Lue keskustelun säännöt.
mummun intoilu menee yli
23.09.2014 |
Mitä mieltä olette siitä että mummu:
- siivoaa äidin kodin tämän ollessa laitoksella
- laittaa lapselle huoneen kotiinsa
- hankkii vauvalle pinnasängyn lapsen hoitamista varten
- on ostanut lapselle kotiinsa enemmän leluja kuin vanhemmat lapsen kotiin
- ostaa lapselle kirpparilöytöjä joita lahjoittaa vanhemmille. Lopputulos on se että vuoden vanhan vaatteista puolet on mummulta tai mummulla kotonaan hyllyssä ja puolet vanhempien hankkimia
- on ostanut lapselle pakettikaupalla vaippoja ja ostaa niitä yhä vaikka käytämme lapsella kestoja ja mummu tietää sen. Nyt lahjoittelee niitä vaippoja lapselle kun jäävät muuten pieneksi.
- mummu hoitaa lasta aina pyydettäessä ja haluaisi hoitaa enemmänkin. Lapsi on siellä muutaman tunnin viikossa jotta tapaa mummuaan.
Mitä tälle pitäisi tehdä? Minulla on varaa hankkia tarvikkeet ja lelut lapselleni ja lainata niitä kun lapsi menee mummulle hoitoon. Muutaman lelun ja varavaatteen ymmärtäisin mutta mummu tyrkyttää vaatetta joka kerta käydessämme.
Ja kyseessä on äiti eikä anoppi. Mummulta ei ole ikinä pyydetty mitään lapseen liittyen eikä sovittu lapsen hoitamisesta. Nyt tuntuu että mummu omii lapsen ja haluaa päättää tämän hoidosta, mikä johtaa siihen että lapsi tapaa mummuaan vähemmän kun vanhemmat eivät enää halua olla tekemisissa intoilevan mummun kanssa. Lapsella siis ikää yli vuosi eikä mummun touhu yhtään asetu.
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna mummun hössöttää, se on varmasti hänelle tärkeää! Meilläkin alkuun molemmat isoäidit hössötti hirveesti, kun meidän tyttömme oli eka lapsenlapsi heille. Sitten kun noita lapsenlapsia on tullut lisää, niin eipä nuo enää niin hössötä. Meidän pienin, kohta 1v on esim. saanut joululahjojen lisäksi äidiltäni yhdet sukat ja bodyn, vaikka esikoinen sai aikoinaan jotain melkein viikottain. Nyt kun apu hoidossakin olisi välillä enemmän tarpeellista kuin ensimmäisen lapsen kanssa, niin hoitoa ei aina saadakaan järjestettyä, kun isoäideillä on muitakin suunnitelmia.
Onko mummon ensimmäinen lapsenlapsi? Onko hänellä muita lapsenlapsia? Tunnustan olleeni aivan innoissani ensimmäisestä lapsenlapsestani ja ostin lapselle kaikkea mahdollista kysymättä tyttäreltäni, mitä lapsi oikeasti tarvitsisi ja haluaisi. Kun lapsenlapsia tuli lisää, intokin laantui. Toki rakastan kaikkia lapsenlapsiani, mutta en siis ole muiden kohdalla käyttäytynyt yhtä innokkaasti kuin ensimmäisen kohdalla.
Ihana mummo, odottanut lastenlasta. Ole kiitollinen, monet eivät saa hoitoapuja. Älä pahoita mummun mieltä kuitenkaa. Koomista vähän, laske toisesta korvasta ulos.
Minusta olisi ihanaa jos joku siivoaisi kodin kun olen laitoksella. Lahjaksi minulle ja vauvalla <3 mutta tuo kuulostaa siltä ettei sinulla ja äidilläsi ole turvallisia rajoja ja reagoit vahvasti kaikkeen normaaliinkin toimintaan. Lisäksi olet ehkä epävarma omasta äitiydestäsi..? Kannattaa alkaa selvittämään asiaa ammattilaisen avustuksella..omassa päässä se vaan suurenee.
Minusta on täysin normaalia, että mummulassa on omat välineet..sängyt ynnä muut. Ja muistaisitko/ jaksaisitko aina tuoda mykanaan ne mitä lapsi tarvitsee..sehän on turhaa rasitusta.
Olisi kuitenkin hyvä, että isovanhempi kuuntelee vanhempien toiveita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on samanlainen ja olen todella kiitollinen. Kun on meillä kylässä saan pitää lastani juuri sen verran sylissä kun imetän. Äiti röyhtäyttää, nukuttaa, vaihtaa vaipan, pitää sylissä. Äitini asuu kaukana ja poikani on hänen ensimmäinen lapsenlapsensa. Välillä pääsee viikonlopuksi käymään ja silloin on mummulla suuri tarve olla mummu ja saakin olla. Ei saa valittaa jos tuoreet isovanhemmat haluavat auttaa. Kunnioittavat kuitenkin minun päätösvaltaa siinä miten poika kasvatetaan.
Heh, mun mutsi. Ei kuuntele hyvällä eikä pahalla, ostaa vaan kaikkea roskaa periaatteella enemmän on parempi. Lapsella on niin paljon vaatetta, ettei ehdi kaikkia käyttää ja niin kuin vauvojen vanhemmat tietävät, osa vaatteista jää muutenkin sivuun kun eivät istu hyvin, värit ei miellytä jne. Olen jo kieltäytynyt ottamasta kaikkea ryjää meille kaappeja täyttämään. Äitini loukkaantuu joka kerta, kun kiellän ostamasta turhia vaatteita (esim 10 kpl samankokoisia potkuhousuja) ja pyydän, että saisiko ennemmin yhden mieluisan niiden sijaan.
Viimeksi oli puhe syöttötuolista. Sanoin, että aateltiin pyytää lapselle joululahjaksi kolehtina rahaa tuolia varten, niin saadaan mieluisa ja kestävä. Menee sitten koululaisenakin vielä. Äiti oli jo juoksemassa yhteen huonekalukauppaan katsomaan, oisko siellä tarjouksessa ja ostaisi ensimmäisen vastaan tulevan, väristä viis, sopiiko meidän sisustukseen. Tämä pätee ihan kaikkeen. Pitää saada itse ostaa eli päättää eli jyrätä vanhempien yli. Lapsi on vielä vauva, mutta nyt jo olen huomautellut, että jän on meidän lapsemme ja me päätämme. Ei usko, suuttuu vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 09:18"]
kakkkoseen
[/quote]
Asiaton viesti ilmoitettu ylläpidolle, toivottavasti saat bannia PERVO.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 06:50"]Tulevaisuudessa mummu rupeaa kasvattamaan lasta omien muinaisten käsitystensä mukaan, tyrkyttää hänelle uskontoa teidän mielipiteestänne huolimatta jne. Been there, done that. Kannattaa vähän toppuutella ajoissa.
[/quote]
muinaisten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin miniälleni jo aikoja sitten, että jos minulta jotain haluaa, niin avaa suunsa ja kertoo, mitä se on. Hiljattain kuulin, että oli toiselle miniälleni valittanut, ettei mummi ( eli minä ) osta lapsille koskaan mitään. Juu, en osta, kun ei ole kristallipalloa. Tyttäreni ja toinen minäni kertovat, kun tarvitsevat jotain. Eli näköjään sekään ei ole hyvä, ettei osta ellei pyydetä.
Tommosta se on meilläkin ollut mummojen kanssa. Mutta antaa niiden hössöttää. Toki se ärsyttää, muakin on ärsyttänyt. Mutta josset tee, kuten he haluavat, niin sitten eivät ole missään yhteydessä... Vaikeaa on elämä. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 09:29"]
Minusta olisi ihanaa jos joku siivoaisi kodin kun olen laitoksella. Lahjaksi minulle ja vauvalla <3 mutta tuo kuulostaa siltä ettei sinulla ja äidilläsi ole turvallisia rajoja ja reagoit vahvasti kaikkeen normaaliinkin toimintaan. Lisäksi olet ehkä epävarma omasta äitiydestäsi..? Kannattaa alkaa selvittämään asiaa ammattilaisen avustuksella..omassa päässä se vaan suurenee. Minusta on täysin normaalia, että mummulassa on omat välineet..sängyt ynnä muut. Ja muistaisitko/ jaksaisitko aina tuoda mykanaan ne mitä lapsi tarvitsee..sehän on turhaa rasitusta. Olisi kuitenkin hyvä, että isovanhempi kuuntelee vanhempien toiveita.
[/quote]
en ole ap, mutta minunkin äiti ja anoppikin haluaidi siivota asuntomme kun olen synnyttämässä. Muuten ihana idea, mutta äitini ykkösprioriteetti on tulla nuuskimaan asuntomme laatikot jne. Hän luki päiväkirjani aina kyn ne löysi aikoinaan ja tutki laatikot jne. Turha luulo että sillä menneisyydellä päästän hänet kotiini muuten kuin vieraaksi. Hienoa jos sinä voit äitiisi luottaa, monien äidit on tunkeilevia päsmäreitä.
Hössöttämisessä ja hössöttämisessä on rajansa. Tokihan ihmisissä, oli minkä ikäinen tahansa on mielenterveydeltään sairaita tai persoonaltaan jotenkin epävakaita [esim hanstraajia]. Alkuperäisen äiti kuulosti sellaiselta. Ei kyllä kuulosta mielensäpahoittamisen aiheelta siis tämä, että yleistäisi tuota mitenkään mihinkään normaalin rajoissa olevaan 'hössöttämiseen'. Sekoboltsit mummut, oli sitten anoppeja tai omia äitejä on oma lukunsa. Minulla itselläni on ihanat ja järkevät mummut, anoppi esim on aivan loisto6tyyppi. Yksi tätini on sen sijaa semmoinen sekopää, että voin kuvitella minkälaista olisi, jos sellainen olisi anoppina tai äitinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun oma mummoni käyttäytyy lastani kohtaan, kuten APn äiti. Kyseessä on siis ihan "oikea" mummo, eli miljoona eri lääkitystä, vaikea astma ja murtaa joka vuosi luita, kun tulee liukkaat. Välillä pyllähtelee kesäisinkin ja taas on mustelmia, ruhjeita ja nilkka kipeä viikkoja. Sitten tämä ostelee itsellensä rattaita, matkasänkyjä ja on ihan varma, että uskallan jättää lapseni hänen kanssaan koko viikonlopuksi hoitoon. Nyt tilanne on vähän helpottanut, kun lapsi on täyttämässä 1 v, mutta alkukuukaudet olivat ihan hirveitä, kun rouva sitten suuttui. Lopputuloksena meillä oli kolme punkkaa vauvalle, kolmet vaunut ja kaksi syöttötuolia, kun sekä minun mummoni, että miehen äiti hurahtivat ihan täysin moderniin vauvantarvike-habatukseen ja nätisti sanominen ei mennyt perille tietenkään.
En muista numeroitani, mutta oon tuo joka valitti styroksi-istuimesta ja pulkasta. Mä huomaan tuossa omassa anopissa sellaista että noiden vanhojen tavaroiden kautta hän ikäänkuin yrittää elää uudelleen omien lapsiensa vauvaiän. Tuntuu, että hän yrittää leikkiä päässeensä aikakoneella taaksepäin ja kuvittelee, että meidän vauva on hänen poikansa pienenä. Muuten en ymmärrä tuota väen vängällä poikansa vanhojen tavaroiden pakottamista. Luulisi että mummollekin olisi kivaa mennä ostamaan ja kauppaan hipelöimään kaikkia sieviä pikkutyttöjen vaatteita ja tarvikkeita, ja luulis, että innostunut mummo haluiaisi ostaa vauvalle ihan häntä varten, omia juttuja. Mummo ei ole muuten kierrätyshenkinen yhtään. Miksi sitten meidän vauva joutuu siellä makaamaan poikansa vanhassa kiikkerässä kopassa, poikansa lakanoissa, tyynynliinassa pojan nimi kirjailtuna, pojan vanha polkupyörä odottaa ajajaa, jne jne. Minun oma äiti taas ostaa juuri tälle vauvalle sopivaa, eikä pakota mitään minun vanhoja juttuja. Tuntuu, että äitini arvostaa vauvaa omana persoonanaan ja anoppi leikkii saaneensa oman vauvansa takaisin.
Mummot ovat kautta aikojen ja on edelleen muualla maailmassa hyvin tärkeitä ihmisiä lapsille ja hoitavat heitä, paitsi Suomessa jossa yhteiskunnan varoin tuetaan työkykyisiä äitiä kotiäitiyteen, vaikka synnytysikäiset naiset synnyttävät 1.8 lasta. Muualla maailmassa mummojen huolenpidosta oltaisiin hyvin kiitollisia, paitsi Suomessa, jossa lapsen isovanhemmat ja muu suku koetaan rasitteeksi ja uhkakuvaksi vanhemmille ja erityisesti lapsen äidille.
Lapsen suurin rikkaus ja voimavara tulevalle elämälle on omien vanhempien lisäksi myös isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut jne. jota lapsen omat vanhemmat eivät voi koskaan korvata lapselle tai antaa niitä eväitä tulevalle elämälle. Vanhemmat, jotka haluavat "omistaa" yksinoikeudella lapsensa, tekevät hallaa lapsen kehitykselle ja turvallisuuden tunteelle, sillä lapsella on elämää myös omien vanhempiensa ulkopuolella ja lapsen yksinoikeudella "omistaminen" on karhunpalvelus lapselle ja hänen elämälleen.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 10:25"]
Mummot ovat kautta aikojen ja on edelleen muualla maailmassa hyvin tärkeitä ihmisiä lapsille ja hoitavat heitä, paitsi Suomessa jossa yhteiskunnan varoin tuetaan työkykyisiä äitiä kotiäitiyteen, vaikka synnytysikäiset naiset synnyttävät 1.8 lasta. Muualla maailmassa mummojen huolenpidosta oltaisiin hyvin kiitollisia, paitsi Suomessa, jossa lapsen isovanhemmat ja muu suku koetaan rasitteeksi ja uhkakuvaksi vanhemmille ja erityisesti lapsen äidille.
Lapsen suurin rikkaus ja voimavara tulevalle elämälle on omien vanhempien lisäksi myös isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut jne. jota lapsen omat vanhemmat eivät voi koskaan korvata lapselle tai antaa niitä eväitä tulevalle elämälle. Vanhemmat, jotka haluavat "omistaa" yksinoikeudella lapsensa, tekevät hallaa lapsen kehitykselle ja turvallisuuden tunteelle, sillä lapsella on elämää myös omien vanhempiensa ulkopuolella ja lapsen yksinoikeudella "omistaminen" on karhunpalvelus lapselle ja hänen elämälleen.
[/quote]
43 tässä. Olet siis vakavissasi sen suhteen, että viis siitä miten epävakaiksi, vaarallisiksi ja sekaviksi omat isovanhemmat on todettu, niin lapset vaan kuuluu antaa heille ja ampua itse takaisin uralle, koska muuten pahoinpitelee lastansa? Mielestäni äidin toiveiden ohi ajavat isovanhemmat (oli kyseessä oma äiti tai miehen äiti) ovat haitallisia, koska lapsi joutuu riitojen välikappaleeksi yhden täppähäärätessä yli molempien vanhempien. Tilannehan on vanhemmille stressaava, kun yrittää ajatella lapsensa parasta ja loskaa lentää naamalle, koska tokihan se vuosikymmeniä vanhempi täti on oikeassa nuollessaan lapsen lusikkaa jokaisella suupalalla.
"Minusta olisi ihanaa jos joku siivoaisi kodin kun olen laitoksella. Lahjaksi minulle ja vauvalla <3 mutta tuo kuulostaa siltä ettei sinulla ja äidilläsi ole turvallisia rajoja ja reagoit vahvasti kaikkeen normaaliinkin toimintaan. Lisäksi olet ehkä epävarma omasta äitiydestäsi..?"
Vanhan perinteen mukaan äidit ovat tulleet vastasyntyneen kanssa valmiiseen ja laitettuun kotiin ja näin on edelleen monessa muussa maassa, onhan äidillä lapsivuodeaika, jolloin hän tarvitsee lepoa (paitsi suomalaisilla nykyäideillä). Tuota perinnettä noudatetaan edelleen monessa suvussa ja sitä jopa pidetään kauniita eleenä ja jotkut jopa arvostavat, jos sukuyhteys on tiivis ja lapsi koetaan syntyneen sukupolvien väliseen ketjuun, eikä pelkästään äidille.
Sen ajan ihmiset ovat kovia hamstraamaan tavaraa ja ostavat vähän mitä sattuu jos halvalla saa. Ihan erilaisia kuin nuorempi sukupolvi, joka ei halua turhaa roinaa ja ostaa mieluummin vähän mutta laadukasta. Ei se nyt iso juttu ole, mutta onhan se vähän rasittavaa saada jokaisella kyläreissulla kassillinen lastenvaatetta, kirjoja ja ties muuta. Äiti käy viikottain lastenvaatekirppiksillä ja tuo niiltä reissuiltaan aina läjittäin vaatetta. Osa hyviä, osa vähän mitä sattuu, esim. ihan liian isoja kokoja tai sellaista tavaraa jota on jo entuudestaan paljon. Minäkin tykkään kierrellä kirppiksiä ja haluaisin ostaa mieleisiä juttuja. Nyt on tilanne, että jouduin juuri sanomaan ettemme enää pysty ottamaan vastaan yksiäkään lapsen tämänhetkisen koon housuja - mummo on ostanut niitä jo kahdetkymmenet. Samoin välikausipukuja ja vaatteita on nyt naurettavan paljon. Ei vissiin muista mitä on ostanut tai tajua että luonnollisesti minä olin jo varautunut syksyyn ja meillä oli jo ihan hyvät vk-vaatteet. Meillä ei vaan kertakaikkiaan ole säilytystilaa kaikille niille tavararoille mitä hän tuo. Hyvyyttään ostaa, mutta en todellakaan kaipaisi sellaisia määriä.