Miten selvitä kun ex ei suostu keskustelemaan erosta ja syistä

Lopetuskeskusteluja? Kuulostaa ihan amerikkalaiselta televisioviihteeltä.

Exäsi on päässyt asiasta yli, niin pääset sinäkin ajan kanssa. Älä jää kiusaamaan häntä äläkä itseäsi.

Lopetuskeskustelua? On tainnut tulla katseltua amerikkalaisia elokuvia. Paskat siitä jauhamisesta mitään hyötyy, mennyt mikä mennyt. Mitä siinä pitäisi keskustella? Vielä enemmän sattuu kun aletaan kaivelemaan syitä ja seurauksia, kuka teki mitä väärin ja sanoi väärin ja oli vääränlainen. Jos ei kerran yhteiselämä suju niin kampsut kasaan vain turhia jauhamatta. Miettiköön jokainen päässään mitä voi tehdä seuraavassa suhteessa paremmin. Ei niistä keskusteluista tyhmä kuitenkaan mitään opi, ja viisas tajuaa ilmankin.

löysi uuden unohti sinut, kertoo enemmän hänestä kuin sinusta. move on

Minusta on raukkamaista lähteä selittämättä mutta ex-miehesi on mikä on.Häntä et voi muuttaa.Hän ei kai halua satuttaa sinua sanomalla että ei enää välitä.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 23:06"]

Miten päästä yli suhteesta kun exä ei suostu käymään lainkaan lopetuskeskustelua? Sanoo vain aloittaneensa uuden elämän ja ettei aio ikinä muistella vanhoja.

[/quote]Hän on raukkamainen ja haluaa päästä helpolla. Minullakin on kokemusta tuollaisesta. Sitten kun "keskusteltiin", exä kehitti itseään imartelevan version eron syistä ja hokee sitä mantran lailla vielä 15 vuotta myöhemmin. Ei näissä kuvioissa ole lainkaan kyse siitä, että toinen olisi jo päässyt yli, vaan siitä ettei sillä ole kykyä käsitellä mitään syvällisempiä asioita ylipäätään, tai oppia virheistään. En usko että exäni on ikinä edes yrittänyt mitään oikeaa asioiden käsittelyä ja kasvua, vaan kehittää vain uudenlaisia sisältöjä itsepetokseensa. Ulospäin henkistä väkivaltaa ja sisäänpäin valhetta, siinä elämän resepti hänellä.

Itse hain apua ammattiauttajalta. Tosin ero oli myös likainen ja ruma muutoinkin (mm. eksä yritti kusettaa rahaa minulta vielä viime tekonaan+ne normaalit vaikeaan eroon kuuluvat kuviot).

Oikeasti psykologin kanssa keskustelu on auttanut ainakin minua ja eksä saa puolestani elää omaa elämäänsä kunhan ei tule minulle enää jatkossakaan puhumaan muusta kuin lapsiimme liittyvistä asiosta. Se, että eksä ei käyttäynyt aikuismaisesti ei tarkoita sitä, ettenkö minä voisi jatkaa elämääni, vieläpä hyvää sellaista, eteen päin.

Tiedän, että tuntuu paskalta tällä hetkellä, mutta vakuutan sinulle, että jos vain itse jaksat asiat pääsi sisällä käsitellä, huomaat, että eksää et siihen selvittämiseen tarvitse. Aikuismaista tietysti eksältä olisi, että jonkinnäköiseen dialogiin suostuisi entisen kumppanin kanssa, vaikkei eroon johtaneita syitä välttämättä jättänytkään pysty aina erittelemään (ainakaan jätettyä tyydyttävällä tavalla). Kertoo päinvastoin ehkä siitä, että eksäsi itse ei ole asioita mielessään saanut hoidettua, mikäli aihe on niin hankala, että hän siitä kieltäytyy kokonaan keskustelemasta. Olipa näin tai ei, pääasia, että hoidat itsesi kuntoon, ja se kyllä onnistuu ilman eksääkin.

Up

Mä annoin mun ukolle sata mahdollisuutta keskustella asioista. Enempää ei tule. Mä en voi sietää enää koko ihmistä. On kohdellut mua tosi rumasti monia vuosia ja nyt sille tuli loppu! En halua enkä rakasta ko ihmistä millään muodolla enää. Tässävaiheessa on turha tulla enää kerjää mitään juttutuokioita. Tosin ei toi ihminen kyl osaa keskustella mistään muustakaan...

Olisit keskustellut aikoinaan, mitä enää puhumaan, bygones.

Vierailija kirjoitti:

Olisit keskustellut aikoinaan, mitä enää puhumaan, bygones.

Miten erosta voi keskustella silloin kun sitä ei vielä ole? Ihme naisen logiikkaa.

Musta on vähän outoa, ettei toiselle tarvii antaa mitään selitystä, jos on vaikka 10-20 vuotta oltu yhdessä ja vaan lähtee? Suurin osa on sitä mieltä, ettei selitystä tarvii antaa?

Olen eroamassa, mutta mies ei asiasta vielä tiedä. Minä olen ajatellut asiaa jo pari vuotta ja olen yrittänyt sen aikana jutella miljoona kertaa mieheni kanssa, olen järjestänyt lapset yökylään saadaksemme olla rauhassa, olen olen yrittänyt muuttua sellaiseksi, että mieheni minusta pitäisi, olen laihduttanut vanhoihin seurusteluaikojen mittoihini, olen yrittänyt huolehtia itsestäni niin, että minua olisi kiva katsoa ja koskettaa, olen huolehtinut kodista ja lapsista ettei miehen tarvitse kuin olla ja kaikkea mahdollista, mutta mies ei puhu, ei katso, ei kosketa, ei kiitä, ei kehu, ei mitään. Kun lähden, niin puhumista ei enää ole. Puhumiset on puhuttu minun puoleltani ja paluuta ei ole vaikka mies mitä tekisi tai itkisi. Toista miestä ei ole, päätös on vain minun. Ehkä teilläkin on samalla tavalla ap?

Jos haluat syyn, niin tässä se on: hän ei rakasta sinua.

Vierailija kirjoitti:

Musta on vähän outoa, ettei toiselle tarvii antaa mitään selitystä, jos on vaikka 10-20 vuotta oltu yhdessä ja vaan lähtee? Suurin osa on sitä mieltä, ettei selitystä tarvii antaa?

Eroon johtaneet syyt ovat olemassa jo suhteen aikana. Yleensä niistä on jo sanottu puolisolle, ehkä nalkutettu monen monta kertaa. Viesti ei vaan ole jostain syystä mennyt perille suhteen aikana, joten miksi se menisi suhteen jälkeenkään. 

Näin minun kokemuksen mukaan. 

Miksi sinun pitäisi kuulla eron syy miehen suusta? Mitä sillä teet? Tiedät taatusti mikä on eron syy, mutta koska asia koskee sinua niin läheltä niin et sitä halua miettiä vaan syyttelisit mielellään jotakin muuta. Katso peiliin, sieltä löytyy ratkaisu.

Kyllä minäkin olisin halunnut keskustella exäni kanssa silloin kun erosimme. Mies ei tosin suhteenkaan aikana pystynyt tunteistaan keskustelemaan. En siis tiennyt mitä päässään liikkui.

Suhdekin loppui miehen muututtua tosi etäiseksi ja vietti aikansa muualla kuin kotona (oli vielä reissuhommissa viikot). Sain tarpeekseni ja suhde loppui, kun kysyin että haluaako erota vai mikä on. Ja halusi erota, ei kertonut miksi tähän tulokseen oli tullut.

Jonkinlaisen päätöksen keskustelun muodossa ja sinetin suhteen päättymiselle olisin siis halunnut ihan hyvässä hengessä. Mutta ex on sulkeutunut juntti, joten en sen enempiä painostanut.

Reilu vuosi avoeron jälkeen alkoi viestittelemmään, että on ikävä jne. En vastannut sillä olin jo jatkanut elämääni.

Outoa on, jos erosta tai siihen johtaneista syistä ei aikuinen ihminen pysty keskustelemaan lainkaan.

Minullekin on käynyt niin, että exä vain ilmoitti erosta. Ei mitään muuta, kuin että haluaa erota. Piste.

Kyllä useamman yhteisen vuoden jälkeen koin ansaitsevani myös jonkinlaisen keskustelun asiasta.

Näin jälkikäteen voin todeta kyseisen eron olleen yksi elämäni parhaista asioista, vaikka tuolloin jäin ihmettelemään, että mitäköhän tapahtui.

jos nyt mies on jättänyt (sitähän ei aloitus selvästi kerro) ...mutta aloituksesta saa kuvan että 1) naiselle on eron syyt epäselvät, tai 2) nainen vaatii miestä käymään läpi hänen kanssaan eroon johtaneet syyt, vaikka olisi itse ollut jättäjänä, koska Amerikan tyyliin on lopetuskeskustelu pidettävä. Jos kohta 1 pitää paikkaansa on mielestäni edes kohtuullista toista osapuoltakohtaan kertoa miksi on tämmöiseen ratkaisuun tullut ja jos kohta kaksi niin asia on vain toisinpäin, eli on kohtuullista kertoa miehelle miksi on ratkaisuun päätynyt, mutta turhaa mitään tuntien kestävää keskustelua on odottaa/aloittaa. Harvemmin erot kuitenkaan tulevat yllättäen, kyllä suhteessa on usein mennyt pidemmän aikaa huonosti.

Miksi erosta pitäisi keskustella jälkikäteen? Haluat ripittäytyä ja saada synnit anteeksi?

Keskustelut tulee käydä ennen eroa ja sitten erotaan jos asiat ei puhumalla selviä, eron jälkeen on enää turha puhua.

Juuri eilen kuuntelin miestä, joka pohti eroa vaimostaan. Keskustella eivät kuulemma pysty ongelmista, vaimo syyttää kaikesta miestä. Ehkä ap:n mies on tuntenut samoin.