Lue keskustelun säännöt.
Pitäisittekö kuuden vuoden kaukosuhdetta mahdollisena 26-vuotiaana?
14.09.2014 |
Oletetaan, että toisella käy niin, että pääsee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle haluamaansa alaa, kun taas kumppani joutuu jäämään entiselle paikkakunnalle saatuaan unelmiensa opiskelupaikan sieltä. Jaksaisitteko tällaista tilannetta enää 25 ikävuoden paremmalla puolella? Itseäni tässä vähän epäilyttää, jaksanko.
Kommentit (8)
Menkää omille teillenne omiin seikkailuihinne. Katsotte sitten 6 vuoden päästä uudestaan mikä on tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnistuu tai ei, niin mikä järki?! Nuoret ihmiset. Toisen kanssa ollaan siksi että halutaan olla YHDESSÄ. Ei kaukana toisistaan.
Onhan teillä viikonloput, jotka helposti yliopistossa saa järkättyä jopa pitkiksi viikonlopuiksi opintojen edetessä. Ja kaikki lomat ja kesät. Ihan normikuviot monille nuorille pareille.
Ei tule kuusi vuotta onnistumaan, toisen täytyy jossain vaiheessa joustaa ja vaihtaa opiskelupaikkaansa. Olette sitä paitsi iässä jossa useimmat kuuden vuoden sisään alkavat perheenperustushommiin, sekään ei oikein etänä onnistu. Tuhlaatte vain toistenne aikaa noin. Lyhyempi pesti jonnekin olisi ihan eri asia, kuusi vuotta on todella pitkä aika!
Eihän tuo selviä kuin kokeilemalla.
Mutta epäilen vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIten toi on mahdotonta? Mä menin opiskelemaan vasta 25-vuotiaana ja muutin toiselle paikkakunnalle 400km päähän neljäksi vuodeksi. Suhde kesti. Muutin sitten takaisin vanhalle paikkakunnalle, kun oli enää gradu jäljellä opintoja. Yhdessä ollaan edelleen ja yksi lapsi löytyy. Meillä oli kyllä takana 6 vuotta suhdetta, kun muutin muualle opiskelemaan. Suhtauduimme siihen 4 vuoden etäsuhteeseen niin, että se on vain väliaikaista. Tärkeämpää mulle on se, että kenen kanssa mä olen suhteessa kuin se, että se on siinä kokoajan saatavilla ja vieressä kihnutettavana. Kyllä sen lapsen ehtii sitten hankkia, jos siltä tuntuu.
Meillä on menossa miehen kanssa toinen vuosi etänä. Nähdään viikonloppuisin välillä voi mennä parikin viikkoa ettei nähdä, mutta soitellaan ja whatsappaillaan. Kun luottamus toimii ja tietää että toinen on se oikea niin miksi ei :) ja sitten on aina perhosia vatsanpohjassa kun toisen näkee.
Toisen pitäisi luopua omasta opiskelupaikastaan.... Onko ammatti ja raha tärkeämpää kuin se kumppani ja rakkaus? Tulevaisuudesta ei voi tietää, vaikka luopuisit opiskelupaikastasi ja lähtisit kumppanin mukaan, vaikka tulisi ero. Vaikeita valintoja.