---Tiistaita SYYSpaaperot-04---
Kommentit (49)
Lääkäriin on kyllä kiirus että ei ehi enempää...mut aina täytyy vilasta.
jatu
Alli! Meillä isommalle siis Lindexin kuminauhalliset trikoohousut olleet tosi hyviä. Taitavat vaan alkaa 86cm koosta, jos vielä siitäkään. Eilen ostin varastoon 116cm kokoiset:) Uudemmissa vastaavissa housuissa kun onkin nykyään resorivyötärö enkä siihen oikein luota. Ehdoton farkuissa tms. on nykyään se säädettävä kuminauhavyötärö. Name It ja Exit on sellaisia merkkejä joista löytyy hoikemmillekin vaatteita. Ennen sai Bobostakin, vaan ei enää. Noiden oma liike löytyy Jumbosta ja myös esim. Stokka myy niitä. Hulluilta päiviltä voi tehdä ihan hyviä löytöjä ko. merkeiltä. H&M:ltä olen löytänyt housuja pienemmälle, mutta niiden trikoot yms. on vähän hassun mallisia. Onneksi esikoisen jäljiltä on vielä trikoita jäljellä. Ai niin, keskustasta löysin Clairelta puoleen hintaan esikoiselle tosi kapean malliset farkkutyyppiset housut.
Tosiaan, tuntuu, että olen mestari laiheliinien vatteissa kohta. Ei toi pienempikään mikään pullea ole:) Monet ei usko ollenkaan, ettei mistä tahansa voi vaatteita ostaa. Meidänkin äiti osti kerran collegehousut esikoiselle ja väitti vaan, että kyllä niiden täytyy olla sopivat. Enpä jaksanut vängätä, vaikka kokeilematta näin niiden olevan liian leveät vyötäröltä. Pidettiin housut ja taisin joskus tarkoituksella laittaa ne jalkaan, kun äiti oli tulossa ja johan uskoi, että melkeen tippuvat jalasta. Enää ei mummot osta housuja:)
Alli, minkä kokoinen teidän tyttö on? Meillä oli viimeksi muistaakseni 82,5cm ja 9,3kg joulukuussa.
T: Ynis
Toivottavasti,Jatu,löydät kelpo rattaat!!!
meidän tytöt ovat myös näitä hoikan sorttisia.=)
H&M:tä olen löytänyt paljon housuja ja hameita joissa säädettävä kumilanka vyötärö.Taas joihinkin vaatteisiin olen itse ommellut vastaavanlaisen kujan selkpuolelle kumilankaa varten ja napin.Näin saan säädettyä sopiviksi ja mieleisiksi.Todella vaikeaa löytää heti sopivaa vaatetta.Yleensä joudun tekemään jos minkä laisia sovelluksia.
Esikolle esm joka nyt 9v olisi kaikki housut kokoa 122cm oikean kokoiset vyötäröstä mutta pituuden takia koon pitäisi olla 134-140cm.Omassa koossa on vyötärö sen kokoinen että menisi kaksi esikkoa=)
Pienempiä kun olivat käytin paljon liivimekkoja ja lappuhaalareita.
Meillä ollaan oltu erittäin rankan vatsataudin otteessa(poikien ripulit kesti lähemmäs viikkoa)Mutta nyt onnekseni parempaan päin.me aikuiset oltiin myös huonossa kunnossa mutta tytöt tauti jätti rauhaan,ihme kyllä!!!
Hain eilen homeopaatilta lääkettä,varmuudeksi,sekä estämään taudin puhkeamista että lievittämään jo päällä olevaa.
Käytättekö/mielipiteenne homeopatiasta???
L+5
Ette ole vieläkään päässet minusta yön aikana... Edelleen roikun sitkeästi mahani kanssa täällä ja valitan kurjaa oloani. Tämä on ollut kyllä vaikea raskaus, odotan edelleen sitä loistavaa keskiraskausaikaa, jolloin on elämänsä kunnossa ja jaksaa laittaa vaikka maustekaapin mausteet aakkosjärjestykseen.... Liekö eksynyt jonkun teidän luo? Ottakaa kiinni ja palauttakaa, kiitos!
T:llä roikkuu taas kamalat sammakonsääret kellertävää limaa nenästä, jota hän sitten hieroo sohviin, vaatteisiin, äitin puseroon jne.jne. Huoh, ja taas laulaa pyykkikone (voispa sohvankin työntää koneeseen, on se niin likainen). itse olin alkuyöstä " kipeä" ; nippaili ja poltteli, särki päätä ja oksentelin, mutta olin sitten nukahtanut puolenyön jälkeen ja sainkin nukkua tuonne vartin yli neljään, sitten alkoi T:n tuttirumba jota kesti kuuteen. Seiskalta soi kello ja esikoinen kouluun (niin, täällä alkoi koulut jo eilen, mitä kidutusta!). Olo on taas mitä mainioin.... uaaaah!
Meillä asustaa myös hoikka lapsonen, joka käyttää edelleenkin 74 cm:n kokoisia vaatteita. Housuista vyötäröt on armottoman löysiä, siksi meillä kotioloissa pidetäänkin bodeja ja puolipotkareita, niin kuin vauvanakin...
Mutta pitänee lähteä pikku hiljaa valmistautumaan neuvolareissuun. Olisi niin ihana päästä joskus sinne yksin ilman T:n hurmaavaa seuraa, kävisi niin paljon nopeammin koko touhu. Mutta kun ei niin ei...
Taas vaihteeksi negis-tuulella oleva Mimmu jolla rv juoksee vinhaa vauhtia, mutta mitään ei silti tapahdu.... kanssa touhu-T:n joka levittelee videokasetteja ja kirjoja taas kun mamman silmä välttää!
Pitänee kirjoitaa nyt, kun ainakin toistaiseksi on sähköt ja nettikin pelittää. Eilen rupes tämä kynttilätouhu toden teolla tympäisemään. Vaikka kuinka mietti, että meillä silti on tuo puuhella eikä oikeasti oo mitään hätää eikä sellaisia töitä, jotka välttämättä pitäis saada tehtyä, mutta silti.
Ja Pekalla oli ed iltana kuumetta ja aamustakin oli lämpöisen oloinen, niin ei uloskaan voitu mennä (paitsi isommat) eikä minnekään lähteä.
Eli sähköt oli pois n. 10.30-16.15. Laitoin iltapäivällä miehelle viestiä, että alan tympääntyä ja mitenhän pakastimessa olevat ruuat. Mies oli sitte soittanu sähköyhtiöön ja kun tuli kotiin, pian sähkötkin palas eikä enää illalla räppiny. Mutta muualla ilmeisesti ongelmat jatkui, koska netti jumitti.
Nyt Pekka on onneksi ihan hyvävoimaisen oloinen. Ulkoilemaan en arvaa vielä pojan kanssa lähteä, mutta päikkäreille laitan kyllä ulos, kun on näin lauha ilma.
Vieläkö mimmu k. on linjoilla? Jos olet, niin kovasti voimia lähetän. Kyllähän äidin jaksaminen/ jaksamattomuus on mun ymmärtääkseni yks peruste käynnistämiselle, kun isompiakin lapsia jo on ja viikotkin täynnä. Mutta muuten noista käynnistetyistä synnytyksistä sitte löytyy varmaan mielipiteitä puoleen jos toiseen. No, voihan olla, että sulla on jo pikkuinen sylissä, kun eilen niin ahkeroit.
Ayapille ja perheelle iso lastillinen voimia ja paranemisia!
Jatu. Toivottavasti ratasasia selviää. Meilläkään vaunujen ratasosan selkänoja ei pelaa (Brio kombi), mutta en oo sitä asiaa jaksanu missään vaiheessa selvittää, kun on niitä niin vähän tarvittu ja nyt meillä on myös Emman matkarattaat. Ne makso muistaaksen 99e ja on minusta siihen hintaan nähden ihan hyvät, mutta toki lumessa tai sohjossa aika vaikea varmasti työntää.
Nyt pitää lähteä antamaan isommille vaatteet, että pääsevät ulos.
T@hti
Olen selkä, illalla tulimme. Vajaat 2 vk reissua TERVEEN lapsen kanssa, hurraa. Pönksy oppi kävelemään.
Palaan paremmalla ajalla.
En melkein uskalla kysyä - mitä teille Ayap...? VOIMIA, VOIMIA, VOIMIA.
Esikoinen laittoi kännykkänsä herättämään tänä aamuna ettei TAAS missaisi kaikkia lastenohjelmia. Sillä seurauksella että minä ja Lilli kyllä herättiin puoli yhdeksältä, mutta poika itse ei :-) eikä huonekaverina nukkuva pikkuvelikään. On niillä aikamoiset unenlahjat!
Nyt meillä on matto :-). Mutta en ostanutkaan sitä Kodin Anttilan punaista mattoa, se oli kyllä muuten hyvännäköinen, mutta se valkoinen siinä oli jotenkin liian valkoinen. Päädyin Askosta löytämääni vihreään mattoon sitten kuitenkin, sen nimi on Tammi ja se on plussakorttitarjouksessa, jos jotakuta kiinnostaa katsoa millainen se on.
Verhot jäi saamatta vielä, mutta luulen että ihan pellavanväriset vaaleat verhot voisivat olla kivat. Huomenna käyn IKEAssa katsomassa, muistelisin että siellä on ollut sen tapaisia. Eiliseltä kauppareissulta tarttui mukaan myös luistimet esikoiselle, mailat ja kiekot molemmille pojille, sohvatyynyjä, alennusverhoja lasten huoneisiin (jotka ei sitten kotona näyttäneetkään niin hyviltä) ja *nolona* suklaata.
Tänään pitäisi vähän yrittää taas siivota. Anoppi ja appiukko tulee varmaankin viikonlopuksi remonttiavuksi eli suursiivous pitäisi tehdä... Jos nyt vaikka saunan ja kylppärin siivoaisi tänään niin ne ehkä olisivat vielä viikonloppuna jonkinlaisessa kunnossa. Ja ruokakaupassa täytyy käväistä lasten kanssa.
Niin Jatu, kyllä tuo lasten (varsinkin kaikkien kolmen) kanssa kaupoilla käyminen voi joskus olla aika haasteellista, olenkin oppinut kiertämään varsinkin vaatekaupat kaukaa - ja sen kyllä huomaa :-(. Varsinkin kun noita isoja poikia on kaksi ja kun ne innostuvat villitsemään toisiaan tai tappelemaan, niin... No, yritän yleensä suhtautua heihin kuin reippaisiin apulaisiin ja annan heille hommia etteivät ehdi alkaa riehua ja että mielenkiinto kaupassa olemiseen säilyy. Onhan se kiva kun saa valita minkämakuista jogurttia ostetaan ja millaista näkkäriä, lauantaikarkeista nyt puhumattakaan.
Kivaa, että Pönksy on terve! Jihuuu! Onnittelut ja aplodit myös uudesta taidosta!
Homeopatiasta, Leanna: Suhtaudun periaatteessa positiivisesti, mutta emme ole kokeilleet. Perinteinen lääketiede (putkitus) auttoi Lillin ja isoveljen korvaongelmiin. Olisin kyllä ehkä ennemmin kokeillut homeopatiaa, jos ei mies olisi sellainen skeptikko kuin on. Serkku sai homeopatiasta nopean avun (3kk) lapsettomuuteen (8v) ja myöhemmin avun lapsensa korvakierteeseen.
Uudenvuodenlupauksista, hmmm, kai niitäkin pitäisi tehdä. No yksi on se, että Lillin allergioita pitää ruveta selvittämään. Lillin omasta ruokavaliosta on jätetty pois maitotuotteet ja omena, mutta oireita (näppylöitä naamasta ja liisteriä vaipassa) tulee joskus silti. Omaan ruokavaliooni en ole puuttunut, joten Lilli varmaan saa sopimattomuuksia rintamaidon kautta. Pitäisi siis tehdä jotain, mutta ilman lääkärin juuta tai jaata en viitsisi tehdä mitään kovin radikaalia. Toinen lupaus on tietysti nämä kilot. Jos tämän vuoden aikana saa saman verran kiloja pois kuin viime vuonna niin sitten alkaa homma olla aika hyvällä mallilla. Myös pitkää pinnaa remontin kanssa ja satsaamista parisuhteeseen voisi olla paikallaan. Oisko siinä nyt näin aluksi... ;-)
Juu, nyt pitää lopettaa ja antaa tilaa muillekin. Mukavaa tiistaita kaikille!
T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
Tsemppiä vaan Mimmulle loppuun. Huh, kun tulee mieleeni ne omat viimeiset päivät :)
Ynis, meidän neiti oli 1-v. neuvolassa (eli n. 3 kk sitten) 76,5 cm ja painoa hurjat 8.500 g (noin, tais olla vähän alle eli pyöristin hiukan :) ). Tämän hetken tilanne selvinnee tuossa parin päivän päästä kun on neuvola-aika. Minä halusin mennä ns. ylimääräiseen neuvolaan ihan tarkistamaan tuota kasvua. Yhdessä vaiheessahan me rampattiin kontrolleissa kun tuo paino nousi niin hitaasti. Ja käytiin verikokeet, yms. läpi. Mutta kaikki oli hyvin ja lääkäri joutui sitten vain toteamaan, että " teidän tyttö kuuluu hoikkaan sarjaan" . Jaahas, että näin sitten.
Minä en enää ole pitkään aikaa osannut olla asiasta huolissani, koska näen kuitenkin joka päivä hyvinvoivan tytön. Joka kuitenkin syö kokoonsa nähden hyvin, kehittyy, on iloinen ikiliikkuja ja nukkuu hyvin. Sitäpaitsi, vaikka painoa tuleekin hitaanlaisesti, sitä kuitenkin tulee tasaisesti. Hän on aina tahkonnut uskollisesti omaa miinuskäyräänsä ja sillä hyvä :)
Minua itseä vain jurppi tuossa kesällä kun lääkäri vielä " viimeisenä keinona" passitti meidät ravitsemusterapeutille. Silloin tuli tosiaan tunne, että aha, en siis osaa ruokkia lastani oikein kun ihan ammatti-ihmiselle täytyy tässä mennä selvittämään ruokatottumukset. Tosin, ravitsemusterapeutti ensimmäisenä kyllä ihmetteli mitä me siellä tehtiin koska käyriä katseltuaan totesi, että hänen mielestään huolta ei ole. Pituuskasvuhan on mennyt aina niinkuin niin sanotusti pitää... No, r.terapeutille me sitten selvitimme mitä ja kuinka neiti syö. Ja kaikki oli silläkin saralla sitten hyvin. Vaikka sen nyt tiesi jo itsekin valmiiksi :) Olihan se kuitenkin ihan mielenkiintoinen kokemus. Hän laski mm. proteiinit ja kalsiumit, yms. hivenaineet ja vitamiinit. Itsellekin tuli varmuus, kun ammatti-ihminen sitten toteaa, että lapsi saa ruokavaliostaan kaiken tarvitsemansa niinkuin pitää.
Mutta ollaan tosiaan tuon hoikkuuden vuoksi jouduttu tosiaan juoksemaan siellä täällä. Eikä aina ole itsestä tuntunut kivalle sekään kun puolitutut ihmettelevät " onpa teillä hoikka tyttö" , ihan kuin se nyt olisi joku maailman 7. ihme .... Ja sitten vielä tämä vaatehomma :) Ei ole tosiaan hoikalle lapselle helppo löytää sopivia housuja, ei.
Leannalle vielä tuosta homeopatiasta. Minä itse en oikein osaa sanoa kantaa kumpaakaan suuntaan. Olen kyllä avoimin mielen - tietyissä rajoissa. Mun ystävätär asuu Saksassa ja hän kertoi, että siellä esim. lastenlääkärit käyttävät joitakin homeop. lääkkeitä tai keinoja. Tai eivät itse käytä mutta ohjaavat ammattilaisen puoleen aktiivisestikin. Tämä mun ystävätär kyllä itse vannoo niiden nimiin ja siis perinteisen lääketiet. keinojen ohella kyllä käyttää homeopaatinkin palveluja. Juuri nimenomaan tuossa tautien ehkäisy-puolella sekä oireiden lievittämiseen (päänsäryt, kuukautiskivut, tms. tyyppiset). Hän käytti myös raskaana ollessaan joitakin, esim. teetä. Niitähän täällä ei suositella lainkaan mutta sielläpäin hänelle kätilö niitä suositteli. Ja kun hänen lapsilleen on puhjennut hampaita ja ikenet ovat olleet arat, hän on ostanut apteekista homeopaattista lääkettä joka sisältänyt mm. kamomillaa. Hänen mukaansa nämä pallukat, jotka siis imeytyvät suussa, ovat rauhoittaneet kipeitä ikeniä ja sitä mukaan lasta.
No, itse en osaa tosiaan ihan sanoa mitä lopulta ajattelen. En usko siitä haittaakaan olevan. Itse en kyllä ole koskaan kokeillut - en itselleni enkä lapselle. Eli ihan omakohtaista kokemusta ei ole. Mutta voisin kyllä kokeilla omallakohdalla esim. juuri noihin kuukautiskipuihin. Ihan mielenkiinnosta.
Täytyy mennä kun tyttö haluaa seuraa :)
Alli
Kiitos kaikista myötätuntoisista ajatuksista *kumartaa ja niiaa*
Väkkärällä jatketaan tämä viikko lääkkeitä ja sitten - morjens! Eilen ei enää kuulunut säröääniä hengityksessä :))))) Kipii! Keuhkokuume-osio saa kannen päälleen.
Lempo, olenkin kaipaillut sinua :) Kivoja uutisia, kiitos nam!
T@htikö se joskus kyseli, millä ajalla ehdin neuloa? Aina kun vain suinkin saan istahtaa hetkeksi. Välillä jää muita hommia neulomisen takia tekemättä, mutta sama se.
Neulomisen tuoma mielihyvä perustuu ainakin siihen, että jos ehdin keskittyä siihen vartin ajan, saan tehtyä jotain näkyvää, jota kukaan ei nanosekunnissa pura (vrt. siivoaminen 15 min., ei näy missään eikä tulos takuulla säily kahta minuuttia kauempaa). Vaikka tekeminen on hidasta ja pätkittäistä, tulee kuitenkin valmista (varsinkin, kun teen vaan lapasia, sukkia ja pipoja enkä mitään jakkupukuja :)). Kovasti tekisi mieli aloittaa pienille villapuserot, mutta jospa nyt vähän aikaa pysyttelisin kuitenkin näissä pikkuyksiköissä...
Pyörskyllä on vähän kuumetta, ehkä. En tiedä tosin, onko olemassa pääkuumetta. Peräpäässä ylimääräistä lämpöä ei ole. Otsa, niska ja selkä ovat aivan kuumat, mutta tosiaan peppulämpö normaali (37,5). Eij jymmarra, eij. Kuumeen mittaaminen tytöltä on huomattavan hankalaa, yksin ei edes onnistu. Joten ehkä mittaustulos on ollut väärä. Mies lupasi käydä ostamassa otsamittarin, jos ne on ollenkaan järkevän hintaisia.
Pyörskyn kuumeen mittaamisesta tuli mieleen: KuumemittariG: Millainen mittari teillä on ja oletteko tyytyväisiä?
Meillä on ihan tavallinen digitaalimittari ja korvamittari. Korvamittariin liittyi kovat odotukset, mutta ne eivät ole oikein toteutuneet. Mittarin saaminen korvaan " oikeaan asentoon" ei suju mutkatta. Korvan on oltava ihan puhdas, ettei mahdollinen vaikku vaikuta tulokseen. Hmm.
Itkuisuudesta joku kyseli; Väkkärä ei paljon itke. Oikeastaan jos itkee, olen samantien lähdössä viemään poikaa lääkäriin :) Väsymys aiheuttaa kitinää ja nälkä, mutta itkuun on aina " kunnon" syy, esim. korvatulehdus tms.
Kukkuu? Kukkuu, mis oot?
päätiin tulla piipahtaa.
Hirveä kuvotus,oksetus ja paha olo.
Mitään ei pysty oikee syömään ja kaikki haisee!!!!
Mikää ei kiinnosta,tekis mieli vaan nukkua.
Eikä saa mitään aikaseksi,ärsyttää!!
Hilma on ihana,nyt on pakko lähteä sen kanssa ulos.
Onneksi on se muutto kolmen viikon päästä.
Pääsee lähemmäksi omia kavereita ja muutenki.
Ei tee mieli mennä tonne puistoon puolitutuille murjottaa,
omille kavereille voi ;)
Jees
Moikku
Ramika+ Hilma+ salamatkustaja
Pönkyrälle onnea uudesta taidosta ja siitä, että on terve! Kiva kuulla myös, että Ayapin kotosalla ollaan paremmassa kunnossa.
Hoikkeliini poikeliini meilläkin. Tai ei voi sanoa -kin, kun tuntuu, että yleensä ne hoikkeliinit on tyttöjä:) No, Onni painoi 1v2kk iässä vajaa 9,3kg ja pituutta jotain 76cm. Kolmen viikon päästä taas tarkistetaan mitat. Sirot on luut pojalla mutta on se muutenkin laiha. Syö silti hyvin, ei kylläkään mitään ylimääräisiä herkkuja paljonkaan.
Ja vaatteet siis tippuu päältä. Kotona meilläkin body ja sukkahousulinja. Meillä siis käytetään pojallakin sukkiksia;) Vaikka onhan se suloisen näköinen, kun laittaa Onnille joulupukin tuomat oikeat kalsarit jalkaan, jossa on sepaluskin. On huvittavan näköinen ilmestys.
Tänään taas yksi askel lähempänä kävelemään oppimista, näin ajattelen aina, kun jotain uutta tapahtuu. Onni osaa kääntää taaperoautonsa, kun kävelee sillä päin seinää. Ei siis pelkää nostaa autoa eikä kaadu. Hitaasti hyvä tulee.
Aamu alkoi aikaisin. Aamuyön levottomuus jatkuu. Itse hikoilin ku sika ja näin painajaista 3 aikaan. Unikaan ei illalla tullut. Sitten puoli 6 aikaan alkoi tosi levottomat ajat ja kuuden jälkeen Onni sitten heräskin. Itsellä oli olo kuin jyrän alle jääneellä - päätä särki, silmiä turvotti... Mutta niin vain tästäkin päivästä on selvitty puoleen väliin. Ulkoiltiin aikaisin ja nyt Onni nukkuu jo.
Syykin levottomuuteen ehkä selvis. Polvitaipeissa ollut ihottuma on vähän enkä pahentunut. Sitä ei ole paljon mutta se on punaisempaa ja just viikko sitten lopetettiin kortisonin levittely. Soitin neuvolaan (koska en tiedä noiden voiteiden käytöstä mitään) ja th sanoi, että laittaa nyt tänään 2 kertaa sitä ja sitten jatkaa sitä taukoa. Onneksi ensi viikolla on lasten polille kontrolliaika (rohinan takia, jota ei ole ollut), voi kysyä samalla tuosta ihottumasta. Liekö se vehnä sittenkin. Olin havaitsevinani ihottuman pahenemista jo viimeksi kun kokeiltiin vehnää ja nyt sama taas.
Kuumemittarina meillä on digimittareita vaikka muille jakaa. Oli entuudestaan yks (sekä semmonen perinteinen mittari) ja mies osti muka matkamittarin (jostain syystä 2), kun lähti käymään kesäkuussa Tukholmassa ja oli tuolloin vähän kuumeessa. Oikein hyvin ajateltu, kun matkamittariksi osti digimittarin, sitten kun patterit loppuu niin siinä sitä ollaan. No enivei, osti niitäkin kaksi siis. Ja digimittarilla mittaillaan Onnilta, pyllystä. Siitä ei ole moksiskaan mutta supon laittaminen sitä jo ällöttää. Onneksi ei ole tarvinut KOP KOP laittaa aikoihin.
Ehkä jos olisin viisas, painuisin pehkuihin. Väsyttää.
Eilen meilläkin sähköt räpsi koko ajan. Kymmeniä kertoja. Iltasella olivat toimineet, joten sai lapsikin puuroa. Voi kuinka kädettömiä sitä ollaan heti ilman sähköä kun vuokrakämpässä ei ole puuhellaa tms.
T-P
kiva kuulla " harvinaisemmistakin" syysmaamoista.
Pääkipu hellitti onneksi illalla, meinasin jo lääkäriin mennä. Saunaankaan en uskaltanut mennä.
G: Miten miehesi suhtautuu kun itket? Varmaan arvaatte että on taas ongelmia. Tosiaan tosi kauniita juttuja mieheltä tullut viime aikoina. Kuten se univaikeus-mee psykologille, eilen aikoi taas kerran pakata muka kamat kun sanoin että joudat kyllä peseen pojaltasi kädet, hälle kun oli tärkeempi just silloin saada joku nettijuttu tehtyä :/ Mä oon niin väsynyt näiden sairastelujen myötä ja kun miehellä on esim. aamut niin sitten nukkuu monta tuntia töiden jälkeen, on kuin perseelle ammuttu karhu ja sitten menee talliin auton kimppuun. Yhdeksän aikaan illalla sitten on nyt monestikin aikaa lapsille ja rakentaa hienoja junaratoja ettei ne malta sitten nukkuun. Että tympii, kun saa ite hoitaa kaiken. Joo, ja oon sanonut sata kertaa aikaisemmin että joskus voisin olla ihan yksinkin, mutta ei se mene jakeluun. Huomenna vapaa, mutta se menee nauhoittaessa sukulaisilleen hautajaisissa kuvattua materiaalia. Sitten alkaa illat eli ei mitään apua ja sitä rataa. Anopilla on vapaata vielä mutta eipä nuo tarjoa apuaan vapaaehtoisesti. Viime viikolla oli pelastus että sain ne tänne kolmena iltana jotta saatiin lääkärikäynnit hoidettua. Äidille ei jaksa marista, sanoo, että onhan sulla mies. Niin, lipsuin aiheesta. Eilen tuli sitten sikapaha olo kun menin nukkuun, pelotti se pääkipukin ja se ettei mies ees kysynyt miten voin. Ajattelin jo että jospa vaan koulenkin nyt. Kamalaa. Miehen reaktio mun itkuun on aina sama. Syvä hiljaisuus ja selänkääntö. Harvoin sanoo ees että mitä nä märiset tyhjää. Ei kertaakaan ole ottanut kiinni tai silittänyt vaikka varmaan tietää että itken. Se tuntuu niin kamalalta. itse ottaisin kiinni ja rauhoittelisin, supattelisin ja kertoisin asioiden paranevan ja ennen kaikkea kysyisin mikä on. Mutta miehethän ei itke. Ei. Tulee ihan mökkipöljäksikin kun on täällä kotona oltu joulusta saakka kipeenä. Ulkoiltu ei oo kertaakaan. Mikään ei huvita ees. Kun kaikki pitää yksin tehdä. Noh kohta ei tarvii olla kotona lasten kaa. Rumasti sanottu. Oikeesti en haluisi töihin mennä, johtuen siitä tuurauksesta ja kiistoista. Kaikki stressaa sikana. Vielä tuo päivähoitojuttukin. Täytyykin päikkärien aikaan soitella hoitajalle ja tarvittaessa johtajallle.
jaahas, tappelu pojilla taas. isompi puree pienempää :( Got to go.
Tuttis
Voi Tuttis, kuullostaa rankalta! Lukisiko mies, jos kirjoittaisit hänelle kirjeen? Tai sähköpostin? Ohjeistuksena, että tunti tai muu aika lukemisesta saa kommentoida, ei heti. Jos hän harmistuu jostain lukemastaan, niin on tunti aikaa antaa harmin laantua ja puhua vasta sitten. En osaa neuvoa, jaksamista toivotan!
Jatu, meillä on ollut uusia ja vanhoja (eli käytettyjä) Emmaljungan menopelejä ja kaikki ovat olleet hyviä. Jos saatte samalla rahalla uudet " halpis" -vankkurit tai uudehkot käytetyt E:t, suosittelen niitä käytettyjä!
Tuli tosi paha mieli sun puolesta, Tuttis! Miehelläsi ei taida olla valmiuksia kohdata itkevää naista (tai ihmistä), ehkäpä pakenee tuolla selänkääntämisellä ja välinpitämättömyydellä ajatellen, että jos ei reagoi, loppuu se itku eikä tarvitse selvitellä asiaa ..? Mikähän tosiaan auttaisi siihen, että miehesi tajuaisi miten inhottavasti suhtautuu sinuun, ainakin tällä hetkellä. Nii-in. Onko joku ulkopuolinen, joka hänelle voisi kertoa miten paha olla sinun on kun käyttäytyy tuolla tavoin välinpitämättömästi? Siis, joku esim. anoppi tai äitisi ... ? Tai joku läheinen ystäväsi? Voimia sinulle kovasti!!
G:t, joita onkin nyt paljon liikkeellä.
ItkuG ekana: Tyttö ei meillä itke paljon. Jos itkee, on syy yleensä helppo selvittää. Nyt pari päivää on ollut erityisen itkuinen ja kitisee, yölläkin heräsi pariin otteeseen itkemään (mikä meillä harvinaista). Mikään ei tunnu olevan hyvin ja haluaa olla sylissä. Ruoka ei oikein ole maistunut. Ei ole kuumetta eikä räkää valu. Tänään sitten " fiksuna" ihmisenä tajusin kurkata suuhun ... lisää hampaita tekemässä. Nyt tulossa ilmeisesti 3 kappaletta, eli ylhäälle kulmahampaat sekä vasemmalle ylhäälle poskihammas. Toisellakin puolella ko. kohdassa pullottaa. Tänään teki vielä niin, että tunki sormia suuhun ruokailun yhteydessä ja panttasi ruokaa suussa. Eli siis lyhyesti ;) : tyttö itkee hampaita, jos on kipeä, joskus kun sanoo tiukasti EI, jos satuttaa itsensä, jne.
Mieheni reaktio minun itkuunG: Kyllä reagoi niin, että tulee viereen ja kysyy mikä hätänä. Ja yleensä pääsen syliin tai hän ottaa kädestä kiinni. Sitten on asia erikseen ne kerrat, kun itken kiukkuitkua (heh) riidan yhteydessä. Mutta yleensä pääsen syliin silloinkin viimein kun ollaan sovittu asiat ensin ja riita on ohi.
KuumemittariG: Meillä on digit. mittari sekä korva- että peppumalli. Korvamittari ihan OK meillä ollut, lähinnä me aikuiset sitä käytämme. Tytön kuumeen mittaan pepusta, koska se on, kuten todettua, varmempi.
Olikohan muita G:ja liikkeellä? Onnea Pönksylle uudesta upeasta taidosta :) Ja Ayap, kiva että menee jo parempaan päin!
Alli
Esikoinen herätti pienemmän päikkäreiltä. Syy: Nyt se taisto vaipattomuudesta alkaa. Ois halunnut vaipan kakkaamista varten ja kiljunta alkoi heti, kun ehdotin pottaa tai pönttöä. Emme siis ole yhteisymmärryksessä tässä asiassa ja nyt neiti panttaa kakkaansa alakerrassa. Koska pnla:n kallonkutistaja ja mies oli sitä mieltä, että kokeillaan seurauksista huolimatta, niin nythän sitten kokeillaan. Toivottavasti ei suoli puhkea tai jotain, vaan tyttö antaa vielä periksi ja alkaa kakkaamaan pottaan ajoissa.
Meillä yksi digikuumemittari ja sillä mitataan kaikki. Tosi harvoin tarvitaan. Ihan vauvana pikkurinsessalta mitattiin pyllystä, nyt ei olla mitattu aikoihin. Esikoiselta mitataan kainalosta. Minä en sais pyllystä mitattua, joten pitänee keksiä vaihtoehto pienemmällekin. Vaipan vaihto kun on jo tarpeeksi haastavaa.
Kokeilin muuten pikkurinsessaa potalle taas muutaman kerran (kahdelle erilaiselle) eikä siitä kyllä tule yhtään mitään. Onneksi ei ole mikään kiirekään. Huuto kun alkaa heti paikalla.
Miksi meillä on vain pahaa suklaata? Miksi fazer tekee pahoja konvehteja ja miksi kaikki sitten tuo niitä meille?
En minä saa tehdä mitään. Huuto alkaa, joten poistun taas nopeasti...
T: Ynis
Ps. Tuttis, suosittelen myös kirjettä tai s-postia!
Lääkäri oli myöhässä taas...Typyllä on korvatulehdus,taas sanoi lääkäri.Jos seuraava tulehdus on taas aikataululla laitetaa lähete korvaklinikalle.En ollu tällästä aatellu ollenkaa...
Typyn flunssahan on parempana,mutta viimeyönä huus 2tuntia lähes putkee ni aattelin et ehkä vois kävästä korvat kattomassa..Typy sai uutta lääkettä ja unohin sanoa mansikka allergiasta.Apteekissa muistin ja tietty siinä lääkkeessä oli mansikkaa,jotan he soittivat lääkärille ja saatiin eri lääke.molemmat lapset jaksovat reissun ihmeen hyvin..melkein 2tuntia ja paljon odottelua!Nyt kaduttaa et ilmotin pojan olevan tän viikon vielä lomalla.Sil ei ole mitää tekemistä!!Ei päästä ulos ja minäkin viimeyön valvoin-en jaska nyt mennä sen lattialle istuu ja leikki..paska olo!!!
Lisäks lääkäri sano et typyn virtsas oli punasoluja,ei paljo mut oli..Meinas jo lähetettä rakkopunktioo mut syödää nyt kuuri ensin ja sit mun pitää saada siltä pissa purkkiin.Pussipissa ei ole niin luotettava!!
Mua ei nyt huvita yhtää mikää!!!Ja oikeesti,toi poika tekee mut hulluks!Mä en saa sitä mihinkää!!
Ihana et Pönksy on terve :-) Ja onnea taidosta.Ja kiva Ayapiltakin terve-kuulumisia :-)
Kyllä minä itkuun lohdutusta saan,haleja ja syliä.Ja jos se on ihan väsystä vaan,mies yrittää myös miettiä jotain ratkasua.
Illalla meen rattaita kattoo!Toivottavast ei ole turha reissu.
jatu
Mitä se on, jos kuitenkin Fazerin?
Kovasti zemppiä vaipattomuuteen, Ynis!
Korvamittari pojalla ja meillä,typyllä digi pyllystä..Vielä onnistuu ku antaa jotain kätee,hammasharja on hyvä..pesee siinä samalla.Suppoja ei käytetä vaan sitä neste panadolia.
jatu
Eilen
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6026914&p=1&tmode=1&smode…