Lestadiolaisuutta taas ihmettelen....
Kyselen meneekö vanh.lestadiolaisilla " ison kirjan sana" kaiken muun edelle? Myös omien lasten elämän?
Kommentit (24)
Olen edelleen pahoillani siitä miten lestadiolainen on sinulle uskoaan tuputtanut ja sinut tuominnut. Itse en ikinä ota asiaa puheeksi ellei keskustelukumppanini ensin minulta jotain kysy. Ja silloinkin varon tarkasti loukkaamasta ja tuomitsemasta häntä. Tietenkin sanon asiat niin kuin ne minun mielestäni ovat, mutta tämänkin asian voi tehdä hienotunteisesti, ilman että toiselle tulee tuomitsemisen tunnetta. Jokainen uskoo niin kuin uskoo, eikä minun tehtäväni ole kertoa jokaiselle vastaantulevalle onko hän menossa helvettin vai ei. Ja mistäs minä sitä tiedän?
Koitan vielä tällä tuoda esille sitä, että ko.henkilön käytös ei ole sopivaa, eikä se ole lestadiolaisuuden tunnusmerkki. Kyseessä on tämän henkilön luonteenpiirre...Ja kurjaa kyllä, hän tuntuu olevan liian suorapuheinen ihminen! Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Jos haluat tietoa vanhoillislestadiolaisuudesta, käy tsekkaamassa nettisivut www.srk.fi vai olikohan se nyt www.srk-oulu.net. En muista, mutta googlen kautta ainakin löydät rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen kotisivuille.
meikämami:
Onko uskosi mukaan uskon kieltäminen yhtä kuin eroaminen vanhoillislestadiolaisuudesta?
Kyllä, aivan näin.
Vastasinkin jo sinulle samaan kysymykseen toisessa ketjussa, kun en ollut vielä lukenut tätä viestiä :)
Seurakunnassamme on jonkin verran eriäviä mielipiteitä tästä asiasta. Tiedän itsekin monta meikäläistä, jotka pitävät seurakuntaamme sinä Ainoana Oikeana. Mitä itse kuitenkin olen ihmisten ja saarnaajien kanssa keskustellut olen huomannut, että valtaosa seurakunnastamme ei ajattele näin - enkä ole kuullut näin saarnattavankaan.
Haluan ensiksi sanoa, että en ole ikinä kuulunut lestadiolaisiin, joten en ole eronnut siitä. Kuulun ev.lut. kirkkoon ja uskon kyllä Jumalaan ja Jeesukseen omalla tavallani, olematta mikään " varsinainen uskovainen" , miten se raja sitten vedetäänkin.
Ja kyllä koen, että lestadiolainen henkilö on suoraan päin naamaa arvostellut ja tuominnut minun elämääni ja ratkaisujani viitaten ison kirjan sanomaan ja väittänyt etten minä muka ymmärrä uskoa.
Ja siksi olen niin touhtunut ja loukkaantunut asiasta koska miksi minun pitäisi edes ymmärtää uskoa samalla tavalla kuin hän, koska en todellakaan ajattele samalla tavalla asioista. Ja minusta hänellä ei ole oikeutta laukoa mielipiteitään ja uskonoppejaan minulle. Kuka loppujen lopuksi tässä maailmassa tietää mikä on ainoa ja oikea uskonto, onko sellaista olemassakaan ja kuka joutuu taivaaseen ja kuka helvettiin?
Ei makuasioista voi kiistellä, sama koskee uskonasioita ja silloin mielestäni on parempi olla hiljaa ja antaa jokaisen elää niin kuin haluaa, vaikka se tuntuisi kuinka pahalta ja väärältä.
Voi olla, että minua loukannut henkilö ei omaa hyviä käytöstapoja ja yleistän hänen kohdallaan liikaa lestadiolaisuuden piikkiin. Voin sanoa että tulin hänen kanssaan toimeen, missään lämpimissä väleissä emme ole olleet, mutta kun hän alkoi ottaa uskonasiat esille, oli se viimeinen pisara. Ja miten hän asettaa ne etusijalle, minulle todella suuressa ja hienossa asiassa.
Olisikin mielenkiintoista, jos joku voisi kertoa mistä voisi ko uskonnosta saada konkreettista lisätietoa etten pistä liikaa uskonnon piikkiin.