Hätäiset, hosuvat ihmiset

Hyväksy omat tapasi ja hyväksy muiden tavat. Hosumiseen ei tarvitse mennä mukaan. Anna työkaverin höyrytä ei se ole sinulta pois.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 08:13"]

Mä olen nopea työntekijä sitten kun asian oppii kunnolla. Siihen asti hidastelen koska en halua tehdä virheitä. Työkaverit saa tottua siihen. Ymmärrän kyllä että molemmat ääripäät on rasittavia, hitaat pikkutarkat ja hosujat. Voisiko hosujaa auttaa esim.tehtävälista ja hidastelijaa aikataulu?

[/quote]

Toisin kuin monet hätähousut kuvittelevat hoputus ei auta hidasta vaan pahentaa tilannetta entisestään. Hidasta auttaa se että häntä ei häiritä ja keskeytetä jatkuvasti vaan annetaan tehdä hommansa kerralla hyvin loppuun asti.

Ihme hosujien lauma näyttää saapuneen tähän ketjuun tokalla sivulla.

Ap, vaikutat huolelliselta, normaalilta, kohteliaalta ja luotettavalta työntekijältä. Tilanne on varmasti sulle sietämätön! Puhu asiasta vielä vakavasti pomollenne. Jos hän ei tartu asiaan jätä hosujan puuhat korjaamatta ja ärähdä jokaisesta vittuilusta takaisin. Tai vaihtoehtoisesti dokumentoi erityisesti vakavimmat virheet ja raportoi ne pomolle, eiköhän hänen ole silloin pakkokin tehdä jotain.

Itse olen sellainen hyvin nopea, ja tyylini esiintyä on hiljaisempien mielestä painostava ja päällekäyvä. En tee sitä tahallani, minä vaan olen kovaääninen ja ajattelen ja toimin hyvin nopeasti, minkä jotkut muut kokevat heidän painostamisenaan nopeampaan toimintaan, vaikka tosiasiassa en ole ollenkaan kiinnostunut muiden työskentelytahdista. 

Onneksi olen töissä, joissa saan tehdä työni yksin tietokoneella, ja on vain vähän kommunikointia muiden kanssa. Kyllä hankalalta tuntuisi, ja molemmille osapuolille, jos joutuisi työskentelemään yhdessä minunlaiseni ja joku hidas, pikkutarkka ja rauhallinen. 

Ihana huomata, että on muitakin!

Itse olen luonteeltani hidas ja harkitseva. Se on minun luontainen käyttäytymistapa, jota on miltei mahdoton muuttaa. En pysty nopeaan toimintaan tai toimimaan ilman että ajattelen ensin.

Valitettavasti konflikteja syntyy työpaikalla kun se nopea tyyppi huomaa minun olevan hidas/hitaampi. Asiasta hän huomauttaa mielellään. Olenkin miettinyt onko tämä työpaikka kiusaamista? Missä menee raja?

Juttu läsähti puolivälissä ketjua, kun "hätäinen hosuja" alkoi saada liikaa ymmärrystä osakseen ja ap joutui jatkamaan tarinaansa väittämällä hosujaa potilaiden keskuudessa pelätyksi, työpaikkakiusatuksi ja suoranaiseksi riskiksi koko työyhteisölle. Kaikki olennaiset tiedot kannattaa antaa aloitusviestissä, niin ei tarvitse keksimällä keksiä näitä "faktoja" oman tarinansa tueksi enää myöhemmässä vaiheessa. 

Mielestäni nopeus  kuuluu perusluonteeseen. Sille kun ei voi mitään. Perinnöllistäkin. Ei varmaankaan itse nopealle ole aina helppoa toimia yhteisössä. Meitä kun on yhtä monta luonnetta kuin on ihmisiäkin. Työt on tehtävä. Voi tietty jättäytyä pois esim. Yhteisten asioiden kokouksista että toisetkin saavat tehdä päätöksiä yhteiseksi hyväksi. Eli antaa tilaa toisille. Kyllä me kaikenlaisten luonteiden omaavat osaamme tehdä päätöksiä yhteiseksi hyväksi. 

Kävin lukion jälkeen sen verran kääntymässä hoitoalalla että tunnistan ongelman: työkaverin "väärärytmisyys" meinaa viedä järjen.

Se on ihmeellistä, että sisällöltään identtinen vuoro hoitui jonkun työparin kanssa kepeästi ja helposti ilman kiirettä ja toisen kanssa ei meinannut aika riittää millään - vuoro oli yhtä säntäilyä. Kyse on yleensä siitä, miten asiat järjestelee ja priorisoi. Muistan, että parin turhansäntäilijän kanssa tulin aina väkisin huonolle tuulelle ja veetutti jo etukäteen nähdä yhteinen vuoro listassa.