulaiset niin tapaat, omassa kodissa ja omillla ehdoillasi tai jossain muualla omilla ehdoillasi. Jos et halua tavata, niiin et tapaa.
Elämä on helvetin paljon yksinkertaisempaa kun tiedätte mitä itse haluatte.
Oma elämäni on hauskaa, koska tiedän ketä haluan tavata ja ketä en.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:17"]
Koti pitää olla kunnossa myös lasten vuoksi. Tyhmää syytellä äitiä siitä, että on itse laiska. Ihmisiä tulee todella surkeista oloista ja he selviävät ja pystyvät pitämään asuntonsa kunnossa. Mitä äitisi on muka tehnyt sinulle? Mieti miten omat lapsesi puhuvat sinusta 15 vuoden kuluttua ja miltä heistä tuntuu asua epäsiistissä kodissa. Ehkä äidilläsikin on omat syynsä olla sellainen kuin on. Mitä sinä sanot, jos oma lapsesi menee terapiaan, koska joutui asumaan lapsena läävässä? Anna jo äidillesi ja itsellesi anteeksi ja ala elämään normaalia elämää.
[/quote]
Maksan hänen terapiansa. Miksi minun äitini ei tehnyt mitään? ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 20:39"]
Ap ei välitä pitää lapsestaan huolta koska oma äitinsä oli tunnekylmä? Nyt, ap, sun pitäisi tajuta, että lapsi on kaikkein vähiten syyllinen koko kuvioon. Et sä voi kostaa viattomalle lapselle sun paskaa lapsuutta.
Valitettavasti näitä ihmisiä kuitenkin on. Lähipiirissä eräs isä sanoi "miksi mun lapsilla pitäisi olla hyvä lapsuus, ei mullakaan ollut". Voitte kuvitella, että kyseiset lapset eivät halua olla isän kanssa tekemisissä, ja nuorempi oireilee voimakkaasti.
Haluatko, ap, että sun lapsi ei aikuisena halua olla kanssasi tekemisissä? Haluatko lähettää heille viestejä ja soittaa puheluita, mutta niihin ei vastata, sinut sivuutetaan täysin?
[/quote]
Mä olen katsonut, että mies pitää lapsista huolen. Olen tietenkin tiedostanut oman lapsuuteni vaikutuksen kykyyni olla äitinä, että se on tavallista matalampi. Sitä vain ei täysin näe, ennen kuin lapsia saa ja oma lapsuus aktivoituu aiempaa elävämmällä tavalla :((
Mies myös on tarkkana, että en toista äitini kuvioita lapsille. Osin siksi mä juuri voinkin pahoin, etten voi määräillä, päällepäsmäröidä, huutaen vaatia, kasvattaa pelolla jne, eli mulla ei ole toimivia tapoja kasvattaa. Ja se pahoinvointi mikä siihen liittyy kumpuaa siis siitä, että kiemurtelen ja kärsin, kun lasten kanssa kaikki on hidasta ja rauhallista, tai muutenkin kun heille annetaan heidän lähtöisesti ajatellen, ei aikuisen tarpeista lähtöisin. En siis ole kade, missään nimesssä, haluankin heille paremman lapsuuden kuin minulla oli ja ainakin toivon että se toteutuu minusta huolimatta, mutta mulla menee hermo, kun pelkään takaraivossani samaa mitä äitini hoki, eli että "ei tuosta tule mitään, ne eivät opi ikinä kunnioittamaan muita, niistä tulee muiden avun varaan jättäytyjiä" jne. Vaikka olen kyllä oikeasti ymmärtänyt, että nuo ovat ihan normaaleja asioita joista huolehditaan näin pienten kohdalla. Ja mies sen jaksaa onneksi tehdä. Mä en jaksais.
Mä jaksaisin ehkä toimia tyrannimaisen vanhempilähtöisesti, mutta koska se toimi näin huonosti mun ja yh-äitini kanssa, en halua sitä.
ap
Vaikka, ap, sanot että haluat itse valita kotisi siisteystason, sinulla on kuitenkin lapsi. Miksi haluat että lapsesi asuu sotkun keskellä? Ihan sama millaisessa kaaoksessa yksinäinen ihminen asuu, mutta lapsen ei tarvitse.
Ketju on lukittu.
Kolmoselle: Älä syyllistä ap:ta, kun et tiedä mitä kaikkea muuta tuossa on taustalla. Kyse ei ole itsekkyydestä. Ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi siten kun on toivonut ja olla olematta tekemisissä sellaisten sukulaisten kanssa jotka aiheuttavat pahaa oloa. Äidin tehtävä ei ole arvostella täysi-ikäistä lastaan.
AP, ei oo pakko jos ei taho. Sulla on oikeus sanoa ettet halua tavata ja oikeus kertoa ettet halua yhteydenottoja jos ne eivät hyvältä tunnu. Itse päätät kuka lapsesi näkee ja kuka ei, se ei ole äitisi päätettävissä. Huonoa omatuntoa ei tarvitse kokea tämän asian vuoksi. Jatkoa varten:puhelinnumeron voi aina vaihtaa salaiseksi.