Lue keskustelun säännöt.
Minkä käyttämäsi murresanan et tiennyt olevan murretta
30.07.2014 |
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
Kommentit (329)
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:12"]
Missä murteissa/alueilla loppukahdennusta käytetään? Itse en läytä (Länsi-Suomi)
[/quote]
Kaikissa muissa, paitsi Porin seudun ja Kymenlaakson murteissa. Veikkaisin, että oikeasti käytät sitä, muttet vain itse huomaa. Suomea äidinkielenään puhuvat kyllä käyttävät sitä, paitsi jos sattuvat olemaan kotoisin niiltä murrealueilta, joilla se ei ole käytössä. Loppukahdennuksettomuus kuulostaa äidinkielisen korvaan lähinnä oudolta (ellei ole kotoisin noilta mainituilta murrealueilta).
[/quote]
Nimenomaan LOPPUkahdennusta, sadettakki sanassa ei ole loppukahdennusta..
[/quote]
On, loppukahdennus on kaikissa suomen sanoissa, joissa on e-johdin, eli siis suurimmassa osassa e-loppuisista sanoista, esim. vene, sade, turve, ote jne. Siis kaikissa e-loppuisissa sanoissa, joiden partitiivin sijapääte on tta/ttä. (Muunlaisia e-loppuisia sanoja onkin vähän, tulee mieleen vain jade ja nalle). Jos e-loppuinen sana on yhdyssanan ensimmäinen sana, se saa aikaan konsonantin kahdentumisen sanan sisällä (siis puhekielessä): venevvaja, sadettakki, turvessuo jne. Jos yhdyssanan loppuosa alkaa vokaalilla, loppukahdennus ääntyy äänteenä nimeltä glottaaliklusiili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:00"]Viruttaa = huuhdella, en tiennyt olevan murretta ennenkuin joku ystävä ei ymmärtänyt.
Isäni käytti aina lapasista nimitystä tumpit, en tiedä onko yleinen sana vai hänen oma muunnoksensa tumpuista...
[/quote][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:01"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missämurteessa sanoja [quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missä murteessa tiettyjä sanoja lausutaan ilman tuota loppukahdennusta? Pistää korvaan jos joku sanoo vaikka Äänekoski eikä äänekkoski. Radiossa myös soi biisi kesä vielä jäädä vois. Siinä jäädävois sanotaan ilman v-kirjaimen kahdentumista. Yrittääkö puhuja olla "hieno" vai murretta?
[/quote]
Porin murteessa jää jäännöslopuke (se loppukahdennus) pois. Siis juuri tyyliin [äänekoski] eikä [äänekkoski].
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
outoa. Tunnen monta pohjoiskarjalaista ja puhuvat lopoukahdennuksella. Erikoisempaa minusta on olla sitä käyttämättä. Ehkä et edes itse huomaa.
[/quote]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
[/quote]
En tarkoita tätä pahalla, mutta sä taidat nyt sekoittaa kaksi ilmiötä keskenään. Tuo loppukahdennus on ihan luontainen kielen ilmiö, joka puuttuu joistain suomen murteista, mutta ei Pohjois-Karjalan murteesta. Mun veikkaus on se, että sä et vain huomaa sitä puheessasi.
Terv. kielitieteilijä, erikoisalana murteet
[/quote]
Joo mutta meillä ei taivuteta sanoja noin, sadetakki ei ole sadettakki. Tiedän puhuvani murteella, vieläpä viännän ja kiännän minkä kerkeän, mutta ei niitä miten sattuu taivutella. Kuten tuokin mennä nukkumaan "mennännukkumaan" ehei.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:24"]uskoisin, että noita loppukahdennuksia käyttävät lähes kaikki, mutta se on niin vakiintunut tapa, ettei sitä tule itse ajatelleeksi/huomaa.. itse olen myös huomannut tuon tavan nimenomaan porin murteessa. luultavasti moni teistäkin huomaa eron vasta kun kuulee jonkun tosiaan puhuvan "hernekeitosta" eikä "hernekkeitosta". ei se ylimääräinen k siinä niin kovin voimakas ole, ei voida kaksoiskonsonantista puhua mutta tosiaan on vaan sellainen hyvin tavallinen ääntämistapa.
[/quote]
just näin. Ja kielitieteilijäkin kirjoitti hyvin asiasta.
Vilo?? Never heard...
Meillä päin se on juluppi: "Sullon juluppi auki!"
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:12"]
Missä murteissa/alueilla loppukahdennusta käytetään? Itse en läytä (Länsi-Suomi)
[/quote]
Kaikissa muissa, paitsi Porin seudun ja Kymenlaakson murteissa. Veikkaisin, että oikeasti käytät sitä, muttet vain itse huomaa. Suomea äidinkielenään puhuvat kyllä käyttävät sitä, paitsi jos sattuvat olemaan kotoisin niiltä murrealueilta, joilla se ei ole käytössä. Loppukahdennuksettomuus kuulostaa äidinkielisen korvaan lähinnä oudolta (ellei ole kotoisin noilta mainituilta murrealueilta).
[/quote]
Nimenomaan LOPPUkahdennusta, sadettakki sanassa ei ole loppukahdennusta..
[/quote]
Tuo loppukahdennus ei ylipäänsä ole oikea termi, oikea on jäännöslopuke. Mutta jäännöslopuke on aina (yhdys)sanan ENSIMMÄISEN OSAN lopussa. Kyllä se siis sanassa "sadetakkikin" on, sen ensimmäisen osan lopussa. Siis sadet-takki. Tai hernek-keitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkua, visto, pahki, viruttaa... Tuossa nyt ainaki muutama, joita on saanut selittää.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:00"]Viruttaa = huuhdella, en tiennyt olevan murretta ennenkuin joku ystävä ei ymmärtänyt.
Isäni käytti aina lapasista nimitystä tumpit, en tiedä onko yleinen sana vai hänen oma muunnoksensa tumpuista...
[/quote][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:01"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:31"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missämurteessa sanoja [quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:39"]
kunnes myöhemmin asia valkeni.
Mulla esim suuli ja sadetakki lausuttuna siten kuin kirjoitetaan
[/quote]
Sadetakki? Tarkoitatko, että lausut sen ilman jäännöslopuketta? Siis [sadetakki] eikä [sadettakki]? Ei se sana silti murteelliseksi siitä muutu.
[/quote]
missä murteessa tiettyjä sanoja lausutaan ilman tuota loppukahdennusta? Pistää korvaan jos joku sanoo vaikka Äänekoski eikä äänekkoski. Radiossa myös soi biisi kesä vielä jäädä vois. Siinä jäädävois sanotaan ilman v-kirjaimen kahdentumista. Yrittääkö puhuja olla "hieno" vai murretta?
[/quote]
Porin murteessa jää jäännöslopuke (se loppukahdennus) pois. Siis juuri tyyliin [äänekoski] eikä [äänekkoski].
[/quote]
En minäkään mitään loppukahdennusta käytä vaikka pohjois-Karjalasta olen syntyisin ja täällä edelleen asun. Tyhmältähän tuommoinen kuulostaa!
[/quote]
outoa. Tunnen monta pohjoiskarjalaista ja puhuvat lopoukahdennuksella. Erikoisempaa minusta on olla sitä käyttämättä. Ehkä et edes itse huomaa.
[/quote]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
[/quote]
En tarkoita tätä pahalla, mutta sä taidat nyt sekoittaa kaksi ilmiötä keskenään. Tuo loppukahdennus on ihan luontainen kielen ilmiö, joka puuttuu joistain suomen murteista, mutta ei Pohjois-Karjalan murteesta. Mun veikkaus on se, että sä et vain huomaa sitä puheessasi.
Terv. kielitieteilijä, erikoisalana murteet
[/quote]
Joo mutta meillä ei taivuteta sanoja noin, sadetakki ei ole sadettakki. Tiedän puhuvani murteella, vieläpä viännän ja kiännän minkä kerkeän, mutta ei niitä miten sattuu taivutella. Kuten tuokin mennä nukkumaan "mennännukkumaan" ehei.
[/quote]
Se ei ole taivuttamista, ja kyllä tosiaan tuo loppukahdennus on ihan oikeasti kaikissa murteissa paitsi näissä tässä ketjussa mainituissa (Porin seudun ja Kymenlaakson murre). Siihen vain ei korva tartu, kun siihen on niin tottunut. Jos oikeasti kuulet murretta, josta loppukahdennus puuttuu, pitäisit sitä oudon kuuloisena, mutta et välttämättä osaisi sanoa, mistä on kyse.
Tässä on tietoa loppukahdennuksesta:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppukahdennuksen käyttämättömyys on kyllä todella harvinaista, sillä tällainen konsonanttiäänteiden tuplaus kuuluu tavalliseen puhuttuun suomeen, ja siitä poikkeaminen herättää huomiota. En tiedä muita muita kuin sisustusohjelmien Marko Paanasen, joka puhuu hyperkorrektisti, ikään kuin kirjakieltä ääneen puhuen. Paananen ei siis sano "tulettänne" vaan "tuleee_tänne". Tässä muodossa myös tänne-sanan t-äänne kuulostaa oudolta, vähän d-mäiseltä.
Tuplakahdennus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puhuja sylkee ylimääräistä konsonanttia tyyliin " tule_ttt_tänne", vaan sitä että kun puhuja ääntää tule-sanan viimeisen äänteen (eli e:n), kieli siirtyy tänne-sanan t:n ääntämisasentoon ja pysyy hetken paikallaan ennen kuin t-äänne tuotetaan. Sanojen rajalla on siis pieni tauko ennen kuin ilmavirta posautetaan ulos ja t-äänne kuuluu. "Tulettänne" on siis "tule -(kieli siirtyy t-asentoon)-tauko-tänne, ei "tule-thö-thänne".
Tämä ilmiö löytyy monesta kielestä, mm. englannista.
Olen monesti miettinyt, hahmottavatko loppukahdennusta käyttämättömät sanoja jotenkin eri tavalla. Puhuttuun kieleen kuuluu "taloudellisuus" ja tuo loppukahdennuksen käyttämättömyys tekee suomen ääntämisestä raskaampaa, siis suomalaiselle.
Olen äikän aineeseen kirjoittanut parkkipaikka ja kuski, en tiennyt että pitää sanoa pysäkointialue ja kuljettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:31"]
Loppukahdennuksen käyttämättömyys on kyllä todella harvinaista, sillä tällainen konsonanttiäänteiden tuplaus kuuluu tavalliseen puhuttuun suomeen, ja siitä poikkeaminen herättää huomiota. En tiedä muita muita kuin sisustusohjelmien Marko Paanasen, joka puhuu hyperkorrektisti, ikään kuin kirjakieltä ääneen puhuen. Paananen ei siis sano "tulettänne" vaan "tuleee_tänne". Tässä muodossa myös tänne-sanan t-äänne kuulostaa oudolta, vähän d-mäiseltä.
Tuplakahdennus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puhuja sylkee ylimääräistä konsonanttia tyyliin " tule_ttt_tänne", vaan sitä että kun puhuja ääntää tule-sanan viimeisen äänteen (eli e:n), kieli siirtyy tänne-sanan t:n ääntämisasentoon ja pysyy hetken paikallaan ennen kuin t-äänne tuotetaan. Sanojen rajalla on siis pieni tauko ennen kuin ilmavirta posautetaan ulos ja t-äänne kuuluu. "Tulettänne" on siis "tule -(kieli siirtyy t-asentoon)-tauko-tänne, ei "tule-thö-thänne".
Tämä ilmiö löytyy monesta kielestä, mm. englannista.
Olen monesti miettinyt, hahmottavatko loppukahdennusta käyttämättömät sanoja jotenkin eri tavalla. Puhuttuun kieleen kuuluu "taloudellisuus" ja tuo loppukahdennuksen käyttämättömyys tekee suomen ääntämisestä raskaampaa, siis suomalaiselle.
[/quote]
Loppukahdennuksen käyttämättömyys kuuluu kahteen suomen murteeseen, kuten tässä ketjussa on monta kertaa mainittu. Marko Paananen on Kymenlaaksosta kotoisin, joten loppukahdennuksettomuus kuuluu hänen murteeseensa.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:21"]Rasat on normisana minulle, mutta ei muut tajua:)
Lapasia tarkoittaa.
Luntioomet = lantio / lonkat
Koulussa meitä erikseen varoiteltiin käyttämästä muotoa lehtä (minä luen lehtä), p.o. lehteä...
Myös monen monta svetisismiä on minulle ihantavallista kielenkäyttöä, niistä on ollut toki hyötyä ruotsinkielisiä kirjoja lukiessa:)
EP:ltä olen.
[/quote]
muesystäväni sanoo lehtä. Kuulostaa moukalta. Kysyn aina katsoiko hän myös tähtä taivaalla.
[/quote]
Samaa sarjaa kuin tavallinen->tavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koussikka. Tarkoittaa siis kauhaa. Taitaa olla venäjänkielestä johdettu aikanaan.. Olisko tämä tutuin itäsuomalaisille? Eniten tätä jostain syystä käytetty meillä saunassa, tarkoittaen kauhaa jolla löylyvesi heitetään :D
Messä. Muistan että mun isä käytti tätä sanaa kun tarkoitti metsää. Itäsuomessa tämäkin.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:40"]
Koussikka. Tarkoittaa siis kauhaa. Taitaa olla venäjänkielestä johdettu aikanaan.. Olisko tämä tutuin itäsuomalaisille? Eniten tätä jostain syystä käytetty meillä saunassa, tarkoittaen kauhaa jolla löylyvesi heitetään :D
Messä. Muistan että mun isä käytti tätä sanaa kun tarkoitti metsää. Itäsuomessa tämäkin.
[/quote]
Tampereella on ravintola Coussicca, ja sen logossa on kauha. Siitä tuttu tuo koussikka kauhana. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:18"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:12"]
Tuosta raanu-sanasta tuli mieleen, että mitä sanaa käytätte raanu, ryijy vai seinävaate vai onko olemassa jokin muukin sana? Tosin nykyään harvemmin noita raanuja roikkuu kotien seinillä, joten taitaa olla katoavaa kansanperinnettä se.
[/quote]
Raanu ja ryijy on eri asioita, sen verran tiedän. Varmaan niille on olemassa vielä murresanojakin. Mustalaisnaiset sanoo niitä kimaltavia paitojaan ryijyksi.
[/quote]
Eikö se mustalaisten paita ole röijy?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:40"]
Messä. Muistan että mun isä käytti tätä sanaa kun tarkoitti metsää. Itäsuomessa tämäkin.
[/quote]
Suomen kielessä yleiskielen ts-yhtymä edustuu erilaisina äänteinä ja äänneyhtyminä. Se voi olla mettä, mehtä, messä, metsä ja me##ä (# tässä äänne nimeltä soinniton dentaalispirantti, äännetään kuten englannin th sanassa the). Tuota metsä-varianttia on ollut vain hyvin pienellä alueella Kaakkois-Suomessa. Syy, miksi yleiskielessä on ts-yhtymä (metsä, katso, kutsu jne.) on se, että siinä Varsinais-Suomen murteessa on ollut käytössä tuo soinniton dentaalispirantti, mutta koska sille ei ole ollut omaa kirjainta, se on korvattu ts:llä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:14"]Puntti, kun puhutaan housunlahkeesta.
t: manse
[/quote]
Meilläpäin (etelä-pohjanmaa) housun lahje on pulttu: D
Meinasin pistää vihta, mutta se onkin ilmeisesti yleiskieltä. Toinen puoli Suomesta puhuu kuitenkin vastasta. Rotvalli on tietty Stadissa kanttari.
Inasen=vähän, viruttaa=esim.haavaa voi viruttaa juoksevan veden alla, ritikka=pyöräntarakka, pahki= päin
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:26"]
No aivan eriyhteydessä kuin "sadettakki", meillä kahdennetaan viimeiset konsonantit, ei keskimmäisiä tai miten sattuu.. Esim tulkkee, ei tullkee
[/quote]
En tarkoita tätä pahalla, mutta sä taidat nyt sekoittaa kaksi ilmiötä keskenään. Tuo loppukahdennus on ihan luontainen kielen ilmiö, joka puuttuu joistain suomen murteista, mutta ei Pohjois-Karjalan murteesta. Mun veikkaus on se, että sä et vain huomaa sitä puheessasi.
Terv. kielitieteilijä, erikoisalana murteet
[/quote]
Joo mutta meillä ei taivuteta sanoja noin, sadetakki ei ole sadettakki. Tiedän puhuvani murteella, vieläpä viännän ja kiännän minkä kerkeän, mutta ei niitä miten sattuu taivutella. Kuten tuokin mennä nukkumaan "mennännukkumaan" ehei.
[/quote] Ei kukaan "vientäjä" sano sadetakki. Eivät kuulu samaan murteeseen nuo tavat. Jos puhuisit tuolla hassulla tavalla (sadetakki), niin varmasti joku olisi siitä sinulle sanonut. Kuulostaa niin hassulta. Itse tunnen "livenä" hyvin vain yhden, joka puhuu noin (se ruotsinope, josta aiemmin ketjussa mainitsin).
uskoisin, että noita loppukahdennuksia käyttävät lähes kaikki, mutta se on niin vakiintunut tapa, ettei sitä tule itse ajatelleeksi/huomaa.. itse olen myös huomannut tuon tavan nimenomaan porin murteessa. luultavasti moni teistäkin huomaa eron vasta kun kuulee jonkun tosiaan puhuvan "hernekeitosta" eikä "hernekkeitosta". ei se ylimääräinen k siinä niin kovin voimakas ole, ei voida kaksoiskonsonantista puhua mutta tosiaan on vaan sellainen hyvin tavallinen ääntämistapa.