Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
OKL:ssä opiskelevat ja valmiit opet!
01.01.2006 |
Olen kauheassa kolmenkympin kriisissä ja haluaisin elämältäni jotain muuta kuin nykyinen työ. Luokanopettajan homma on aina ollut haaveammatti ja harmittaa, kun jostain syystä abikeväänä en sitten hakenutkaan vaan ajauduin ihan muille urille. Periaatteessa tämä muutos olisi hullun hommaa, koska palkka tippuisi paljon nykyisestä. Mutta tämä työ ei anna minulle mitään. En pidä siitä ja koko ala ei ole koskaan kiinnostanut. Nyt 7 vuoden jälkeen olen ihan kurkkuani myöten täynnä.
Pitkään olen miettinyt ja kasaillut vaihtoehtoa siitä, miten voisin tuon unelmani toteuttaa. Avoimessahan on mahdollista lukea opintoja jonkin verran ja lisäksi saisin varmaan myös korvauksia nykyisestä tutkinnostani. (yo-tutkinto) Opinto-oppaista ainakin on ihan selvää, että iso osa opiskelusta on suoritettava ihan normaalina päiväkouluna eikä työn ohessa. Se toki sopii minulle, mutten ihan neljää vuotta haluaisi elellä opintotuella.
Kannattaako vaihtaa alaa? Pidättekö työstänne? Millainen työtilanne on lähitulevaisuudessa? Olisinko harvinaisuus opiskelijana, joka valmistuessa olisi reippaasti päälle 30?
Kuinka vaikeaa on päästä kouluun? Itselläni on erinomaiset yo-paperit taustalla, mutta pääsykokeen soveltuvuusarvio epäilyttää. Mitä siinä soveltuvuusarviossa tehdään?
Kommentit (5)
Palkka on syvältä, varsinaista työaikaa ei ole ym. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa henkisesti (yleensä).
Työhön kuuluu paljon, paljon enemmän kuin pidettävät tunnit, joista ei saa mitään ylimääräistä korvausta. Tukiopetuksista, joita yleensä saa pitää, saa korvauksen. Opettajan kokouksista, projektien suunnittelusta, tuntien suunnittelusta, kokeiden korjaamisesta, jälki-istuntojen valvonnasta, laiskanläksyistä, vanhempainvarteista, vanhempainilloista, myyjäisten suunnittelusta, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien teosta ym. ym. ei saa mitään korvausta.
Sitten opettajan lisäksi olet aina välillä äiti, isä, poliisi, sossun täti sekä lapsille että heidän vanhemmilleen :).
Mutta onhan ne pitkät lomat, joista puolet menee koomassa toipuessa kovatahtisesta syksystä tai keväästä.
Mutta muuten on kyllä kiva homma. Lapset on loppujen lopuks aina ihania ja niitä tulee kesälomalla ikävä ja niiden päästäminen yläasteelle tai toiselle opettajalle aiheuttaa aina itkua.
Kannattaa hakeutua opettajan sijaiseksi useammaksi kuukaudeksi, mieluummin koko lukuvuodeksi, niin saat todellisen kuvan työstä. Lyhyet sijaisuudet on aika raskaita, koska aina pitää tutustua uusiin lapsiin ja näytää kuka on " pomo" .
Onnea valitsemallesi tielle!
t. Opena 7 vuotta ja tyytyväinen valintaan, vaikka välillä tekee mieli purnata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa vanhemmista opiskelijoista taitaa olla vain pätevyyden suorittajia eli ihan alusta aloittavia tuolla iällä ei taida juuri olla. Opiskelussa on tosiaan melko paljon läsnäoloa vaativaa opiskelua eli työn ohella kai mahdoton suorittaa. Ei kuitenkaan mitään mahdottoman vaikeaa eli jos on elämän- ja opiskelukokemusta niin opiskelu suhteellisen helppoa. Työkokemus olisi kyllä iso plussa jo hakuvaiheessa.
Millä alalla olet nyt, kun työn ohella voisi olla helpompi opiskella ammattillisten aineiden opeksi. Tietty paikkoja on vähämmän, mutta palkkakin olis ihan toisella tasolla jos vaikka amk:ssa opettais.
Totuushan tietenkin on, että kaikki työ on työtä pitkän päälle. En kuvittelekaan pääseväni taivaaseen.:)
Olen DI, jolla pitkä sivuaine (35 ov) matematiikasta, josta varmaan saisi jonkinlaisen sivuaineen suoraan. Lisäksi ehkä korvaukseen voisi mennä joitain muita silppukursseja kuten virkamiesruotsi. Avoimessa olisi työn ohella mahdollista suorittaa jopa cumu kasvatustieteestä ja ehkä jotain muutakin. Sitten loput tarvisi opiskella kokopäiväisesti. Uskon, että 2-2,5 vuotta työelämästä pois riittäisi tutkintoon.
Raha-asiat tietysti kaivertaa hiukan mieltä, kun palkka miltei puolittuisi ja hieno " uraputki" katkeaisi. Mutta en vaan yksinkertaisesti jaksa tätä alaa/työtä. Olen miettinyt tätä jo kolmannesta opiskeluvuodesta (21v.) ja harmittaa, kun silloin vain oli kiire saada paperit ulos ja rahaa äkkiä.
Vaikka läsnäoloa onkin paljon, niin asioista pystyy sopimaan, jos ei aina pysyt olemaan paikalla. Varmasti jää vapaapäiviä, jolloin voit tehdä sijaisuuksia kouluissa. Lyhyillä sijaisuuksilla saa mielestäni suht helposti ihan hyvin rahaa, joilla kustantaa elämistä.
t. Se pitkän sepustuksen aiemmin kirjoittanut ope
Alue: Aihe vapaa
soveltuvuustesti vaihtelee vuosittain, usein siitä on haastattelu ja joku ryhmäkeskustelu