Lue keskustelun säännöt.
Minkä käyttämäsi murresanan et tiennyt olevan murretta
30.07.2014 |
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
Kommentit (329)
Missä murteissa/alueilla loppukahdennusta käytetään? Itse en läytä (Länsi-Suomi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:06"]
Haasia. Meillä päin yleinen ja ihan normaali sana. Epäilen ettei löydy synonyymejä. Haasia on puinen heinien kuivausteline. Joskus herätti työpaikalla hämmennystä kun kerroin kotipuolessa viikonloppuna nostelleeni heinää haasialle.
[/quote]
No eipä sitä voi tietää jos muualla on ennnenvanhaan käytetty vain heinäseipäitä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:01"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 14:54"]Vilo! Oon käyttänyt tuota sanaa aina, moni muu ei sitä vaan tunnu tietävä. Vilo tarkoittaa siis housun vetoketjua, sepalusta, "sullon vilo auki".. Jotkut käyttää vilon sijasta sanaa viilu, ei istu mun suuhun ollenkaan :) näin siis etelä-savossa.
[/quote]
viilosta puhun minä :)
[/quote]
Tässä lähellä on Viilon tila. Mitähän lie tarkoittaa?
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:12"]
Tuosta raanu-sanasta tuli mieleen, että mitä sanaa käytätte raanu, ryijy vai seinävaate vai onko olemassa jokin muukin sana? Tosin nykyään harvemmin noita raanuja roikkuu kotien seinillä, joten taitaa olla katoavaa kansanperinnettä se.
[/quote]
Raanu ja ryijy on eri asioita, sen verran tiedän. Varmaan niille on olemassa vielä murresanojakin. Mustalaisnaiset sanoo niitä kimaltavia paitojaan ryijyksi.
Mihinä = missä; kuljin joskus etsimässä avaimiani ja alkoi jo vähän ärsyttääkin, kun asialliseen kysymykseen "Mihinä mun avaamet on?!" ei meinannut saada mitään vastausta keltään, toljottivat vaan. :) Tapahtui useamman kerran ennen kuin tajusin, mistä kiikastaa.
Nappo = se pieni "vesiäyskäri", leveä kahvallinen kulho... Onkohan sille edes mitään nimitystä? Vesikauha? Sain sitten kurkottaa ihan itse sen napponi saunassa, kun ei kaveri ymmärtänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:15"]Mihinä = missä; kuljin joskus etsimässä avaimiani ja alkoi jo vähän ärsyttääkin, kun asialliseen kysymykseen "Mihinä mun avaamet on?!" ei meinannut saada mitään vastausta keltään, toljottivat vaan. :) Tapahtui useamman kerran ennen kuin tajusin, mistä kiikastaa.
Nappo = se pieni "vesiäyskäri", leveä kahvallinen kulho... Onkohan sille edes mitään nimitystä? Vesikauha? Sain sitten kurkottaa ihan itse sen napponi saunassa, kun ei kaveri ymmärtänyt.
[/quote]
kuuppa se on meillä Treella.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:06"]
Haasia. Meillä päin yleinen ja ihan normaali sana. Epäilen ettei löydy synonyymejä. Haasia on puinen heinien kuivausteline. Joskus herätti työpaikalla hämmennystä kun kerroin kotipuolessa viikonloppuna nostelleeni heinää haasialle.
[/quote]
No eipä sitä voi tietää jos muualla on ennnenvanhaan käytetty vain heinäseipäitä.
[/quote]
meillä käytössä verbi haasioida merkityksessä haaveilla, haikailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:00"]Viruttaa = huuhdella, en tiennyt olevan murretta ennenkuin joku ystävä ei ymmärtänyt.
Isäni käytti aina lapasista nimitystä tumpit, en tiedä onko yleinen sana vai hänen oma muunnoksensa tumpuista...
[/quote][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:01"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missämurteessa sanoja [quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missä murteessa tiettyjä sanoja lausutaan ilman tuota loppukahdennusta? Pistää korvaan jos joku sanoo vaikka Äänekoski eikä äänekkoski. Radiossa myös soi biisi kesä vielä jäädä vois. Siinä jäädävois sanotaan ilman v-kirjaimen kahdentumista. Yrittääkö puhuja olla "hieno" vai murretta?
[/quote]
Porin murteessa jää jäännöslopuke (se loppukahdennus) pois. Siis juuri tyyliin [äänekoski] eikä [äänekkoski].
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
outoa. Tunnen monta pohjoiskarjalaista ja puhuvat lopoukahdennuksella. Erikoisempaa minusta on olla sitä käyttämättä. Ehkä et edes itse huomaa.
[/quote]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
Amma, ammata - lapsenvahti, vahtia lapsia.
Paulat - kengän nauhat.
Mm. Näistä sain palautetta kun muutin etelään ja kirjoitin koulussa aineeseen esim. "olin ammaamassa serkkuja ja aina niillä lapsilla oli paulat aina auki..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:12"]
Missä murteissa/alueilla loppukahdennusta käytetään? Itse en läytä (Länsi-Suomi)
[/quote]
Kaikissa muissa, paitsi Porin seudun ja Kymenlaakson murteissa. Veikkaisin, että oikeasti käytät sitä, muttet vain itse huomaa. Suomea äidinkielenään puhuvat kyllä käyttävät sitä, paitsi jos sattuvat olemaan kotoisin niiltä murrealueilta, joilla se ei ole käytössä. Loppukahdennuksettomuus kuulostaa äidinkielisen korvaan lähinnä oudolta (ellei ole kotoisin noilta mainituilta murrealueilta).
Pahki on jo pariin otteeseen mainittu mutta olin niin ällikällä ku kuulin että se on murresana ja pari etelän vetelää ihmetteli että mistä puhun :D en vaan ymmärrä miten ilman tuota sanaa voi pärjätä arkikielessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:12"]
Missä murteissa/alueilla loppukahdennusta käytetään? Itse en läytä (Länsi-Suomi)
[/quote]
Kaikissa muissa, paitsi Porin seudun ja Kymenlaakson murteissa. Veikkaisin, että oikeasti käytät sitä, muttet vain itse huomaa. Suomea äidinkielenään puhuvat kyllä käyttävät sitä, paitsi jos sattuvat olemaan kotoisin niiltä murrealueilta, joilla se ei ole käytössä. Loppukahdennuksettomuus kuulostaa äidinkielisen korvaan lähinnä oudolta (ellei ole kotoisin noilta mainituilta murrealueilta).
[/quote]
Nimenomaan LOPPUkahdennusta, sadettakki sanassa ei ole loppukahdennusta..
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 14:29"]
Olen aina luullut että suomen kielessä sanat sanotaan kuten kirjoitetaan, joten ei kyllä mitenkään ole ymmärtänyt murteeksi sitä, että sanoo hernekeitto ja sadetakki just kuten kirjoitetaankin. Dingokin laulaa 'ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen..', enkä tajunnut että siinä olisi jotain hassua, kunnes jostain luin että kuuluisi olla 'mennännukkumaan'. En muista tuommoista sääntöä koulustakaan äikän tunneilta, kuitenkin äidinkieli aina 10, ja kirjoituksissa L, mutta kirjallisissa kokeissahan ei puhe onneksi vaikuta.
ap.
[/quote]
Oletko kotoisin murrealueelta, jolla jäännöslopuke jätetään pois? Vaikka koko ympäristösi puhuisi samoin kuin sinä, luulisi sinun huomanneen, miten nämä jäännöslopukkeelliset sanat/ilmaukset äännetään esimerkiksi teeveessä tai radiossa? Miten äidinkielenopettajasi tuollaiset sanat lausui? Oletko varma, ettei puheessasi sittenkin ole jäännöslopuketta, et vain itse osaa kuulla sitä (moni on ikään kuin "sokeutunut" ja juuttunut sanojen kirjoitusasuun)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennyt että kraana on murresana! Tarkoittaa siis hanaa :D
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:00"]Viruttaa = huuhdella, en tiennyt olevan murretta ennenkuin joku ystävä ei ymmärtänyt.
Isäni käytti aina lapasista nimitystä tumpit, en tiedä onko yleinen sana vai hänen oma muunnoksensa tumpuista...
[/quote][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:01"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missämurteessa sanoja [quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missä murteessa tiettyjä sanoja lausutaan ilman tuota loppukahdennusta? Pistää korvaan jos joku sanoo vaikka Äänekoski eikä äänekkoski. Radiossa myös soi biisi kesä vielä jäädä vois. Siinä jäädävois sanotaan ilman v-kirjaimen kahdentumista. Yrittääkö puhuja olla "hieno" vai murretta?
[/quote]
Porin murteessa jää jäännöslopuke (se loppukahdennus) pois. Siis juuri tyyliin [äänekoski] eikä [äänekkoski].
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
outoa. Tunnen monta pohjoiskarjalaista ja puhuvat lopoukahdennuksella. Erikoisempaa minusta on olla sitä käyttämättä. Ehkä et edes itse huomaa.
[/quote]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
[/quote]
En tarkoita tätä pahalla, mutta sä taidat nyt sekoittaa kaksi ilmiötä keskenään. Tuo loppukahdennus on ihan luontainen kielen ilmiö, joka puuttuu joistain suomen murteista, mutta ei Pohjois-Karjalan murteesta. Mun veikkaus on se, että sä et vain huomaa sitä puheessasi.
Terv. kielitieteilijä, erikoisalana murteet
Rasat on normisana minulle, mutta ei muut tajua:)
Lapasia tarkoittaa.
Luntioomet = lantio / lonkat
Koulussa meitä erikseen varoiteltiin käyttämästä muotoa lehtä (minä luen lehtä), p.o. lehteä...
Myös monen monta svetisismiä on minulle ihantavallista kielenkäyttöä, niistä on ollut toki hyötyä ruotsinkielisiä kirjoja lukiessa:)
EP:ltä olen.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 14:14"]
mikä se fikkari sit on? oon etelä-suomesta
[/quote] ficklampa
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:18"]Amma, ammata - lapsenvahti, vahtia lapsia.
Paulat - kengän nauhat.
Mm. Näistä sain palautetta kun muutin etelään ja kirjoitin koulussa aineeseen esim. "olin ammaamassa serkkuja ja aina niillä lapsilla oli paulat aina auki..."
[/quote]
Missäpäin sanotaan ammata? :DD
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"]Rasat on normisana minulle, mutta ei muut tajua:)
Lapasia tarkoittaa.
Luntioomet = lantio / lonkat
Koulussa meitä erikseen varoiteltiin käyttämästä muotoa lehtä (minä luen lehtä), p.o. lehteä...
Myös monen monta svetisismiä on minulle ihantavallista kielenkäyttöä, niistä on ollut toki hyötyä ruotsinkielisiä kirjoja lukiessa:)
EP:ltä olen.
[/quote]
muesystäväni sanoo lehtä. Kuulostaa moukalta. Kysyn aina katsoiko hän myös tähtä taivaalla.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 14:29"]Olen aina luullut että suomen kielessä sanat sanotaan kuten kirjoitetaan, joten ei kyllä mitenkään ole ymmärtänyt murteeksi sitä, että sanoo hernekeitto ja sadetakki just kuten kirjoitetaankin. Dingokin laulaa 'ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen..', enkä tajunnut että siinä olisi jotain hassua, kunnes jostain luin että kuuluisi olla 'mennännukkumaan'. En muista tuommoista sääntöä koulustakaan äikän tunneilta, kuitenkin äidinkieli aina 10, ja kirjoituksissa L, mutta kirjallisissa kokeissahan ei puhe onneksi vaikuta.
ap.
[/quote]
ei se ole sääntö vaan luontainen tapa puhua. Sitoa sanat yhteen ja helpottaa tavallaan puhumista.