Hätäiset, hosuvat ihmiset

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 23:28"]

Työkaverillasi voi olla ADD. Googlaa.

[/quote]

Parempi olisi vaikka niin. Ehdin jo epäillä narsismia. Ap

Olen asunut Etelä-Euroopassa ja siellä hommat hoidetaan suit sait, joskin usein leväperäisesti. Suomalaiset tunnetaan hitaina ja vähäpuheisina. Älykkyyttäkin epäillään tämän ja tietyn luottavaisuuden takia.

Kun ihmisellä on hyvä itsetunto, ei tarvi ottaa itseensä mistään aiheettomasta. Toki itsekään en oikein kestä juurtajaksain-ja-pikkutarkasti & h-i-t-a-a-s-t-i etenijää. Hermot menee. :D

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 23:32"]

Olen asunut Etelä-Euroopassa ja siellä hommat hoidetaan suit sait, joskin usein leväperäisesti. Suomalaiset tunnetaan hitaina ja vähäpuheisina. Älykkyyttäkin epäillään tämän ja tietyn luottavaisuuden takia.

Kun ihmisellä on hyvä itsetunto, ei tarvi ottaa itseensä mistään aiheettomasta. Toki itsekään en oikein kestä juurtajaksain-ja-pikkutarkasti & h-i-t-a-a-s-t-i etenijää. Hermot menee. :D

[/quote]

En ole ihan niin hidas, vaan rutinisoitunut työntekijä, joka ei haluta vaarantaa potilasta vastuullisessa työssä. Muuten olisi ihan sama - esim. jos vaikka hyllytettäisiin kaupassa deodorantteja. 

Ap

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:46"][quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:33"]

Mä olen itse hosuja. Se on mun temperamentti. Olen nopea ja en kestä hidastelua. Valitettavasti kun on nopea ja ei mikään pikkutarkka luonne, tekee myös virheitä. Olen myös todella puhelias. Monesti työpäivien jälkeen koen morkkista siitä, miten käyttäydyn, sitten jaksan tsempata pari päivää,kunnes mopo karkaa käsistä. Mun työkaveri on rauhallinen, hidas ja hiljainen, ja huomaan hänen olemuksensa vaan ruokkivan omaani.

[/quote]

Kuulostaa tutulta. Olen myös yrittänyt palauttaa eroavaisuutta introverttiyteen ja ekstraverttiyteen. Onkohan tässä olettamuksessa perää? 

En ymmärrä miten voi olla kestämättä hitautta.

Ap
[/quote]Kuulostat ap itse aika sietämättömältä ja tuomitsevalta. Vain hitaat ovat oikeassa?

Mikset ap yritä olla nopea mutta huolellinen, jos kerran olet rutinoitunut ja hyvää? Hirveä hitaus voi myöskin olla erittäin ärsyttävää, ihan yhtälailla kuin nope huolimattomuus...

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:34"]

Mun entinen työkaveri oli tuollainen. Se vei kaiken energian.

[/quote]

Pitää lisätä, että hosuvaan toimintaan sisältyy myös toisten ihmisten, esimerkiksi minun, suorituksen arvostelua. En pysy tuollaisen ihmisen tahdissa ja tekee mieli heittää kaikki läskiksi, kun mitään ei voi tehdä kunnolla, tai sitten yrittää selviytyä tilanteista yksin, pyytämättä toista apuun. Paha vaan, kun toinen sitten pyytämättä tunkee vielä nokkansa kaikkiin tilanteisiin.

Ap

[/quote]

Mitä, jos ottaisit asian puheeksi hänen kanssaan. Kertoisit, että sinä olet tällainen rauhallinen ja ymmärrät, että toinen haluaa auttaa sinua nopeammin, mutta että se saa sinut enemmänkin hermostumaan ja alisuoriutumaan. Tekisitte säännöt, miten kumpikin voi olla parhaimmillaan.

Eikö työpaikoilla osata pu-hu-a asioista? Sinun ongelmista pitää keskustella. 

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:19"]

Joudun työni puolesta olemaan tekemisissä naisen kanssa, joka hosuu ja sählää. Emme ole samalla aaltopituudella ja yhdessäolo alkaa olla ahdistavaa. Olen tyystin toisenlainen: rauhallinen, järjestelmällinen, tarkka ja täsmällinen. Hermostun hosujan seurassa ja työni sujuu siksi huonommin kuin normaalisti ja näytän omasta mielestäni tyhmemmältä kuin oikeasti olen. Hosujan kanssa oleminen syö myös valtavasti energiaa ja tunnen olevani uupunut, kun en löydä edes yhteisiä keskustelun aiheita - puhumattakaan jostakin syvällisemmästä kohtaamisesta. 

En vain yksinkertaisesti pysty ymmärtämään hätäistä, hosuvaa ja huolimatonta ihmistä, joka tekee kaiken vähän sinne päin ja jonka jälkiä saa usein siivota tai korjata. 

Onko tällainen hätäileminen aito persoonallisuuden piirre vai onko kyse epävarmuudesta ja huonosta itsetunnosta? Miten hosuja oikein näkee itsensä? Ajatteleeko hän olevansa nopea ja tehokas ja muunlaisten olevan turhauttavan hitaita? 

Koska tilanne on ajautumassa konfliktin suuntaan, olisin kiitollinen neuvoista. Ehkä jos tajuisin paremmin mitä äkkinäisen ihmisen päässä liikkuu, yhteistyömme voisi onnistua paremmin.

[/quote]

Näitä samoja sählääjiä löytyy miehissäkin. Luulevat ehkä olevansa tehokkaampia tai ainakin toivovat näyttävänsä sellaiselta. Rasittavia tyyppejä työkavereina, usein ovat myös pomojen perseennuolijoita.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 07:14"]

Eikö työpaikoilla osata pu-hu-a asioista? Sinun ongelmista pitää keskustella. 

[/quote]

Työpaikoilla ei osata puhua. Tässäkin selvä tilanne, että molemmat kokevat tekevänsä jotakin hyvää, mutta toisen tyyli ärsyttää. Ei oteta puheeksi ja tulee loukkaantumisia ja välttelyä. Vähän ajan päästä konflikti on valmis, vaikka siihen ei oikeasti ole mitään syytä. Työpaikan ilmapiiri piloilla. Molemmilla olisi oikeasti vastuu selvittää asia. Ei se niin monimutkaista ole, mutta vaatii toisen ihmisen kohtaamista. Täälläkin vaan polarisoidaan ja haukutaan erilaista tyyliä. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Se olisi hyvä huomata.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 07:04"][quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:46"][quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:33"]

Mä olen itse hosuja. Se on mun temperamentti. Olen nopea ja en kestä hidastelua. Valitettavasti kun on nopea ja ei mikään pikkutarkka luonne, tekee myös virheitä. Olen myös todella puhelias. Monesti työpäivien jälkeen koen morkkista siitä, miten käyttäydyn, sitten jaksan tsempata pari päivää,kunnes mopo karkaa käsistä. Mun työkaveri on rauhallinen, hidas ja hiljainen, ja huomaan hänen olemuksensa vaan ruokkivan omaani.

[/quote]

Kuulostaa tutulta. Olen myös yrittänyt palauttaa eroavaisuutta introverttiyteen ja ekstraverttiyteen. Onkohan tässä olettamuksessa perää? 

En ymmärrä miten voi olla kestämättä hitautta.

Ap
[/quote]Kuulostat ap itse aika sietämättömältä ja tuomitsevalta. Vain hitaat ovat oikeassa?
[/quote]

Niinpä. Ap ei koko ketjussa osoita koskaan edes yrittäneensä asettua työkaverinsa asemaan: koko ketju on vaan minä minä, minä olen oikeassa, työkaveri väärässä... Kun kyse ei edes ole siitä vaan erilaisista tyyleistä ja persoonista.

Jo otsikko kertoo siitä että ap on päättänyt olla tässä asiassa oikeassa: ei nopeat mutta huolimattomat vaan "hätäiset, hosuvat". Aikamoinen arvolataus sulla tuossa ap. Olisi varmaan aika ikävää olla ap:n työkaveri jos ei itsellä olisi TASAN sama persoonallisuus kuin ap:llä...

Ap vaikuttaa perfektionstilta ja se on haasteellinen ominaisuus nykytyöelämässä hoitoalalla, sillä nykyisin asiat pitäisi hoitaa riittävän hyvin eli potilasturvallisesti, mutta tehokkaasti. Vaikeaa ihmisille, jotka ovat perusteellisia ja harkitsevia. Kummankin pitäisi mennä itseensä. Nopea tyyppi on varmaan kärsimätön ja ärsyyntyy hitaamman nysväämisestä ja hitaampi ärsyyntyy hosumisesta. Mikä olisi hyvä keskitie?

[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:46"][quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 22:33"]

Mä olen itse hosuja. Se on mun temperamentti. Olen nopea ja en kestä hidastelua. Valitettavasti kun on nopea ja ei mikään pikkutarkka luonne, tekee myös virheitä. Olen myös todella puhelias. Monesti työpäivien jälkeen koen morkkista siitä, miten käyttäydyn, sitten jaksan tsempata pari päivää,kunnes mopo karkaa käsistä. Mun työkaveri on rauhallinen, hidas ja hiljainen, ja huomaan hänen olemuksensa vaan ruokkivan omaani.

[/quote]

Kuulostaa tutulta. Olen myös yrittänyt palauttaa eroavaisuutta introverttiyteen ja ekstraverttiyteen. Onkohan tässä olettamuksessa perää? 

En ymmärrä miten voi olla kestämättä hitautta.

Ap
[/quote]

Minä turhaudun hitaudesta! Enkä tajua, miten voi olla kestämättä ripeää toimintaa. Mieheni on harkitseva ja esimerkiksi auton ostaminen on nyt kestänyt hänellä 3 kuukautta! Kun kaikkia pitää kokeilla ja harkita vielä harkitsemasta päästyäänkin. Minulta menee hermo! Mielestäni kun on päätetty ostaa auto, mietitään mikä on paras ja ostetaan se sitten. Ei se siitä miettimällä parane! Tekee mieli riidellä ja sättiä toista, kun vaan jahkailee eikä saa aikaan. Siksi olen sanonut, että en osallistu autonhankintaan millään tavalla, hän saa hoitaa sen. En jaksa hidastelua, turhaa pohtimista ja liikaa harkitsemista. Minulla ei silti ole adhd:tä tai mitään. Olen itseasiassa opettaja, ja luonteeltani kiltti ja tosi älykäs (kuulun mensaan). Kärsimättömyys on vain luonteenpiirteeni.

Mä olen nopea työntekijä sitten kun asian oppii kunnolla. Siihen asti hidastelen koska en halua tehdä virheitä. Työkaverit saa tottua siihen. Ymmärrän kyllä että molemmat ääripäät on rasittavia, hitaat pikkutarkat ja hosujat.
Voisiko hosujaa auttaa esim.tehtävälista ja hidastelijaa aikataulu?

Olen itsekin hoitoalalla töitä tehnyt ja fakta on se, että kello käy, kello käy ja kiire painaa niskaan. Huomasin tuolloin itsessäni sen piirteen, että jos työparini olo hidas kuhnastelija, joka jäi asettelemaan lusikkaakin oikeaan asentoon, ärsyynnyin ja rupesin helposti ylikompensoimaan. Olen normaalistikin nopea mutta kylläkin tehokas. Veettuilu nyt on epäasiallista miten tilanteessa tahansa.

On näkökulmakysymys, mikä teistä on hosumista. Jos itse on flegmaatikko, kaikki sitä nopeampi toiminta voi näyttäytyä hosumisena. Itse olen nopea, kärsimätön ja aikaansaava ehkä toisinaan hosuvakin, kun pitää moniajolla muistaa ja tehdä monta asiaa päivän mittaaan töissä. Hoidan hommani kuitenkin hyvin ja tunnollisesti. Mieluummin olen tällainen kuin hidasteleva tuumailija. Hyvä piirteeni on myös innostuminen ja ideointikyky.

Olen mokannut itse vastaavanlaisessa sukulais/ystävyyssuhteessa kun en avoimesti puhunut asiasta vaan pakenin tilanteesta. En muka halunnut "kasvattaa" toista ihmistä vaan tuomitsin hänet ikäväksi ja hänen käytöksensä loukkaavaksi vaikka totuus varmaan on että hän itsekin kärsii hosumisestaan ja töksäyttelyistään eikä osaa korjata käyttäytymistään. 

Työpaikalla on pakko pystyä puhumaan ja selvittämään tämmöisiä hankauskohtia. Esimiehen on pakko ottaa kantaa, pommita vaan häntä. Sait jo tosi hyviä neuvoja itsesi ilmaisusta työkaverillesi. On hyvä että hän saa selkeätä viestiä siitä että ko käytös ei ole hyväksyttävää. Jos hänellä sattuu olemaan huono itsetunto ja hän on huomionhakuinen, tulee käymään niin että hän ilahtuukin siitä kun saa näin extra-huomiota. Voihan olla niin että huono käytös on paljolti huomiohakuisuutta.

Jaa-a. Välillä sekä hitaana, että nopeana työkaverina on aika vaikea tietää onko tuossa konfliktiin syytä. Ainakin mielestäni voisit aloittaa sillä, että et korjaa tämän työkaverisin jälkiä. Se voi vain ruokkia tuota sähläämistä. En usko että kyse on huonosta itsetunnosta, toisille vaan riittää sinne päin. Varmasti hänkin skarppaa sellaisissa asioissa mitkä pitää tehdä just eikä melkein. Oletan, että nyt emme puhu mistään neurologisesta häiriöstä.

Sitten tuo vittuilu on valitettavasti myös persoonallisuuden piirre. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan että kun kettuiluun ei vastata kettuiluna, niin hän lopettaa. Voit ehkä hieman helpottaa pätemisen tarvetta sillä, että annat hänelle kunniaa ihan vaikka vaan sanomalla että "oletpa sinä nopea, minä vain olen tämmöoinen muumimamma" ja naurua päälle. Eipähän tarvitse hänen päteä sitten sinulle. Jos joskus käy niin, että esimies ottaa asian puheeksi koska luulee että sinä laiskottelet, niin voit sitten rauhallisesti kertoa kuinka olet korjaillut hänen jälkiään mikä on hidastanut työtäsi.

Olen itse ripeä ja reipas ihminen ja kääntöpuolena tästä on juuri tuo hosuvuus. Kyllä ymmärrän, että ap:n työkaveria saattaa joskus rassata, jos ap jää junnaamaan johonkin mitättömään yksityiskohtaan tai on muuten tosi hidas. Ihan yhtä ymmärrettävää on, että hosuminen ärsyttää rauhallista ihmistä.

Ap:n työkaverin tapa toimia ärsytystilanteessa on silti typerä, eikä sitä voi tai tarvitse ymmärtää. Jotta yhteistyö toimisi, pitää molempien hyväksyä erilaiset työtavat ja koittaa päästä kompromisseihin, että työt sujuisivat mahdollisimman hyvin.

Millä tavalla korjata jälkiä? Onko tälle oikeasti aihetta vai onko kyseessä kettuileva "vain minun tapani on oikea"-korjailla? Eli korjaatko oikeasti toisen virheitä vai muuten vaan työnjälkeä?