30+ ESIKOT vuoden ensimmäiselle viikolle

...meilläkään tyttö ei itke kun herää yöllä. Pitää vain sellaista ähellystä eikä edes silmät ole auki. Ja jos ei tissi ole heti paikalla kun on sylissä niin sitten tulee muutama pihahdus, mutta silmät ei aukee. Mies ei monestikkaan edes herää noihin ähellyksiin tai syöttöihin.



meille tulee tytölle ylähuuleen sellainen maitorakkula. Eli lähtee viikoittain merkein huulesta ihoa. En ollut aiemmin tiennytkään että sellaistakin esiintyy.



koveasti tyttö keskustelee tuolla leikkistensä kanssa.



j+beibi

Oliko se Olivera, joka kyseli rentoutus-CD:tä synnytykseen valmistautumiseen? Itseäni ainakin jännittää ajatus synnytyksestä ja kunnon supistuksista. Meillä kuunneltiin synnytysvalmennuksessa CD " Synnytä rentoutuneena" , jossa harjoitellaan rentoutumista ja rauhoittumista synnytyksen aikana ja oikein hengittämistä supistusten sekä ponnistusvaiheen aikana. Vaikka en usko, että pelkkä rentoutus meikäläiselle riittäisi kivunlievitykseksi, ei se varmasti haittaakaan. Tuo oikeanlaisen hengityksen oppiminen on varmasti hyvä asia. Meidän neuvolan täti kertoi, että ei itse käyttänyt synnytyksissään kivunlievitystä vaan ainoastaan rentoutusharjoituksia. (Hän ei tuonut asiaa aktiivisesti esille vaan vastasi kun joku kysyi valmennuksessa, mitä kivunlievitystä hän käytti.) Aika kunnioitettavaa - itse haaveilen siitä epiduraalista jo nyt. :)



Raskausarvista piti sanoa, että minä olen käyttänyt jotain viikoilta 20+ sitä Biothermin raskausarpivoidetta. Sitä ennen rintoihin tuli arpia (eli niitä ei voinut enää estää) mutta arpia on myöhemmin tullut hieman kylkiinkin voiteesta huolimatta. En tiedä olisiko niitä tullut vielä enemmän ilman sitä voidetta... mutta eipä tuo voidekaan kaikkea näköjään estä.



Oliveralle vielä kommentti unesta: mullakin on jostain syystä ollut taas vaikea nukkua. Mikään asento ei tunnu hyvältä, juoksen vessassa yhtäkkiä monta kertaa yössä ja en saa unta ennen kuin kahden aikoihin yöllä. No tämä kuulostaa toki normaalilta loppuraskaudelta, mutta vielä viime viikolla nukuin 10-11 tunnin sikeät yöunet ja selvisin yhdellä vessakäynnillä.



Sukulaiset on alkaneet jo sen ärsyttävän " joko, joko?" soittelun. Sanon kaikille, että odottavat tuonne helmikuun puolelle. Ja että ilmoitan kyllä sitten kun jotain tapahtuu. Itse olen asennoitunut, että helmikuun puolelle menee, niin ei tarvi sitten hermoilla kun se on kuitenkin yliaikainen. :)



Lene 37+4

Joten kirjoittelenpa sitten aikani kuluksi taas... ;)



Eilen käytiin vähän ulkoilemassa, tai no mie lähinnä köpöttelin muutaman kymmenen metrin matkalla tiellä edestakaisin hitaasti kun mies kuvasi kaikkea mielenkiintoista. Se kun on niin tuon valokuvauksen lumoissa, että napsii kuvia vaikka mistä. Ja hienoja kuvia tulikin! Olin oikeesti yllättynyt ja kysyinkin ihan hölmistyneenä että onko nuo oikeesti sinun ottamia, kun näytti niitä mulle koneelta. Aikoo kuulemma joskus (jos joku otos niin paljon häntä miellyttää) osallistua siihen vuoden luontokuva -kilpailuun. :)



Koira juoksi sitten siinä samalla itsensä pyörryksiin lumisessa rinteessä, siitäkin saatiin pari loistavaa kuvaa napattua, lähetin kasvattajallekin.



Oli ihana olla raittiissa ilmassa, eikä supistanutkaan kuin kerran sen reissun aikana, joten mieli on ollut korkealla sen jälkeen. Illan sitten pötköttelinkin vain sohvalla, saunottiin toki välillä. Oli kaikenkaikkiaan ihan mukava päivä. :)





Tänään kävi kaveri kylässä, istuttiin ja juteltiin pari tuntia. Mies livisti " alta pois" koiran ja kameran kanssa, missä lienevät kun ei vastaa puhelimeenkaan... Jossain korvessa tietysti, eväät otti lähtiessään mukaan. Taidan laittaa jotain ruokaa, sillä on kuitenkin hirmu nälkä kun kotiutuu.





Ai niin se piti vielä kertoa, että mies katsoi silmät varmaan lautasen kokoisina kun näki eilen saunan jälkeen vauvelin kääntyvän mahassa. Onhan se aika hurjan näköistä. ;) Sitten se töllöttikin masua piiitkän aikaa ja ihmetteli niitä niin selvästi näkyviä potkuja. Se kääntyminen taisi kuitenkin olla vaikuttavin juttu, koska nukkumaan mennessäkin ihmetteli sitä miten se näytti niin hurjalta. Voi toista... :)





Juu, mutta nyt lähden tekemään tosiaan sitä ruokaa.





susanna 28+6







ps. miekin olen odottanut sitä Snowapplen synnytyskertomusta, olenkohan miekin missannut sen vai oletko Katja vielä kertonutkaan?

on ollut todella mukava lueskella muiden kuvauksia alkuraskauden oireista ja samalla todeta, että hyvin vaihteleviahan ne on, vähintään ajoitukseltaan. Samalla lukiessa on itselläänkin melkein ruvennut löytymään oireita ;) Etenkin tuo väsymys tuntuu tutulta, mutta koska olen talvisin muutenkin kovin väsynyt, en aiemmin kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, mutta nyt tänä viikonloppuna on kyllä väsyttänyt vielä tavallista enemmän. Odotellaan siis edelleen...



Joku (anteeksi, ehti jo nimi unohtua) kyseli kotipaikkaa, ja huomasin, ettei ole vielä tullut esittäydyttyä, joten:

Asumme avomieheni kanssa Helsingissä ja täältä olen myös kotoisin. Täytin juuri 32 vuotta, plussan sain ikäänkuin synttärilahjaksi. Työskentelen yliopistossa tutkijana ja teen jatko-opintoja, tosin etenemisen kanssa vähän niin ja näin...

Lemmikkieläimiä meillä ei ole, ellei villakoiria lasketa... Tarvitsee ilmeisesti siivoustiheyttäkin opetella, ettei mahdollinen tulokas huku pölyyn ;)



Olipas tänään taas oikein ihanan aurinkoinen päivä!

Piristi kummasti kävellä rannalla ja antaa auringon paistaa kasvoihin. Katselin, että yllättävän paljon porukkaa oli jäällä kävelemässä, vaikka juuri uutisissa varoiteltiin, että ovat vielä heikkoja. Itse en vielä jäälle uskaltautunut, mutta jos pakkasia jatkuu, niin eiköhän sinnekin jo pian pääse turvallisin mielin.



Aurinkoisia päiviä,



Ulviina rv 6

Olivera ja Tutanna pohditte synnytyskertomustani. Postitin yhden version tuonne Synnytysasiaa-valikon alla olevaan Joulukuisten synnytyskertomuksiin. Sieltä voitte sen lukea; en postita kertomusta tänne, jotten pelottele ketään. Itse asiassa alatiesynnytyksen päätyminen sektioon oli ihan myönteinen kokemus, vaikka se olikin yllättävää. En pelkää mahdollisia uusia raskauksia enkä enää sektiotakaan :)



Ulviina: Minäkin olen 32-vuotias jatko-opiskelija. Tosin Joensuun yliopiston, mutta asun pk-seudulla.



Pikkuinen pulauttelijamme itkee, taitaa olla tavaraa vaipassa :)



Katja

Täälläpä on ollut vilkasta jopa viikonloppuna, ja taisi mennä se sata rikki :)

Kiitti, Lene, siitä radiopuhelimen/itkuhälyttimen käyttöohjeesta. Mulle tosiaan riittäisi se normaali itkuhälytin, mutta meillä mies on " tekniikkavastaavana" näissä vauvajutuissa ja kovin innostunut siitä radiopuhelin-asiasta. Todennäköisesti meille tulee siis samanlainen laite.



Raskausarvista oli jotain puhetta.. itse olen käyttänyt ehkä viikolta 14 Body shopin voidetta (joku kaakaon tuoksuinen, deodoranttipullon näköinen) sekä Biothermin voidetta. Ei ole arpia vielä näkynyt, mutta silti en menisi vannomaan noiden nimeen... muutenkin lutraan noiden voiteiden kanssa aika paljon, niillä on ehkä samanlainen teho. Kai niitä tulee, jos on tullakseen, oli voidetta käyttänyt tai ei.



Toppapukuongelma on ratkennut (kun mietin niitä kotiutumisvaatteita...) , laitoin äitini asialle ja hänpä sitten onnistui jostain löytämään pienen toppapuvun mitä voidaan sitten käyttää tänä vuonna mitä tarvitsee. Tosiaan se ä-pakkauksen puku näytti mun mielestä järkyttävän isolta... Hormonit alkaa muuten näyttää omat voimansa tässä loppuolella: saan jostain päähänpinttymiä milloin mistäkin asiasta (nyt ton toppapukudilemman sijaan pääni on täyttänyt lankaongelma...) ja siis toden totta hermoilen ihan ihme asioista. Ja tässähän on vielä laskettuun aikaan pari kk! Mitäköhän tästä tulee, kun jotkut langat (en löytänyt eilen juuri sitä lankaa mitä etsin, enkä voi ostaa muuta) saa mut ihan kaistapäiseksi. Nyt naurattaa, mutta eilen ei....ja mielenrauhaa en saa ennenkuin olen saanut toteutettua sen jutun mitä olen suunnitellut. Miesparka katsoo ihmeissään mun puuhia ja yrittää parhaansa mukaan auttaa kaikkien juttujen toteutumisessa.

Siis kuukauden päästä taidan olla hermoraunio... että sitä synnytystä odotellessa.... Taitaa muuten se alkaa jännittämään/ pelottamaan, koska tietoisesti en vielä ole sitä miettinyt, mutta sitten kaikki pikkujutut saa uskomattomia mittasuhteita! Varmaan olis tarpeen ne Lenen mainitsemat rentoutus-cd:t :)



Tässä alan henkisesti valmistautua äippälomaan, vielä ensi viikko töitä. Eiköhän sen jaksa :) Taisinpa nyt kirjoittaaa vaan ja ainoastaan omasta navasta, mutta se tulee koko ajan lähemmäksi masun kasvaessa :) Ja alkuillan jumppa alkoi... Niin, eikös Tutanna olekin aika villin näköistä kun näkee päältäpäin ne liikkeet, tuijottelen omaa masuani harva se ilta.



-Rudis 31+5

Hei kaikille!



Meille syntyi suloinen pieni poika (4049g, 53 cm, pipo 35 cm) 2.1. klo 6.57.



Me päästiin heti uuden vuoden jälkeen tosi toimiin. Eka päivä alkoi yhdeltätoista aamulla tulla synnytyssupisteluja. Supistelut olivat aluksi epäsäännöllisiä (n. puolen tunnin välein). Neljältä alkoi tulla 10min välein. Ajattelin, että tässähän menee varmaan vielä pitkään ja sanoin miehelle, että jos haluaa, voi vaikka lähteä lenkille. Onneksi se ei miehen mielestä ollut hyvä idea. viideltä supparit alkoi tulla 5 min välein. puoli seitsemältä istuttiin taksissa matkalla naistenklinikalle. NKL:llä tsekkasivat, että paikat on 3cm auki ja päästiin suoraan synnytyssaliin. Salissa sain petidiiniä ja ilokaasua supparikipuihin. Petidiini ei auttanut kuin tunnin verran ja sen jälkeen sainkin sitten epiduraalia kolmeen otteeseen. Mies oli myös kivun hallinnassa hyvänä apuna. Hieroi selkää ja piti kädestä. Puoli seitsemältä aamulla sain sitten alkaa ponnistaa. Ponnistusvaihe kesti vähän yli 20 min ja lopputulos oli kertakaikkisen hurmaava pieni poika. Purskahdin vaan itkuun. Se oli uskomattoman ihana hetki. Sitten vauva lepäsi mun rinnoilla ja syötin hänet ensimmäisen kerran. sen jälkeen isä pääsi mukaan vauvan hoitoon. Synnytys oli kokonaisuudessaan upea kokemus. Voisin lähteä uudestaan synnyttämään vaikka heti :) Tsemppiä kaikille, joilla synnytys lähestyy!



Mulla ei synnytyksen jälkeen kohtu lähtenyt supistumaan normaalisti. Lapsivuodeosastolla ekat vessareissut olivat verisiä. Menetin kahdella vessareissulla pari litraa verta ja mut vietiin takaisin synnytysosastolle. Sain tipan ja kohtu lähti onneksi supistumaan. Olin siinä vaiheessa niin onnesta sekaisin vauvasta, etten oikein noteerannut koko episodia. illalla päästiin takaisin lapsivuodeosastolle. tuon " veri-episodin" takia me ei päästy kotiin vielä keskiviikkona, vaan vasta torstaina. Tarvitsin myös pari pussia verta menetetyn tilalle. Nyt ollaan oltu pari päivää kotona ja ollaan ihan ymmyrkäisinä onnesta. Vauva on tosi söpöliini.



Kirjoittelen taas, jahka ehdin. Mukavaa vkonalkua kaikille!



t.Kanika ja vauva 6vrk

[b][color=blue]...Kanika pikku prinssistä! [/b][/color=blue]



j+beibi

Herran jessus tätä viestimäärää! Olipa kiva lukea! Aivan ensimmäiseksi Kanikalle ja miehelle valtavasti onnea! Ihanaa että kokemus oli noin hyvä ja onnistunut, tuntui tosi kivalta lukea. Ja saatiinhan se pikkuprinssikin lopulta!



Onkohan Frida kirjoittanut vielä tänään, mitenköhän sillä rintamalla voidaan? ja tosiaan Suiza?



Rudis, tässä sinulle lista noista nimilinkeistä joihin olen törmännyt. Olipas niitä kertynytkin!

http://uotila.tripod.com/uotila/suominimet.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimist%C3%A4

http://www.nicehouse.fi/lastenhu/odotus/nimet/index.htm

https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp

http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/nimetsivu.html



Tervetuloa Ulviina, ja onnea! Itse olin alussa hyvinkin oireeton, ja se huolestutti aika lailla (yksi keskenmeno keväällä lisäsi huolta). Ainoa ongelma oli todella suuri väsymys - en ollut silloin töissä ja torkuin päivät sohvalla. Rv 8 todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja hormonien myötä väsymyskin helpotti tosi paljon. Olin kesälläkin kilpirauhastesteissä, jonka perusteella lääkäri ennusti että mahdollisesti myöhemmin voi tulla kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja sitten raskaudessa se yllättäen tulikin, normalisoituu varmaankin taas tämän jälkeen. Ja ai niin, röyhtäilin myös ihan valtavasti!! Samoin oli pientä vilutusta, mutta tosiaan hyvin mietoja kaikki oireet. Sama hyvinvointisuus on jatkunut tänne asti, normaalia väsymystä lukuunottamatta.



Kiitos RouvaSukkula kampaajavinkistä, saattaa osoittautua kullanarvoiseksi! Ehkä sitä voisi värinkin laittaa, vaikka on ollutkin ihan kiva kun on vuosien jälkeen saanut oman värin takaisin, on ollut jännää katsoa millainen se oikein onkaan. Itävallassa värjäys oli kiellettyjen hupien listalla, siksi jätin sen aluksi. Maaeroista tuli taas viime viikollakin hyvä esimerkki, kun kysyin nkl:n lääkäriltä vitamiinivalmisteesta, jota sikäläinen ivf-lääkäri meille " määräsi" , ja joka sisälsi aika lailla a-vitamiinia. Ja niinhän siinä kävi, että se nkl:n lääkäri kielsi ehdottomasti niiden vitamiinien popsimisen.



Varmasti oli paljon muutakin kommentoitavaa, mutta nyt en millään muista, haukotuttaa niin että tuntuu vatsa (!) repeävän. Menen laittamaan kylpyveden valumaan ja otan sudukon mukaan, olen jäänyt siihen aika koukkuun. Ensi viikkoon! Olipa muuten ihana ilma tänään, vaikka vähän kylmä minulle. Mutta joku iso vaalea kummajainen näkyi vähän horisontin yläpuolella, se oli pääasia.



Jaipur 26+6

Paljon onnea sinulle, miehellesi ja pojallenne! Tulipa Esikoihin yksi poikakin tyttöputken jälkeen. :-)

Paljon onnea sinulle, miehellesi ja pojallenne! Tulipa Esikoihin yksi poikakin tyttöputken jälkeen. :-)

Maanantai-aamua!



Nyt sitä opetellaan tätä kotona olemista sitten ihan todella. Ensimmäinen aamu äitiyslomaa niin, että mies lähti töihin. Nousin juomaan aamuteet hänen seurakseen ja jäin TV:n ääreen neulomaan vauvan nuttua sarjakuvia katsellen. Huhhuh, toivottavasti meikäläisestä ei tule TV:n orjaa kotona ollessa. Elin jossain vaiheessa 3-4 vuotta ilman tuota nurkkajumalaa, joten kyllä meikäläisen pitäisi osata olla kotosalla toosa kiinnikin.



Olipa Tutannalla aikamoinen Uuden Vuoden yö! Onneksi koiranpoika löytyi ja pääsi kotiin turvallisesti. Lepäähän nyt itsekin kunnolla, jotta supistelut rauhoittuvat.



Meidän Uusi Vuosi meni mukavan rauhallisesti. Käytiin syömässä keskustassa ja ruokaa odotellessamme lähettelimme Uuden Vuoden toivotuksia tekstareina. Niinpä eräs ystäväni soitti saman tien viestini saatuaan ja kutsui luokseen, jossa olikin lauma ystäviäni iltaa viettämässä. Menimme sinne ja oli kiva tavata koko remmi. Lähdimme kotiin ennen puolta yötä ja kotona juuri puolen yön aikaan katselimme mäeltämme ilotulituksia. Tänne ne näkyivät hyvin, mutta pauke ei kuitenkaan kasvanut liian korvia huumaavaksi.



Miehen isän siunaustilaisuus on paraikaa menossa. Mies sanoi, ettei välttämättä kaipaa meikäläistä mukaan, kun en koskaan hänen isäänsä ole tavannut. Kysyin vielä eilen varmuudeksi hänen velipojaltaan, ettei poissaoloni vaan herätä mitään pahaa verta ja hänkin oli sitä mieltä, että voin jäädä pois, joten täällä sitä odotellaan sähkömiestä tulevaksi puolen päivän tietämillä.



Huomenna on sitten neuvolalääkärin tarkastus. Onko teillä muilla olleet meihet lääkärillä mukana? Tähän asti olen käynyt lääkärikäynnit itsekseni ja mies on ollut mukana neuvolassa ja ultrissa, mutta ennen joulua hän meinasi, että lähtisi lääkärille mukaan. Toisaalta olisi hyvä jos pääsisi mukaan ongelmien varalta, mutta en ole ihan varma. Nyt hänellä olisi tiedossa kiireinen työpäivä huomiseksi.



Mutta huomenna tapaamme pienemmällä porukalla joka tapauksessa Helsingin keskustassa. En tiedä mitä toivotella sinulle Frida, toisaalta oikein kovasti suppareita, jotta pääsisit tositoimiin, mutta toisaalta olisi myös kiva huomenna tavata. ;)



Shweatielle voimia Iiriksen kanssa. Minulla on tuttu, jolla on synnynnäinen lonkkavika ja kummatkin lonkat vaihdettu tekoniveliin. Vika tietysti periytyi hänen lapsilleenkin, mutta heidät hoidettiin sitten juuri tuollaisella lastalla. Ystäväni kehuskeli miten helppoa oli vaipanvaihto, kun vauva oli siinä kuin tarjottimella. Kuitenkin helpompi homma se on hoitaa vauvana 6 viikon rupeamalla, kuin kärvistellä ne tuskat, joita ystäväni kävi läpi ennen kuin sai lonkkansa leikkautettua.



Monet tuskailevat sitä, miten tulee mökkihöperöksi ennen vauvan syntymään. en tiedä onko se minullakin edessä, mutta nyt tuntuu siltä, että kaikki on vielä aivan retuperällä, en ole edes aloittanut vauvan vaatteiden pesua ja lajittelua, saatikka niiden järjestelyä kaappeihin, joten itse toivon Astriksen pysyvän nykyisessä kodissaan vielä ainakin sinne laskettuun aikaan saakka.



Vaan oikein hyvää maanantai-aamua ja vuoden ensimmäisen viikon alkua!



terv.

RouvaSukkula & Astronautti (35+3)

Tervetuloa Rouva Sukkula virallisesti äitiyslomalle :-) Tuosta miehen tulosta lääkärineuvolaan: itsekin mietin läpi raskauden samaa. Mies olisi tullut ihan mielellään jos olisin toivonut, mutta jostain syystä minulla oli sellainen ajatus että se ei ehkä " kuulu asiaan" . Ihan tyhmä ajatus, mutta niinpä mies ei sitten ollut lääkärineuvoloissa mukana; tosin ne sattuivatkin aina vähän huonoon aikaan. Vikaan neuvolaan mennessä saanut sen verran varmuutta että olin ajatellut ottaa miehen mukaan, koska siellä arvioidaan vauvan koko ja alatiesynnytyksen mahdollisuus. Kellonaika ei kuitenkaan sopinut miehen työkuvioihin, joten kävin yksin.



Täällä on epävakainen olo. Yö meni kärvistellessä, supisteli ja jomotteli sekä oksetti. Kirkasta vuotoakin ilmaantui jälleen. Päätin aamulla ottaa pitkän suihkun kun en saanut enää levättyä vaikka väsyttikin tajuttomasti, ja kas olo on parempi. Vauva on jumpannut kuin viimeistä päivää, vaan en taida uskoa että tuo viimeinen päivä on vielä koittanut. Ei tästä taida tulla mitään vielä pitkiin aikoihin... Se mikä on mukavaa on että turvotukset ovat helpottaneet.



Taidan lähteä vähän ulos käppäilemään vaikka sää ei olekaan kovin kutsuva. Kotona ei ole enää kamalasti tekemistä, vauvalle on kaikki valmiina eikä muuta jaksa oikein ajatella. Nämä oireet vievät väkisin kaikki ajatukset synnytykseen ja vauvan tuloon. Tekisi mieli käydä vielä ostamassa jotain pientä vaatetta, yksi potkupuku ja/tai unipuku voisi tulla tarpeeseen. Iltapäivällä aloitan neulomaan töppösiä, jos vointi on edelleen yhtä seesteinen kuin tällä hetkellä.



Frida rv 38+2

HEI Kaikille!



Olen nyt päätynyt parin viikon aikana että minulla on menossa se odotuksen keskivaiheen hyvä ja energinen olo (toivotaan että kestää vielä pitkään). Olen lopettanut voivottelemasta sairalomaani ja istumiskipujani. Ja olen ottanut asian loman kannalta, loman jossa seistää ja maataan paljon. Tämähän on ihan elämän tilaisuus maata sängyssä ja kirjoittaa esim väikkärin tukimussuunnitelmaa tai suunnitella uutta vauvan huoneen sisustusta (joka on levinnyt koko taloon... uudet sohvat on saatava ja sitten melkein kaikkien huoneiden paikkaa on muutettava.. mies ei oikein pysy perässä kun minulla on aina uusia ja parempia suunnitelmia... eilen keksin että jos laitetaankin vauvan huone vaatekomeroon... ei kyllä laiteta, mutta kaikki vaihtoehdot on läpikäyty... he heh h).



Kirjoitan siis kannettavalla koneella sängystä... ensin oli hankalaa, mutta kaikkeen oppii.



Oma mieli on siis todella loistava, vauva potkii koko ajan, joten ihanan turvallinen oli. Joka yö kyllä valvon pari tuntia ' levottomien jalkojen' takia ja tunnen olevani jo pingviini (oltiin umpihangessa kävelyllä niin mies sanoi että näytän pingviiniltä ja olo oli kyllä sellainen) ja taitaa tuo maha supistella ihan liikaa (on pallona 15 min kerrallaan... eli ei hyvä). Mutta mielestäni maha on ihanannäköinen.



Hyvä että Tutanna mainitsi tuosta maidon tulosta... minulla on paita ollut maidossa vasta kerran, mutta hitaasti syttävänä mietien että mitä hittoa yöpaidassani oikein on...



Oliko se Tutanna joka kysyi miten se minun työpaikan haun kanssa meni... no huonosti meni... olin toinen paikkaan psykologi haastaattelun jälkeen suositeltu. Toinen oli paljon pätevämpi kuin minä ja sai paikan.. ei ottanutkaan paikaa vastaan... eläkeelle siirtyvä perui eläkehakemuksen ja jatkaa ainakin vuoden (nykyisellä viranhaltiljalla ei ollut paikaan vaadittavaa tutkintoa joten kesken valintaprosessin alensivat vaatimuksia... hakijoista 29 oli pätevyysvaatimukset täyttäviä)... liiton lakimies suositteli valittamista ja päädyin valittamaan.... varmaan aika pitkäkestoinen tie, mutta toisaalta asia ei rassaa päätäni (eikä mahaani) niin meinasin katsoa mitä siitä tulee... toisaalta pöydällä oleva valitusosoitus Kouvolan hallinto-oikeuteen kuullostaa liian rankalta, en ole siis ikinä valittanut mihinkään oikeusasteeseen milloinkaan ja jos lakimies ei olisi niin sinnikäs niin voipi olla että minäkin hyytyisin... katsotaan miten käy...



Saattaapi olla että minäkin ilmaannun huomiseen kahvitteluun... jos olo on hyvä.



Netissä oli jos yksi huhtikuinen vauva syntynyt... yli 700 g paino ja pituus 33 cm... iik!





Kirsi 27+0

Hih, en taida nyt äitinäkään päästä minnekään tästä omasta " nettiviiteryhmästäni" . Itse asiassa tyttönen nukkuu alakerrassa isänsä lukiessa kirjaa viererssä. Tulin vain iloisena ja helpottuneena kertomaan, että meillä oli tänään neuvolan kotikäynti. Eilen taisin kirjoittaa stressiviestin imetyksestä. No, kyllä vauva saa ruokaa, koska tyttösen paino on vajaassa viikossa noussut 300 grammaa kotiinlähtöpainosta :) Ja muutenkin kaikki on hyvin. Sain leikkaushakaset pois, ihoni hieman punoittaa ja täytyy olla varovainen ja muistaa suihkutella haavaa. Miten Johanna sinun haavasi laita on?



Teille kaikille edelleen onnellista vuoden alkua ja pian pääsemmekin kuulemaan taas monia vauvauutisia! Fridalla vaikuttaa jännältä ja Sonjallakin laskettu aika on ihan heti!



:)



Katja ja viikon ja päivän ikäinen joulutyttö

Pari viikkoa oli yhtä hulinaa enkä ehtinyt koneelle kuin pakolliset laskun maksut.

Tänään vietän viimeistä vapaatani pitkästä vapaasta joten huomenna pitäisi jaksaa innostua taas työnteosta.



Joulu ja uusi vuosi meni rauhallisesti, mitään normaalista poikkeavaa ei tehty. Vuoden vaihteessa juhlittiin lähinnä raskauden puoliväliä:)



Toukon liikkeet alkoivat tuntumaan joulun jälkeen, siihen saakka ne olivat lähinnä omia arvailujani. Ja nyt ne myös näkyy päällepäin! Jopa mieskin tuntee ne, kun tähän saakka ei ole ollut varma.

Muutama vaate ostettiin alennusmyynnistä, 50-56cm. Mietin olikohan liian pieniä mutta muut vaatteet taitaa olla 60cm ylöspäin...

Ensi viikolla on kauan odotettu rakenneultra.

Maha on kasvanut älyttöämästi, oma paino ei vain nouse. Mutta ehkä sekin ehtii vielä.



Onnellista uutta vuotta kaikille!

t. Nasu ja Touko 20+2

Elikkäs tervehdys vaan kaikille!



Rva Sukkulalle teretulemast äitiyslomalle!



Ja mukavaa kuulla Kirsi10 sinustakin pitkästä aikaa! Tsemppiä vaan ja suunnitteluintoa asunnon suhteen sinne suuntaan.



Minä olen käynyt noi neuvolakäynnit pääsääntöisesti yksin, aluksi kun asuttiin vielä Espoon puolella mies pääsi paremmin mukaan myös kesken päivää. Lääkärikäynneistä ehkä viimeiselle olisi voinut tullakin mukaan, jos olisi halunnut kysellä itse jotain synnytykseen/vauvaan liittyvää.



Mökkihöperöksi en itse ainakaan ole oloani tuntenut, onneksi on ollut sen verran hyvä vointi koko ajan että on aina voinut lähteä ihmisten ilmoille tuulettumaan, jos seinät on alkaneet kaatua niskaan. Ja kyllähän sitä aikaa saa kulumaan kun laittelee paikkoja valmiiksi ja ihmettelee. Ja kyllä ainakin minulla tämä viimeinen kuukausi on ollut jo aika väsyttävää, eli niitä päivätorkkuja on kyllä ollut mukava ottaa. Ja onneksi täällä palstalla on aina ollut seuraa tarjolla :)



Kävin tänään neuvolassa, kaikki ok ja th arveli että vauva olisi jo kunnolla kiinnittynyt (raivotarjonnassahan masukki on ollut jo pitkään) ja oli sitä mieltä että vatsa on entisestään laskeutunut. No, katsotaan missä kohtaa alkaa tapahtua. Tuskinpa vielä ihan hetkeen kuitenkaan.



Minun pitäisi vielä käydä kaupungilla hommaamassa täydennystä noihin kestovaippajuttuihin ja ehkä hommata imetyspaita valmiiksi, katsotaan jos jaksan liittyä seuraanne huomisen tapaamisen merkeissä.



Sonja

Rv 39+5

...niin se uusi vuosi alkoi. Päätin sen kunniaksi liittyä tuonne laihdutus porukkaan. Yritän katsella vähän mitä syö kun ei kuitenkaan voi ihan teholaihdutukseen imetyksen takia ryhtyä. Jos sillä ja vaunujen työntämisellä kilot pikku hiljaa häviäisivät. Siis 7 kiloa on vielä raskaudesta jäljellä.



Laitoin tytön nukkumaan ulos ja onkin vetänyt melkein 3 tuntia siellä unia. Piti jo ottaa sisään jatkamaan unia ettei ihan tule kylmä tytsylle. Äiti kun ei oikein tiedä mitä pukisi päälle vaunuihin. Nyt body ja potkarit + sukat + tumput + kypärämyssy + myssy + fleece-puku+ ä-pakkauksen kevyt toppis + äp:n makuupussi + kaksipuolinen huopa sekä päällä että makuupussin alla.



Shweatie: Itsellä ja kaksoisiskolla oli väärät sääret (luustoheikkous) jotka laitettiin pariksi kuukaudeksi 1,5 vuotiaina A-mallisen kipsiin eli jouduimme opettelemaan kävelemäänkin uudelleen. Ihan tyytyväinen olen nyt sääriin kuin että olisi jäänyt tekemättä ja olisi länkisääret. Jaksamisia kuitenkin, ei varmaan ole helppoa.



Meillä on nyt parannuttu nuhasta ja yskästä. Toivottavasti ei tule enää uudelleen *koputan puuta* vaan jäisi tähän yhteen tänä talvena.



Tuolla tunnutaan kohta heräilevän. Taitaa olla nälkä pitkien unosten jälkeen.

j+beibi

piti ostaa potkupuku mutta ostinkin Stokkalta uuden turvakaukalon.... Meillä on kaverilta saatu melko vanha turvakaukalo ja minulla on ollut sellainen olo että haluaisin tuon testivoittaja Britaxin Baby Safen (mm. Tekniikan maailman testivoittaja viime vuonna). Ja kyllä täytyy sanoa että se näyttää paljon turvallisemmalta pään ja niskan tuen suhteen kuin tuo vanha. Sellainen 159 euron " heräte" ostos... Potkupuvut tuntuvat olevan aika lopussa, en löytänyt mitään kivaa.



Mukavaa Kirsi ja Sonja jos pääsette tapaamiseen :-) Kiva kuulla että Kirsillä on parempi olo. Ja oli hauskaa lukea myös Katjan kuulumisia; mukavaa että sait mielenrauhan tytön syömisestä. Kirjoittele jatkossakin! Ja muut vauvakkaat myös :-) Sonja: Nettiemossa Uudenmaankadulla on Boobin imetyspaidat alennusmyynnissä, tosin koot oli jo viime viikolla käymässä vähiin. Alennus ei kyllä ole mikään hirmu iso. Mutta ehkä kannattaa käväistä! Tai voihan sinne soittaa ja kysyä mitä on jäljellä. Itse olen ostanut jo kolme Boobin imetyspaitaa, tosin kaikki alennuksesta: yhden topin, yhden t-paidan ja yhden pitkähihaisen. Lisäksi minulla on kaksi H&M:n pitkähihaista imetyspaitaa, jotka eivät tunnu ihan yhtä laadukkailta mutta ihan kelpoja nekin. Imetyspaidat on ihan ykkösiä jo raskausaikana kun ne on riittävän pitkiä ja venyviä, en muita juuri käytäkään. Tosin en ole ostanutkaan mammapaitoja kuin pari.



Nyt lakkaan häiriköimästä täällä tältä päivältä, tuntuu että joka kolmas viesti on minun kirjoittamani.... On vaan niin kivaa kun jotakuta muutakin kiinnostaa vauvahömpötykset :-)



Frida 38+2

tulin nyt vasta toivottelemaan, kun en ole ehtinyt kirjoitella. Täällähän alkaa taasen muutamilla tositoimet lähestyä :)



Tutanna Uuden vuoden vietto kuulosti aika hurjalta, toivottavasti olet sanut nyt levättyä ja supaprit vähentyneet!

Meillä meni uuden vuoden vastaanotto rauhallisesti kaveriperheen luona, jaksoin jopa valvoa yhteen...Tästä tuleekin ihana vuosi, kun alkuvuodesta saadaan se kauan kaivattu oma vauva, ollaan ihan onnesta soikeina! Vaikka itse h-hetkeen onkin vielä aikaa...



Täälläkin maitotehdas on aloittanut tuotantotoimintansa... ja kyllä minäkin alkuun ihmettelin, että mitäköhän olen yöpaidalleni heitellyt aamupalalla, ennen kuin totuus valkeni myös minulle.



Nasumasu: kyllä sitä painoa ehtii tulla sulle vielä, mulla oli kans noilla viikoilla tullut jotain 2-3 kg. Tänään neuvolakäynnillä menikin kymppi rikki, kaikki sievästi tuossa vatsan kohdalla. takaapäin ei vieläkään kuulema näy , paitsi ehkä kävelytyylistä... Kävin tosiaan tutustumassa uuteen neuvolaani tänään ja kaikki oli hyvin, vauva tällä hetkellä oikeinpäin(siis pää alaspäin) , mutta vielähän se ehtii kääntyä.



Meillä mies on ollut mukana kaikilla käynneillä, yhtä lääkärikäyntiä lukuunottamatta, yhteensä käyty lääkärissä 5 krt. Ja samoin melkein neuvolakäynneillä, just sen takia kun voi itse kysyä mikä sitten häntä mietityttää ja kuulee samat jutut, lahopäänä en kuitenkaan muista kaikkea kertoa.



Vauvan saaneille kysymyssarjaa: millaiset kotiutumisvaatteet vauvalla oli, miten paljon, minkä kokoisia, onko jollakulla se ä-pakkauksen toppapuku (näyttää niin kovin isolta...) Tuhat asiaa kyllä pitää vielä tekemättä, mutta onneksi vielä on aikaa, ja kohta loppuvat työtkin.



-Rudis 30+6