Lue keskustelun säännöt.
Puhelut vaikkei ole mitään asiaa
16.07.2022 |
Tuleeko teille tällaisia usein? Keneltä? Jutteletteko pitkään niitä näitä?
Mä en välittäisi tällaisia puheluita ollenkaan (sukulaistädit ja pari ystävääkin soittelevat), oma kiireinen elämä muttei kuitenkaan mitään varsinaisesti kerrottavaa niin tulee aina niin vaivaantunut tunnelma kun en jaksa olla tekopirteä ja tehdä tikusta asiaa selostaen innolla jotain ihan mitäänsanomatonta asiaa omassa arjessa. Ja kuunnella heidän selontekoaan aivan samanlaisista yhdentekevistä asiosita...
Nuokin soittelijat ovat työelämässä vielä, löytyy perhettä jne niin eivät ne nyt yksinäisyyttäänkään useimmiten soittele.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Pitävät yhteyksiä yllä? Jos ei soittele niin se aina vaikeutuu ja joku päivä ei enää kehtaa/uskalla. Sitten ei kukaan enää soita.
Mutta mun mielestä silloin soitellaan vähän liian usein kun ei oikeasti ole mitään kerrottavaa tai oikeaa kuulumisten vaihtoa. Yksikin täti soittaa kerran viikossa ja jaarittelee ummet ja lammet omista asioistaan, mun kuulumiset on sillä kuitattu että sanon ettei ole mitään erikoista kun en vaan jaksa tota tekopirteää selostamista. En edes vastaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sano sille tädille, että älä soittele enää, jos ei ole mitään asiaa. Ongelma ratkaistu lopullisesti. Laita vielä estot päälle, niin kukaan sukulainen eikä tuttava vaivaa sinua puheluilla enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitävät yhteyksiä yllä? Jos ei soittele niin se aina vaikeutuu ja joku päivä ei enää kehtaa/uskalla. Sitten ei kukaan enää soita.
Mutta mun mielestä silloin soitellaan vähän liian usein kun ei oikeasti ole mitään kerrottavaa tai oikeaa kuulumisten vaihtoa. Yksikin täti soittaa kerran viikossa ja jaarittelee ummet ja lammet omista asioistaan, mun kuulumiset on sillä kuitattu että sanon ettei ole mitään erikoista kun en vaan jaksa tota tekopirteää selostamista. En edes vastaa aina.
Minulla on tälläinen tuttava. Kertoo ystäviensä ja puolituttujensa asiat juurta jaksain. En edes tunne niitä ihmisiä, joten on tylsää kuuneltavaa. Itse en jaksa käydä läpi jokaista pientä tekemistäni, muiden tekemisistä puhumattakaan. Yleensä puhelut menevätkin niin, että vastaan aina väleissä joo tai ok.
Rasittavia. Monesti olen vastaamatta, soitan sitten myöhemmin ja vetoan kiireeseen, etten ehdi kauaa puhua. En jaksa, enkä osaa jaaritella puhelimessa, haluan puhua kasvotusten.
Vierailija kirjoitti:
No sano sille tädille, että älä soittele enää, jos ei ole mitään asiaa. Ongelma ratkaistu lopullisesti. Laita vielä estot päälle, niin kukaan sukulainen eikä tuttava vaivaa sinua puheluilla enää ikinä.
Oho, upposikin.
Miksi mun täytyy kunnioittaa tätejä ja kuunnella näitä puheluita eivätkä he kunnoita mua ja soittele harvemmin? Ihan vaan kysyn kun noin kovasti hermostuit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pitää odottaa kotona vaikka huoltomiestä ja on tylsää, silloin soitan jollekin tädille tms. Tulee lörpöteltyä kaikenlaista tyhjänpäiväistä.
Tuo on vähän vanhempien ihmisten juttuja. Ennen jaariteltiin tunti puhelimessa ihan helposti. Siis viime vuosisadan puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm...oli kammottavaa kuulla tämä 20 vuoden tyhjien ja turhien puheluiden jälkeen. Ikinä en itse ollut tajunnut, että toinen ei välitä olla puhelimessa. Viime puhelusta tulee nyt joku kolme vuotta ja seuraavaa puhelua ei tule. Asumme eri maissa, joten vähiin käy yhteydenpito.
Vierailija kirjoitti:
Hmm...oli kammottavaa kuulla tämä 20 vuoden tyhjien ja turhien puheluiden jälkeen. Ikinä en itse ollut tajunnut, että toinen ei välitä olla puhelimessa. Viime puhelusta tulee nyt joku kolme vuotta ja seuraavaa puhelua ei tule. Asumme eri maissa, joten vähiin käy yhteydenpito.
Jos oikeasti ei ole luontevaa vaihtaa kuulumisia eri maissa asuen, miksei vaikka sellainen "joulukirje"-yhteydenpito käy eli tärkeimmät kuulumiset kerran vuoteen vaan täytyy ihan jatkuvasti soitella tikusta asiaa kun mitään oikeaa, luonnollista syytä soittelulle ei kerta kaikkiaan enää ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse soitan vain silloin kun on asiaa, silloinkin yleensä laitan ensin tekstarin että voinko soittaa tänä iltana kuudelta.
On todella ärsyttävää, kun joku sukulainen soittaa ja aloittaa puhelun "ei mulla mitään asiaa ollut, kunhan olisin kuulumisia kysynyt".
Mitä "kuulumisia"? Jos minulle olisi tapahtunut jotain merkittävää, niin olisin kyllä soittanut itse ja kertonut. Ja sitten alkaa kuulustelu: Oletkos viime aikoina tapaillut ketään? Eikö se gradu ole vieläkään valmis? Joko olet löytänyt työpaikan?
Olisi ihan kiva soittaa itse silloin kun ON jotain uutisia: valmistuin yliopistosta, pääsin töihin, rakastuin työkaveriini ja elämäni on nyt täydellistä. Mutta jos ei ole mitään kerrottavaa, niin miksi pitäisi tuhlata aikaansa tyhjän puhumiseen?
Vierailija kirjoitti:
Itse soitan vain silloin kun on asiaa, silloinkin yleensä laitan ensin tekstarin että voinko soittaa tänä iltana kuudelta.
On todella ärsyttävää, kun joku sukulainen soittaa ja aloittaa puhelun "ei mulla mitään asiaa ollut, kunhan olisin kuulumisia kysynyt".
Mitä "kuulumisia"? Jos minulle olisi tapahtunut jotain merkittävää, niin olisin kyllä soittanut itse ja kertonut. Ja sitten alkaa kuulustelu: Oletkos viime aikoina tapaillut ketään? Eikö se gradu ole vieläkään valmis? Joko olet löytänyt työpaikan?
Olisi ihan kiva soittaa itse silloin kun ON jotain uutisia: valmistuin yliopistosta, pääsin töihin, rakastuin työkaveriini ja elämäni on nyt täydellistä. Mutta jos ei ole mitään kerrottavaa, niin miksi pitäisi tuhlata aikaansa tyhjän puhumiseen?
Näin juuri. Ja sitten tämä puhelu tulee vaikka kesken päiväunien tms ja sitten täytyy esittää pirteätä ja iloista että no voi kiva kun soitit! Vaikka ei mitään kerrottavaa tosiaan edes ole. Kummallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on varmasti 30v tai nuorempi? Meillä 50v tai vanhemmilla on aina ollut tapana soitella kuulumisia toisillemme. Muuten kaikki yhteydenpito olisi jäänyt kokonaan ja vieraannuttu toisistamme. Nykynuoret ei jaksa yhtään mitään: kuunnella puheluita, soittaa puhelimella, ei jakseta vastata tekstiviesteihin, tai vastaus on jokin emoji, eikä mihinkään viesteihin kun on niin kamala kiire eikä mitään asiaa kellekään, vaikka toinen kysyisi jotain itselleen tärkeää. Narsistinen ikäluokka, totta tosiaan. Me siskojeni ja äitini kanssa soittelemme usein, puhutaan joskus jopa tunti tai puolitoista kun asutaan kaikki eri paikkakunnalla. Isällekin soittelin kun vielä eli. Ystävien kanssa soittelemme myös. Kenenkään elämä ei ole koskaan ollut niin kiireinen ettei joskus ehtisi soittaa ja pitää yllä ihmissuhteita.
Nuorilla on some jossa vain kytätään toisten elämää, koskaan ei kommentoida. Esitetään kiireistä muille. Surullista! En hetkeäkään usko että ihmisten elämä olisi niin kiireinen ettei yhteen viestiin ehdi lyhyesti vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm...oli kammottavaa kuulla tämä 20 vuoden tyhjien ja turhien puheluiden jälkeen. Ikinä en itse ollut tajunnut, että toinen ei välitä olla puhelimessa. Viime puhelusta tulee nyt joku kolme vuotta ja seuraavaa puhelua ei tule. Asumme eri maissa, joten vähiin käy yhteydenpito.
Jos oikeasti ei ole luontevaa vaihtaa kuulumisia eri maissa asuen, miksei vaikka sellainen "joulukirje"-yhteydenpito käy eli tärkeimmät kuulumiset kerran vuoteen vaan täytyy ihan jatkuvasti soitella tikusta asiaa kun mitään oikeaa, luonnollista syytä soittelulle ei kerta kaikkiaan enää ole?
Kuvittelin, että sitä kutsutaan ystävyydeksi. Pinnallinen "joulukirje"-yhteydenpito on jonkun toisen juttuja, ei minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä tavalla pidetään sosiaalisia yhteyksiä yllä
Äitini kanssa
Tai hyvä tarkistaa että on kunnossa
Isälläni on tapana soitella kuulumisia ilman sen kummempaa asiaakaan ja saattaa toisinaan jutella pitkäänkin. Myös tyttäreni usein puhuu useita tunteja jonkun kaverinsa kanssa samalla, kun jotain muuta. Ei kai siinä aina tarvitse olla sen kummempaa asiaakaan.
Nykyään ei ketään oikein soittele mistään syystä. Joskus nuoruudessa lankapuhelinten aikaan molemmat mummot ja äiti soittelivat lankapuhelimeen ilman mitään kummoisempaa syytä.
Vierailija kirjoitti:
Itse soitan vain silloin kun on asiaa, silloinkin yleensä laitan ensin tekstarin että voinko soittaa tänä iltana kuudelta.
On todella ärsyttävää, kun joku sukulainen soittaa ja aloittaa puhelun "ei mulla mitään asiaa ollut, kunhan olisin kuulumisia kysynyt".
Mitä "kuulumisia"? Jos minulle olisi tapahtunut jotain merkittävää, niin olisin kyllä soittanut itse ja kertonut. Ja sitten alkaa kuulustelu: Oletkos viime aikoina tapaillut ketään? Eikö se gradu ole vieläkään valmis? Joko olet löytänyt työpaikan?
Olisi ihan kiva soittaa itse silloin kun ON jotain uutisia: valmistuin yliopistosta, pääsin töihin, rakastuin työkaveriini ja elämäni on nyt täydellistä. Mutta jos ei ole mitään kerrottavaa, niin miksi pitäisi tuhlata aikaansa tyhjän puhumiseen?
Minkälainen painoarvo valmistumisillasi on ihmiselle, jonka kanssa et ole tekemisissä?
Muutamilta ravintoloissa tapaamiltani naisilta olen saanut tällaisia puheluja, kun olen antanut heille pyynnöstä numeroni. Haluavat usein kertoa omasta suhdetilanteestaan (seksitön tai rakkaudeton suhde jne.) loputtomiin jonkinlaisena terapiasessiona, kunhan ovat puhelun aluksi vaihtaneet normaaleja kuulumisia.
En minä aio toimia kenenkään parisuhteeseensa pettyneen naisen ilmaisena terapeuttina enkä myöskään halua kuulla heidän suhdeongelmistaan, joten nämä naiset päätyvät heti estolistalle. Huvittavinta tässä on, että jotkut näistä naisista ovat yrittäneet soittaa vielä useita kertoja, kun katselen estettyjen puhelujen listaa. Menisivät terapiaan, sitä vartenhan terapeutit ovat olemassa.
Pitävät yhteyksiä yllä? Jos ei soittele niin se aina vaikeutuu ja joku päivä ei enää kehtaa/uskalla. Sitten ei kukaan enää soita.