Mun käy todella sääliksi 6-vuotiasta poikaa! :(
Poika on adhd, ja hänen kanssaan ei tehdä mitään. Äiti on 22-vuotias, isä 23, ovat eronneet. Äiti taitaa istua päivät tietokoneella (siis koulun jälkeen) ja poika on pienestä asti " lukittu" omaan huoneeseen katsomaan piirrettyjä, sai oman tv:n 1,5-vuotiaana huoneeseen. Isompana kun vanhempien kaverit tuli kylään, poika laitettiin aina huoneeseen josta leffan tai kahden jälkeen tuli kysymään josko saisi tulla jo pois, eipä useimmiten saanut. JA tämä poika oli " tuuliajoilla" ensimmäiset vuotensa kun vanhemmat eivät tieneet kiinnostaako lapsi heitä vai ei, joten lapsi asui mummillaan yli kolmivuotiaaksi, välillä isä ja äiti ottivat kotiin ja leikkivät perhettä, mutta aina eivät jaksaneet. Nyt poika sai joululahjaksi kannettavan tietokoneen, jotta äiti saa rauhassa istua omalla koneellaan (isä osti) ja katsoa leffoja ja " leikkiä" koneella. Pojalla on todella kamala yksinjättämisen pelko, suihkuun ei saa mennä, vessassa ei saa käydä ym. Miten tämän lapsen oloja voi " parantaa" kun kumpikaan vanhempi ei ota mitään kuuleviin korviinsa, ovat vain muka maailman parhaat vanhemmat.
Kommentit (16)
se ei riitä. Poika sanoi minulle kerran että olen kivempi kuin äiti tai isi, se kertoo jo jotain. OLen yrittänyt puhua pojan vanhemmille, mutta he eivät kuuntele, ovat kuulemma tarpeeksi hyvät vanhemmat ja kenenkään ei tarvitse puuttua. Kerran on sossu puuttunut kun kyseinen pari lähti ensikodista v****a haistatellen, eikä ollut aavistustakaan mihin mennä. Sekin lähtö vain siksi kun oli halunnut ensikodin henkilökunta puuttua parin ja lapsen asioihin. Sekin meni ohi, kun muuttivat isän äidille, samaan paikkaan jossa lapsi asui pitkään.
(pysyy yksin huoneessaan kahden leffan ajan) ja kiltti, että tottelisi myös käskyä pysyä huoneessaan? Lapsi kuulostaa tosi rauhalliselta ja alistetulta. Säälittää aivan hirveästi!!!
Vierailija:
(pysyy yksin huoneessaan kahden leffan ajan) ja kiltti, että tottelisi myös käskyä pysyä huoneessaan? Lapsi kuulostaa tosi rauhalliselta ja alistetulta. Säälittää aivan hirveästi!!!
Eihän se lapsi jaksa kunnolla katsoakkaan, on vain aika pakko. =(
Miten mä voin puuttua kun on lapsen vanhempien sana mun sanaa vastaan. Moni muukin tietää asiat, mutta ei uskalla lähteä sanomaan niistä mihinkään (pelkäävät lapsen isää, joka on ainakin aikoinaan ollut todella väkivaltainen ja äkkipikainen)
Jokainen aikuinen on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen jos on havainnut lapsen laimilyöntiä! Voit tehdä ilmoituksen myös nimettömänä (suosittelen varsinkin jos olet lähipiiristä)
Esimerkkinä tuosta yksin jättämisestä; menin suihkuun, ja poika huusi, huusi suoraa kurkkua, jolloin heräsi myös minun lapseni. Menin katsomaan, itki, että häntä ei saa jättää yksin. Myöskään ilman valoja ei nuku, mikä hankalaa jos on meidän kanssamme, koska minun lapseni ei nuku valot päällä.
Jos pelkäät kasvojesi menettämistä, tee se vaikka nimettömänä. Mutta TEE!
Olen itse seurannut läheltä tuuliajolla ja tosi hunningolla olevaa kaksilapsista perhettä, enkä osannut puuttua heidän asioihinsa ennenkuin isä yritti kuristaa toista poikaa, joka oli silloin vasta 5v. Tämän näin ja se riitti avaamaan silmäni ja tein ilmoituksen.
Mutta tee nyt herrantähden ainakin ilmoitus ja anna ammtti-ihmisten arvioida onko pojan tilanne toimenpiteitä vaativa. Vaikuttaa siltä, että olisi.
Menee sinne max.puoleksi tunniksi, kuka vain osaa esittää silloin, siellä pitäisi olla kärpäsenä katossa, ei niin että vain käy. =(
Päiväkodissa/koulussa kyllä puututaan asiaan mikäli lapsi siellä oireilee.
Voi kuvitella, että tuollaisten olojen jälkeen " normaalikin" lapsi voisi oirehtia adhd:n tavalla. :(
Milläs ne sosiaalityöntekijät mua uskoo? Kun vanhemmat esittävät ja panevat sanoja pojan suuhun. Ei ole diagnosoitu, koska vanhempien mielestä ei tarvitse. Tarhassa on poika ollut 1-vuotiaasta asti, äiti nyt lähtenyt vasta opiskelemaan, maannut kotona, pojan ollessa tarhassa. Lapsi " pelkää" isäänsä, jos poika esim. sanoo että haluaisi mennä ratsastamaan, sovitaan että pääsee, isä sanoo että " ratsastaminen on homojen hommaa" poika heti että niin, en olisikaan halunnut. Sama kaikissa ruuissa, pojalla ei omaa tahtoa, uhmakin meni niin että sai tukistusta heti jos yritti jotain omaa. Isä puhuu pojalle kaiken lisäksi tosi kamalasti; " käyttäydy kuin v***u mies, äläkä pillitä kuin pieni vauva" yms.
Poika on ollut elämässään lähes joka viikonlopun jossain hoidossa (sen jälkeen kun kotona on asunut), ja mua niin säälittää tämä poika. Pojan äiti on saninut että mitään ei tarvitse oppia (kirjaimia, numeroita, kun ei jaksa opettaa) ennen koulua, sitten poika ihmettelee miksi kaverit osaa jo lukea ym.
Ja miksi epäillään adhd:ta? En kyllä tiedä yhtäkään adhd-lasta, joka jaksaa keskittyä katsomaan videoita monta tuntia putkeen...Mutta joka tapauksessa sääli todella, jos näin surkea äiti hänellä on. No, lapsihan hän itsekin oli saadessaan pojan.
mutta sanon että aika läheltä olen nyt seurannut pojan elämää. Ei jaksakkaan keskittyä, vaan hänet pakotetaan siihen. Ja poika kun pelkää etä otetaan tukasta kiinni tms, hän katsoo.
ap
Pystytkö mitenkään itse antamaan pojalle aikaasi ja läsnäoloasi?