Minkä käyttämäsi murresanan et tiennyt olevan murretta
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
Kommentit (329)
Rouhottaa, horottaa ja rotjata.
Pirrastaa. Älä pirrasta sitä leipää ympäriinsä eli ei saa murustella ja sotkea pöytää/lattiaa.
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
Sitten et puhu itämurretta tai sitten vain et ole tullut ajatelleeksi, miten puhut. Kahdennus kuuluu nimenomaan itämurteisiin ja hyvin vahvasti kuuluukin.
Valittelin joskus miehelleni kuinka hammastani juilii, ei ymmärtänyt mitä tarkoitan. Juilia tarkoittaa kuulemma suurin piirtein samaa kuin vihloa.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:38"]
Rouhottaa, horottaa ja rotjata.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, ja mistä murteesta on kysymys?
Joskus kaverit oli aivan h-moilasena kun sanoin suurin piirein näin, että sain mummultani perintöä vanhan raanun, mutta se on pahasti virttynyt. Toisin sanoen puhuin seinävaatteesta minkä aurinko on ajan kuluessa haalistanut.
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
outoa. Tunnen monta pohjoiskarjalaista ja puhuvat lopoukahdennuksella. Erikoisempaa minusta on olla sitä käyttämättä. Ehkä et edes itse huomaa.
[/quote]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
[/quote]
Kun sanot "tulkkee", kysymyksessä ei ole loppukahdennuksesta vaan ihan muusta murrepiirteestä. Loppukahdennus eli jäännöslopuke esiintyy sanan lopussa ja muutamissa muissakin kohdissa äänettäessä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 14:10"]
Vanttuut oli laspuuden kotiseutuni kielellä yhtä kuin lapaset. Kun pesulle lähdettiin, tarvittiin pesofati ja saippio. Ja me-pronomini lausuttiin mei. Pisteet sille, joka kertoo missä päin oltiin.
[/quote]
Jossain lähellä Forssaa eli Vorsaa?
Olen ajatellut, että raaskia on ihan normaalia puhetta. Ainakaan en keksi mitään muuta sanaa, millä olisi sama merkitys. Esim. en raaskinut komentaa muksuja vielä järvestä pois kun niillä oli niin hauskaa tai en raaskinut poimia kauniita kukkia.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:38"]
Rouhottaa, horottaa ja rotjata.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, ja mistä murteesta on kysymys?
[/quote]
Rouhottaa ja horottaa tarkoittaa melkein samaa, eli jokin on huonosti/epämääräisesti jossakin. Esim. päiväpeitto rouhottaa kummasti sängyn päällä (peitto on huonosti aseteltu sängyn päälle) ja Tukka horottaa pystyssä. Rotjaaminen on likaamista tai sotkemista. Esim. rotjasin vahingossa pöytäliinan.
Enkä oikeasti luullut, että noita sanoja käytetään missään muualla (ainakaan virallisissa yhteyksissä). Tykkään vain noista sanoista niin kamalasti, että oli pakko heittää tänne. :D Pohjois-Savosta olen.
perinteisiä: tuima=suolaton, esim. Ompa tuimaa kallaa! Viruttaa= huuhdella, esim. Viruta ne astiat. Koillismaalta
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:38"]
Rouhottaa, horottaa ja rotjata.
[/quote]
Mitä tarkoittaa, ja mistä murteesta on kysymys?
[/quote]
Rouhottaa ja horottaa tarkoittaa melkein samaa, eli jokin on huonosti/epämääräisesti jossakin. Esim. päiväpeitto rouhottaa kummasti sängyn päällä (peitto on huonosti aseteltu sängyn päälle) ja Tukka horottaa pystyssä. Rotjaaminen on likaamista tai sotkemista. Esim. rotjasin vahingossa pöytäliinan.
Enkä oikeasti luullut, että noita sanoja käytetään missään muualla (ainakaan virallisissa yhteyksissä). Tykkään vain noista sanoista niin kamalasti, että oli pakko heittää tänne. :D Pohjois-Savosta olen.
[/quote]
Tarkemmin ajateltuna horottaa on ehkä vähän sama kuin sojottaa.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:48"]Joskus kaverit oli aivan h-moilasena kun sanoin suurin piirein näin, että sain mummultani perintöä vanhan raanun, mutta se on pahasti virttynyt. Toisin sanoen puhuin seinävaatteesta minkä aurinko on ajan kuluessa haalistanut.
[/quoteKyllä minäkin oisin nuin sanonu!
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 23:05"]perinteisiä: tuima=suolaton, esim. Ompa tuimaa kallaa! Viruttaa= huuhdella, esim. Viruta ne astiat. Koillismaalta
[/quote]muita sanoja sieltä päin: vanttuut, vinkkelit, kerniliina, kooli myös täällä tunnettu, ämpäri, säppi,
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:36"]
Hitukippo oli sana meillä jokapäiväisessä käytössä eli tarkoitetaan astiaa ruokapöydällä mihin laitetaan perunankuoret. Kuulin myöhemmin että muut puhuu risteilijästä.
[/quote]
Empä ole kuullut koskaan kumpaakaan. Meillä se on vaan tavallinen lautanen, tai kuorilautanen.
eepee
Tsygä = polkupyörä
Oletin sanan olevan yleisessä käytössä, kunnes maalaisen kanssa puhuessani tajusin ettei se tiennyt mistä puhuin. Tyhmä minä :D
T. Stadilainen
Meillä oli pienenä kotona ruokapöydällä aina vakstuuki ja meni pitkään ennen kuin hoksasin, että se on vahakangas(pöytäliina) yleiskielellä.
Piikki = kevytmoottoripyörä
Singuttaa = venyttää
Noitakaan en tajunnut ennenkuin jouduin selittelemään :D