Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

No niin saittepas nyt nenillenne te liian aikaisin kiinteisiin siirtyvät.

Vierailija
04.01.2006 |

No nyt on ihan turha alkaa enää kertoa mutu-juttuja, kun on kerran aiheesta tehty tutkimus. Mutta toisaalta eihän se kuitenkaan kaikkia äitejä silti hetkauta, kun ette kuitenkaan välitä lapsistanne. Hävetkää mokomat lasten pilaajat.

Kommentit (96)

Vierailija
1/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä en ole kuullut. Kertokaa enemmän asiasta tietävät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ku vauvaa täysimetetty 6kk ja kiinteät ei yllättäen maistukkaan ja yöt huudetaan nälkää :(

Vierailija
4/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 3565 Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) ­tutkimukseen osallistuneen lapsen varhaisvaiheen ruokintaa (menetelminä ruokapäiväkirja, lisäruokien aloitusikälomake sekä kyselylomake) ja diabeteksen esiasteen kehittymisestä kertovien vasta-aineiden ilmaantuvuutta. Imeväisruokinnan kansalliset ja kansainväliset suositukset ovat Suomessa vielä saavuttamatta. Yksinomaisen imetyksen kesto oli keskimäärin 1.5 kk, kun suositus on puolen vuoden ikään saakka. Vain joka toinen lapsi sai vielä puolen vuoden iässä äidinmaitoa (osittaista imetystä suositellaan vuoden ikään saakka). Ensimmäisiä lisäruokia ja maitovalmisteita lapset saivat suositeltua aiemmin. Perheiden sosioekonomiset erot heijastuvat vahvasti imeväisruokintaan; yli 30-vuotiaan, hyvin koulutetun ja tupakoimattoman äidin tyttövauvalla on suurin todennäköisyys tulla ruokituksi suositusten mukaisesti imeväisiässä. Suosituksia aikaisempi eli ennen neljän kuukauden ikää aloitettu marjojen, hedelmien ja juuresten käyttö oli yhteydessä tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantuvuuteen. Tämä täysin uusi havainto vaatii lisätutkimuksia. Seuraava askel on tutkia löydöksen toistettavuus isommalla aineistolla. Lisäksi on pyrittävä selvittämään heijastaako kyseisten ruoka-aineiden varhainen aloitusikä joitakin muita, vielä määrittelemättömiä ympäristö- tai elintapatekijöitä. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä imeväisikäisten imetykseen ja lisäruokien aloittamiseen liittyviä valtakunnallisia ravitsemussuosituksia, joiden käytännön tasolle saattamisessa näyttäisi vielä riittävän haastetta. Niistä poikkeaviin ruokavaliomuutoksiin ei toistaiseksi ole aihetta edes suuren diabetesriskin omaavilla lapsilla.



Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvitettiin 224 raskaana olevan oululaisäidin otoksesta frekvenssikyselyllä ja ruokakirjanpidolla. Monipuolisesti ja tasapainoisesti koostettu ruokavalio tyydyttää raskauden ajan lisääntyneen tarpeen D-vitamiinia ja rautaa lukuun ottamatta. Myös folaatin saanti jää helposti suositeltua pienemmäksi. Ravintovalmisteiden käyttö oli runsasta, mutta osittain väärin painottunutta. D-vitamiinivalmisteiden talvikautisesta käytöstä annettu suositus toteutui huonosti, kun taas monivitamiinivalmisteita käytettiin yli tarpeen. Nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ruokavalio oli kauimpana suosituksista. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat tarkoituksenmukaiseen valmisteiden käyttöön ohjaaminen, sosiaalisten riskiryhmien varhainen tunnistaminen ja heidän elintapojensa tukeminen lapsen terveyttä rakentavaksi ja suojelevaksi sekä raskaudenaikaisten paino-ongelmien ehkäisy ja hoito.



Äidin raskauden ja imetyksen aikaisen maidon kulutuksen yhteyttä lapsen immuunivasteisiin maitoproteiineille selvitettiin lapsuusiän diabeteksen ravintoperäisen ehkäisytutkimuksen (TRIGR) esitutkimusaineistossa. Ainutlaatuisessa tutkimusasetelmassa, jossa lasten ruokavaliosta puuttuivat kaikki lehmänmaitoaltisteet ensimmäisen puolen vuoden aikana, löydettiin vain muutama yhteys äidin raskauden tai imetyksenaikaisen maitotuotteiden käytön ja lapsen immuunivasteiden välillä.



Ravinnon ja sairauksien välisten tutkimusten painotus on viimeaikoina vahvasti suuntautunut elämänkaaren alkupäähän; sikiökauden sekä ensimmäisten elinvuosien ravitsemuksen mahdolliseen yhteyteen lapsen myöhempään sairastumisriskiin. Tämän väitöstutkimuksen merkittävimmät tulokset kertovat, että raskausajan ja imeväisiän ruokavalio Suomessa ei kaikilta osin yllä suositusten tasolle. Äidin koulutus, ikä ja tupakointi sekä lapsen sukupuoli määrittävät vahvasti ruokavalion koostumusta sekä imetyksen kestoa. Täysin uusi tulos on ensimmäisten kiinteiden lisäruokien suosituksia varhaisemman aloittamisiän mahdollinen yhteys tyypin 1 diabetekseen.





Vierailija
5/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Keskoslasten vanhemmat eivät varmaan sitten välitä lapsistaan, kun he aloittavat kiinteiden annon lapsilleen jo 3 kuukauden iässä ja lihasoseetkin astuvat kuvaan mukaan 4 kuukauden iässä. Katsos, keskoslapsille on ihan omat ravinto-ohjeensa, joita tulee noudattaa.

Maailma ei ole niin mustavalkoinen kuin ehkä kuvittelit...

Ja lopuksi. Näin tutkijan näkökulmasta: Väitöskirja ei ole yhtä kuin Raamattu.

Vierailija:


No nyt on ihan turha alkaa enää kertoa mutu-juttuja, kun on kerran aiheesta tehty tutkimus. Mutta toisaalta eihän se kuitenkaan kaikkia äitejä silti hetkauta, kun ette kuitenkaan välitä lapsistanne. Hävetkää mokomat lasten pilaajat.

Vierailija
6/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Väitöstutkimus antaa osviittaa siitä, että varhaisiän ravitsemuksella, varsinkin kiinteiden lisäruokien suosituksia varhaisemmalla aloittamisella, on yhteyttä nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuteen. "



Antaa osviittaa, on yhteyttä... Ei nuo nyt ole mitään kiveen hakattuja totuuksia, tutkimuksia tehdään koko ajan erilaisn tuloksin. Kukin poimii sieltä sitten mieleisimmät. :)



Vasta luin täällä ketjun, missä odottavaa naista kehotettiin ostamaan nicorettea tupakinhimoon, " kun on se vaarattomampaa kuin tupakka" . Toissailtana maikkarin uutisissa sanottiin tupakoinnin olevan vaarattomampaa kuin nikotiinivalmisteet raskauden aikana.. Tämäkin yksi UUSI tutkimus. Rauhoituhan.. Ehdottomia totuuksia ei olekaan. 30 vuoden päästä saatetaan kieltää koko rintaruokinta vaikka mimmoisin perustein. Vähän avoimuutta ja omilla aivoilla ajattelua, kanssaäidit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saat jotain nautintoa, kun voit näpäyttää ja todeta " mitä minä sanoin?" Huh huh... lapsihan se siihen diabetekseen mahdollisesti sairastuva on, ei vauva itse ole ruokavaliotaan valinnut. Sinä siis saat sadistista nautintoa lapsen kärsimyksestä? Hakeudu hoitoon.

Vierailija
8/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:

Ja lopuksi. Näin tutkijan näkökulmasta: Väitöskirja ei ole yhtä kuin Raamattu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, että parempi että lapsi saa mahdollisesti diabeteksen? Ja mistä lie moinen käsitys ettei 6kk imetetyt suostu syömään mitään muuta...

T: kahta 6kk täysimettänyt äiti, ei ongelmia kummankaan ruokailussa

Vierailija:


ku vauvaa täysimetetty 6kk ja kiinteät ei yllättäen maistukkaan ja yöt huudetaan nälkää :(

Vierailija
10/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidin vika, siis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta kyllähän mammat täällä tietää paremmin... =D

Vierailija
12/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


jos jokainen äiti pakotettaisiin imettämään lasta, tulee sitä maitoa sitten tai. Imetys suojaa myös aikuisiässä eri sairauksilta ja mitä pidempään on imetetty, niin sitä huolettomammin voi syödä rasvaisia ruokia, juoda viinaa, polttaa tupakkaa, jne. Tissimaito suojaa kaikelta lopun elämän!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä ei kannata aloittaa keskustelua mistään, mikä liittyy kiinteiden aloitusikään tai imetykseen.

Paras pysyä sillä linjalla, että korvikkeet on yhtä hyviä kuin äidinmaito ja soseet voi aloittaa vaikka jo 1kk ikäiselle, että äiti saa nukkua paremmin...

Vierailija
14/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menikö jauhot suuhun?



-Keskoslapsen äiti-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

>Ja lopuksi. Näin tutkijan näkökulmasta: Väitöskirja ei ole

>yhtä kuin Raamattu.



Kaksoispisteen jälkeen tulee iso kirjain vain siinä tapauksessa, että sitä seuraa monta virkettä, joihin kaksoispisteellä viitataan.



Vierailija
16/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ei kiinnosta miten muut lapsiansa syöttää, jokainen hoitakoon omansa.

Vierailija
17/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja lakkaa sinä nipottamasta, " äidinkielen opettaja" .

Vierailija:


>Ja lopuksi. Näin tutkijan näkökulmasta: Väitöskirja ei ole

>yhtä kuin Raamattu.

Kaksoispisteen jälkeen tulee iso kirjain vain siinä tapauksessa, että sitä seuraa monta virkettä, joihin kaksoispisteellä viitataan.

Vierailija
18/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eihän se, että teidän lapsilla ei niitä syömis ongelmia tullut, tarkoita sitä etteikö niitä monella olisi?



Ja ONNEKSI sinun lapsesi AINAKIN säästyvät diabetekseltä :D:D:D

Vierailija
19/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että saat tyydytystä jos jonkun toisen äidin lapsi sairastuu? Todella outo ajatusmaailma sinulla, toivottavasti et kuulu tuttavapiiriini :/

Vierailija
20/96 |
04.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tarkoita sitä että niitä on yleisesti kaikilla!!!?

Hohhoijaa tätä järjen lentoa....

Vierailija:


eihän se, että teidän lapsilla ei niitä syömis ongelmia tullut, tarkoita sitä etteikö niitä monella olisi?

Ja ONNEKSI sinun lapsesi AINAKIN säästyvät diabetekseltä :D:D:D

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi yhdeksän