Hysteroskopia buranan voimin?
Onko joku ollut kohdun tähystyksessä pelkän buranan ja panadolin voimin? Millainen kokemus oli. Jorvissa eivät tee enää nukutuksessa.
Olen menossa polyypin poistoon.
Kommentit (135)
Huhhuh!
Polyyppin poisto edessä enkä saanut mitään ohjetta ottaa kipulääkettä etukäteen.
Aiemmin otettiin jotain näytettä pipelle? kohdusta ja menin tajuttomaksi kivusta.
Eipä lääkäri siinä paljon varoitellut että tää voi vähän nipistää.
Kyllä, nyt pelottaa tuleva operaatio.
Vierailija kirjoitti:
No niin. Minäkin halusin kertoa kokemukseni, kun luin näitä keskusteluja valmistautuessani hysteroskopiaan.
Minulta poistettiin kaksi pientä (alle 1 cm) polyyppia. Kipu oli tylppää ja lievää, lähinnä ajoittaisia pieniä vihlaisuja kun polyypin poiston yhteydessä liikuteltiin instrumenttia. Kohdunkaulan läpi meneminen ei tuntunut lainkaan eivätkä puudutuspiikit. Rauhallinen, myönteinen ja kannustava henkilökunta (TYKS). Esilääkityksenä 800mg burana ja 1g Panadol. Turhaan jännitin.
Henkilökunta kertoi, että kivun tuntemukset ovat yksilöllisiä eikä niitä voi oikein itse ennustaa. Kertoivat, että suurin osa kokee kivun lievänä.
Sinulle oli laitettu puudutuspiikit ja olit ottanut maksimiannokset käsikauppalääkkeitä (parasetamolia ja ibuprofeiinia) SILTI tuntui tylppää ja lievää kipua sekä vihlaisuja. Kohdunkaulan läpi meneminen ei kuulukaan tuntua jos se oli puudutettu.
Tottakai henkilökunta sanoo "suurin osa kokee kivun lievänä" jos he antavat potilaille aina kivunlievityksen. Tottakai kipu on silloin lievää.
Minulla ei ollut mitään kivunlievitystä. Kun lääkäri soittaa otetun näytteen tuloksista niin kerron mitä mieltä olen. Heti toimenpiteen jälkeen olin liian shokissa puhuakseni.
- kuka lääkäri sinulla Tyksissä oli?
Älkää nyt jumalauta suostuko sattuviin toimenpiteisiin ilman kunnollista puudutusta ja kivunlievitystä! Kun ihmiset ei osaa vaatia näitä niin koko ajan vaan pahemmaksi menee. Nythän on esim päätetty ettei leikkauksen jälkeenkään tarvitse kuin buranaa ja panadolia! Kun se on niiiin hirveen addiktoivaa ottaa kotona pari kunnon kipulääkettä päivänä tai parina.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt jumalauta suostuko sattuviin toimenpiteisiin ilman kunnollista puudutusta ja kivunlievitystä! Kun ihmiset ei osaa vaatia näitä niin koko ajan vaan pahemmaksi menee. Nythän on esim päätetty ettei leikkauksen jälkeenkään tarvitse kuin buranaa ja panadolia! Kun se on niiiin hirveen addiktoivaa ottaa kotona pari kunnon kipulääkettä päivänä tai parina.
Terveystalon sivuilla sanotaan että pipelle-näyte tuntuu "pienenä pistelynä" ja lääkäri sanoi minulle että se "vähän tuntuu kyllä". Mutta ei mitään puudutuksia tarvi ehei.
Ja sitten se kipu oli ihan helvetillistä. Koskaan ei ole sattunut niin paljon, en viitsi tarkkaan kuvailla, mutta se oli repivää kipua jokapuolella sisällä ja jalkapohjiin asti. En kyennyt puhumaan, kämmenet hiestä märät ihan heti aluksi muutamassa sekunnissa, se oli outoa miten voi äkillinen kova kipu tehdä niin, menin täysin toimintakyvyttömäksi, puhumattomaksi ja vaikersin ja hengitin yli sata /min.
Enää en suostukaan ilman kivunlievitystä. Mutta etukäteen jos annetaan tuollaista tietoa "pientä pistelyä", niin miten osaa vaatia???
Hoitohenkilökunta kyllä tietää, että osaa potilaista se sattuu ja kovasti! Jossain kohtaa alkupäätä ketjua oli kerrottu, että jalat sidotaan kiinni toimenpiteen ajaksi! Miksi ei kerrota totta, miksi ei puuduteta jokaista?
Mulle tehty hysteroskopia nukutuksessa yksityisellä, suosittelen erittäin lämpimästi! Oli jokaisen euron arvoinen!
Vierailija kirjoitti:
Mulle tehtiin Essure vastaavassa anestesiassa. Siis Panadol ja Burana. Sattui melko lujaa hetken verran kun skooppi painoi jotain kohtaa, mutta meni pian ohi. Ainakin tuossa minun toimenpiteessäni kohdunsuu avattiin lämpimällä huuhtelunesteellä eikä se sattunut ollenkaan. Itse suosittelen kyllä Essurea lämpimästi, paljon parempi kuin perinteinen leikkaus.
Milloin Panadol ja Burana on alkanut toimia anesteettina? Jännää miten on lääkehoitokin kehittynyt. Ennen nuo olivat analgeetteja. Pitäydyn kyllä siinä, että ovat edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt jumalauta suostuko sattuviin toimenpiteisiin ilman kunnollista puudutusta ja kivunlievitystä! Kun ihmiset ei osaa vaatia näitä niin koko ajan vaan pahemmaksi menee. Nythän on esim päätetty ettei leikkauksen jälkeenkään tarvitse kuin buranaa ja panadolia! Kun se on niiiin hirveen addiktoivaa ottaa kotona pari kunnon kipulääkettä päivänä tai parina.
Terveystalon sivuilla sanotaan että pipelle-näyte tuntuu "pienenä pistelynä" ja lääkäri sanoi minulle että se "vähän tuntuu kyllä". Mutta ei mitään puudutuksia tarvi ehei.
Ja sitten se kipu oli ihan helvetillistä. Koskaan ei ole sattunut niin paljon, en viitsi tarkkaan kuvailla, mutta se oli repivää kipua jokapuolella sisällä ja jalkapohjiin asti. En kyennyt puhumaan, kämmenet hiestä märät ihan heti aluksi muutamassa sekunnissa, se oli outoa miten voi äkillinen kova kipu tehdä niin, menin täysin toimintakyvyttömäksi, puhumattomaksi ja vaikersin ja hengitin yli sata /min.
Enää en suostukaan ilman kivunlievitystä. Mutta etukäteen jos annetaan tuollaista tietoa "pientä pistelyä", niin miten osaa vaatia???
Hoitohenkilökunta kyllä tietää, että osaa potilaista se sattuu ja kovasti! Jossain kohtaa alkupäätä ketjua oli kerrottu, että jalat sidotaan kiinni toimenpiteen ajaksi! Miksi ei kerrota totta, miksi ei puuduteta jokaista?
Ei tietenkään pidä puuduttaa jokaista, ainakaan itse haluaisi että paikat sorkitaan rikki siitähyvästä kun en pysty reagoimaan kipuun, se on yksilöllistä miten menee, lääkärin ja potilaan yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt jumalauta suostuko sattuviin toimenpiteisiin ilman kunnollista puudutusta ja kivunlievitystä! Kun ihmiset ei osaa vaatia näitä niin koko ajan vaan pahemmaksi menee. Nythän on esim päätetty ettei leikkauksen jälkeenkään tarvitse kuin buranaa ja panadolia! Kun se on niiiin hirveen addiktoivaa ottaa kotona pari kunnon kipulääkettä päivänä tai parina.
Terveystalon sivuilla sanotaan että pipelle-näyte tuntuu "pienenä pistelynä" ja lääkäri sanoi minulle että se "vähän tuntuu kyllä". Mutta ei mitään puudutuksia tarvi ehei.
Ja sitten se kipu oli ihan helvetillistä. Koskaan ei ole sattunut niin paljon, en viitsi tarkkaan kuvailla, mutta se oli repivää kipua jokapuolella sisällä ja jalkapohjiin asti. En kyennyt puhumaan, kämmenet hiestä märät ihan heti aluksi muutamassa sekunnissa, se oli outoa miten voi äkillinen kova kipu tehdä niin, menin täysin toimintakyvyttömäksi, puhumattomaksi ja vaikersin ja hengitin yli sata /min.
Enää en suostukaan ilman kivunlievitystä. Mutta etukäteen jos annetaan tuollaista tietoa "pientä pistelyä", niin miten osaa vaatia???
Hoitohenkilökunta kyllä tietää, että osaa potilaista se sattuu ja kovasti! Jossain kohtaa alkupäätä ketjua oli kerrottu, että jalat sidotaan kiinni toimenpiteen ajaksi! Miksi ei kerrota totta, miksi ei puuduteta jokaista?
Ei tietenkään pidä puuduttaa jokaista, ainakaan itse haluaisi että paikat sorkitaan rikki siitähyvästä kun en pysty reagoimaan kipuun, se on yksilöllistä miten menee, lääkärin ja potilaan yhteistyötä.
Et ilmeisesti ole toimenpiteessä ollut?
Minua ei puudutettu, mutta en myöskään pystynyt "reagoimaan kipuun", kun on pöydällä jalat jalustimissa ja instrumentit sisässä. Minuun sattui niin paljon, etten saanut sanottua yhtään sanaa tai en kyennyt edes nostamaan päätä. Ei ole kyse paikkojen sorkkimisesta rikki vaan kyse on kohdunkaulasta joka on erittäin kipuherkkä, siis erittäin. Jokaisella meistä. Jos toimenpide ei jollakulla sattunut juurikaan niin onnea vaan, katetri pääsi kohdunkaulasta läpi osumatta itse kohdunkaulaan.
Ehkä minulla oli taitamaton lääkäri tai kohdunkaula mutkalla, kaukana, piilossa, mistä minä tiedän.
Ja mitä ihmeen "lääkärin ja potilaan yhteistyötä"... potilas ei siinä pysty / voi / saa tehdä mitään muuta kuin pysyä aloillaan.
Siinä vaiheessa kun lääkäri huomaa että tähän yksilöön sattuu, pitäisi ottaa vähän pakkia ja viimeistään silloin puuduttaa. Jos nyt ei sitten muka jostain syystä voi automaationa puuduttaa aina, kuten monissa muissa toimenpiteissä puudutushan on vakio.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 17:39"]
Se on kyllä hienoa kun Suomessa vaan typistetään koko ajan kaikkea mahdollista helpotusta mitä kamaliin toimenpiteisiin voisi saada. Kohta varmaan tehdään jalka-amputaatiot ja sydänleikkauksetkin hereillä.
Joo, kun "nukutuksessa on kuitenkin aina se riski" jne...
Mieluummin kuoleman riski kuin kauhea kipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia käytäntöjä länsimaissa kauhistellaan ihan yleisesti. Meillä tehdään paljon täysin ilman mitään lääkityksiä sellaisia operaatioita, jotka muualla sivistyneessä maailmassa kuuluvat automaattisesti anestesiassa tehtäviin. Perusteluna meillä on se, että se on "turvallisempaa" kun potilas on hereillä ja puuduttamatta. Ja paskat...
Kerro esimerkkejä operaatioista, joita Suomessa tehdään ilman aneatesiaa, mutta muualla nukutetaan tai puudutetaan.
Kolonoskopia, gastroskopia, erilaiset kudosnäytteiden otot elimistä. Toki muuallakin saa olla tajuissaan jos haluaa muttei siitä anestesiasta tarvitse taistella kuten meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia käytäntöjä länsimaissa kauhistellaan ihan yleisesti. Meillä tehdään paljon täysin ilman mitään lääkityksiä sellaisia operaatioita, jotka muualla sivistyneessä maailmassa kuuluvat automaattisesti anestesiassa tehtäviin. Perusteluna meillä on se, että se on "turvallisempaa" kun potilas on hereillä ja puuduttamatta. Ja paskat...
Kerro esimerkkejä operaatioista, joita Suomessa tehdään ilman aneatesiaa, mutta muualla nukutetaan tai puudutetaan.
Kolonoskopia, gastroskopia, erilaiset kudosnäytteiden otot elimistä. Toki muuallakin saa olla tajuissaan jos haluaa muttei siitä anestesiasta tarvitse taistella kuten meillä.
Kun potilas pyytää nukutusta, siihen tuleekin helposti ei, jos ei hoitohenkilö ymmärrä mitä potilas ajaa takaa.
Pitää osata pyytää "humautusta" eli sedaatiota eli kevytnukutusta; se on lievempi muoto, ei täysi nukutus, eli vähemmän riskejäkin. Anestesialääkäri senkin kyllä tekee, mutta ei ole sama asia kuin nukutus.
Kuitenkin riittävä, kun on taju kankaalla jonkun toimenpiteen ajan. Humautettuna.
Mutta siinähän sekin on pielessä, että potilaan täytyisi itse osata ja tietää oikeat termit, ettei tule lytätyksi ja torjutuksi.
Paljon on pielessä siinä miten ihmisiä hoidetaan. Kipua vieläkin vähätellään, vaikka se on pahimmillaan traumatisoivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä hienoa kun Suomessa vaan typistetään koko ajan kaikkea mahdollista helpotusta mitä kamaliin toimenpiteisiin voisi saada. Kohta varmaan tehdään jalka-amputaatiot ja sydänleikkauksetkin hereillä.
Jos ahdistaa niin paljon ettei tuollaista voi hereillä kestää, niin psykoterapiaan mars. Kipulääkkeet ja puudutukset ovat kuitenkin nykyisin niin hyviä ettei kivusta tarvitse kärsiä noissa toimenpiteissä
Niinkuin selväksi käy näistä kertomuksista, ihmiset kokee kipua eri tavoin. Myöskään kaikkia ei supista.
Ei ole mistään ihmisten erilaisista kivuntuntemuksista kyse. Kyllä kohdunkaula kokee kipua kaikilla yhtä lailla eli todella paljon.
Erot kipukokemuksissa riippuu lääkärin "tekniikasta" ja potilaan anatomiasta: onko kohdunkaulaa avattu esim lämpimällä vedellä, onko potilas synnyttänyt ennen. Vai avataanko kohdunkaula instrumenteilla, osutaanko kohdunkaulaan instrumenteilla ja katetrilla.
Siihen ei tarvi paljon osua kun kipu on jo voimakasta. (ilman puudutusta)
Pyytäkää aina puudutus, on ihan arpapeliä kenen kohdunkaulasta menee katetri sujahtaen ja kenellä joudutaan tekemään jotain vippaskonsteja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toi toimenpide perjantaina. Sveitsissä eri käytäntö. Sanoivat suoraan että vaihtoehdot ovat epiduraali tai humautus , lääkäri kertoi riskit ja sen jälkeen keskustelutuokio anestesialääkärin kanssa siitä kumman valitsen. Aamulla osastolle ja illalla kotiin.
Eli toimenpide voi olla hyvin inhottava. En ymmärrä tätä meikäläistä, kärsi-kärsi-kirkkaimman-kruunun-saat paskaa. En oikeasti ymmärrä. Humaanilla hoitotyöllä ei ole Suomessa mitään arvoa. Ei sitten mitään.
Vierailija kirjoitti:
Niinkuin selväksi käy näistä kertomuksista, ihmiset kokee kipua eri tavoin. Myöskään kaikkia ei supista.
Jokainen kohtu on sellainen, että jos siihen instrumentilla kovin osuu, ihminen menee kipushokkiin. Se ei ole mikään kipukynnys, tai psyykellä säädeltävä,
vaan automaattinen reaktio kohdulta, kun sitä "häiritään", jonka se tekee ilman että itse siihen vaikutamme.
Samoin kohdunkaula on hyvin kipuherkkä, ihan jokaisella. Kohdunkaulan ronkkimisesta ei mene suoraan shokkiin vaan tuntee selkää voimakasta kipua, säteilee helposti jalkoihin asti. Jos on synnyttänyt, kohdunkaulassa on todennäköisemmin tilavampi kanava, mutta ei välttämättä silloinkaan. Normaali reitti on vain kynänkärjen paksuinen, siis hyvin pieni. Ihmisen kohdunkaula on anatomiastamme johtuen hyvin tiukka ja ahdas.
Minulla ei kohtu supistellut, sen kivun tunnistan kyllä. Minä menin saman tien kipushokkiin, hoitajana tiedän shokin oireet ja ne tulivat välittömästi kaikki (paitsi tajunnan menetys, olisikin tullut vielä se, niin ei olisi kärsinyt enää)
Olen näitä kokemuksia lueskellut enkä ymmärrä, olen ollut vähän vastaavissa toimenpiteissä mutta ne ei olleet kivuliaita. Nyt muuta selitystä omalle kokemukselleni ei ole kuin lääkärin osaamattomuus / välinpitämättömyys, tai ehkä myös kiire (ei puudutettu vaikka pyysin). Mietin, ensimmäistä kertaa, miten seksuaalista väkivaltaa kokenut nainen kokisi tuollaiset. Ja miten siitäkään ei välitetä. Pysyisikö siinä enää kasassa ollenkaan.
Joo, ei terve. Enpä halua minäkään mitenkään pelotella tätä ketjua lukevia ja kyseiseen toimenpiteeseen meneviä, mutta oli kyllä omalla kohdallani ihan paskamainen homma. Buranan ja panadolin olisi lääkärin mukaan pitänyt riittää kivunlievitykseen oikein hyvin, mutta helvetin kipeäähän se teki. Kohdunkaulan suostuivat puuduttamaan vasta kun olin liki poissa tolaltani kovan kivun takia.
Ensimmäisellä visiitillä ottivat pipelle-näytteen ja se sattui niin valtavasti, että sama lääkäri lupasi ja kirjasi tietoihini tuon kohdunkaulan puudutteen tarvittavaksi varsinaisia polyyppejä poistettaessa. Heti toimenpiteeseen tullessani kerroin aiemmasta kokemuksestani, lääkärin tekemästä kirjauksesta (joka myös minulle omakannan teksteissä näkyi) ja pyysin saada puudutteen, mutta lääkäri halusi koittaa kuitenkin kokeilla ilman.
Oli aika pitkään kurja fiilis koko hommasta ja olen sittemmin jännittänyt papa-kokeita ja perusgynekäyntejäkin ihan toisella tapaa kuin aiemmin. Naisen kipua ei pidetä yhtään minään.
Kävin tänään polyypin poistossa Hyvinkään naistentautien poliklinikalla. Toimenpidehuoneessa oli 4 henkilöä paikalla. Otin n. 1,5 tuntia ennen toimenpidettä Ibumaxia ja Panadolia ohjeen mukaan. Toimenpiteessä ei käytetty puudutusta, enkä tiedä olisiko edes ollut tarpeellinen. Hieman tuntui ikävältä kun kohdun kaulan läpi mentiin kohdun puolelle vesisuihkun saattelemana tähystyskamera tai mikä lie mukana ja yksi naisista piti kädestä ja sai puristaa lujaa. Tämä auttoi paljon! Todella epämieluisa tunne/kipu hetkellisesti, mutta meni sitten ohi parissa minuutissa. Toimenpideväline vietiin kameraletkua pitkin kohtuun ja se oli siinä. Kaikki hyvin, ei tarvinnut ottaa saikkua, menin heti töihin ja illalla lähden juoksulenkille.
Kohdun tähystyksestä voi selvitä hyvin ilman puudutusta ja kipulääkitystä, kestää muutaman hetken ja sitten onkin jo ohi, tärkeää yrittää rentouttaa kehoa ja mieli ja saahan siihen ottaa vaikka tukihenkilön mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 17:39"]
Se on kyllä hienoa kun Suomessa vaan typistetään koko ajan kaikkea mahdollista helpotusta mitä kamaliin toimenpiteisiin voisi saada. Kohta varmaan tehdään jalka-amputaatiot ja sydänleikkauksetkin hereillä.Joo, kun "nukutuksessa on kuitenkin aina se riski" jne...
Mieluummin kuoleman riski kuin kauhea kipu.Minulla toisinpäin. Mieluumin kipu kuin läheltä piti. Sairastan astmaa ja minulla on jo todettu parit lääkeaineallergiat.Se rajoittaa "mukavasti" saatavilla olevia kivunlievityskeinoja. Viimeksi yhdessä gynen toimenpiteessä anestesialääkäri kävi tuikkaamassa morfiinia. Gyne oli nähnyt, että minulla on kipuja, en itse viitsinyt kertoa, kun ajattelin, että kestän vielä vähän aikaa, mutta ihan hyvä, että gyne teki minun puolestani sitten päätöksen. Morfiini toimi minulla kuin unilääke ja heräsin sitten tunnin päästä toimenpiteestä. Jäljellä oli enää kohdun supistelut ja pahoinvointi (se johtui vaivasta, jota hoidettiin). Sain happea pahoinvointiin ja supisteluihin lämpöä. Toimivat minulle hyvin, joskin hoitaja sanoi, että sitten pyydät kipulääkettä, kun tuntuu että nämä ei enää riitä.
ITsellä siis hyvät kokemukset, joskin tosi kurjaa lukea noista tilanteista, joissa nainen on pytänyt kivunlievistystä mutta sitä ei ole annettu. On se sikäli ymmärrettävää, että anestesialääkärit voivat olla aika kiireisiä eikä aina ehdi polille laittamaan niitä (heidänkin täytyy oriorisoida ja ensin olla siellä, jossa on kiirellisin tilanne) , joihin heitä tarvitaan, mutta varmasti tuohonkin olisi ratkaisut löydettävissä.
Näiden kokemusten ja omien kokemusten perusteella sanoisin, että Suomessa ei hoideta ihmisiä yksilöinä.
Ihan hirveitä kokemuksia teillä ja itselläkin.
Potilasta ei kuunnella, toimenpiteistä ja siitä miltä ne ehkä tuntuu, ei kerrota jne.
Mulle tehtiin mm. Pipelle näytteenotto ilman että kerrottiin yhtään mitään siitä mikä toimenpide se on.
Luulin sen olevan samantyyppinen kuin papakoe.
No sitten heräsin tajuttomuuden tilasta siinä gynepöydällä. Ja sama uudestaan heti perään! Otettiin, siis revittiin vielä toinen näyte kohdunlimakalvolta.
Olisiko siinä vaiheessa kun potilas on jo kerran menettänyt tajuntansa kivusta, asiallista tarjota jonkinlaista, siis edes JOTAIN kivunlievitystä?
Tässähän on se ihana ero kauhukertomuksiin. Puudutus. Sen jälkeen ei kuulukaan sattua. Kaikkia ei kohtututkimuksissa kuitenkaan puuduteta, vaikka mennään erittäin kipuherkän kohdunsuun läpi ja kohtua ronkitaan, vaikka näihin instrumenteilla koskiessa voi joutua jopa kipushokkiin (se taatusti on kerrottu lääketieteellisessä, kun sen minäkin entisenä sairaanhoitajana tiedän)