Miten ratkaista? Ensimmäinen lapsenlapsi ja joulun viettäminen

Kyllä se vauva on ihan yhtä ihana pari päivää ennen joulua ja pari päivää sen jälkeenkin.

Minä en ole suostunut koskaan lähtemään kotoani jouluna minnekään. Kyläillä ehtii kyllä muulloinkin kuin juuri aattona ja joulupäivänä.

Siksipä rakastankin joulua 😍🤣

Vierailija kirjoitti:

Me alettiin viettää joulut kotona omana perheenä sen jälkeen, kun lapsia syntyi. Mitä jos alkaisitte luoda ihan omia jouluperinteitä, ettekä menisi kenenkään vanhemmille. 

Tuo on järkevä tapa. Pitääkin luoda oman perheen joulu eikä pidä alkaa kulkea sukulaisten joulunvietossa.

Ihmettelen joitain jotka ottavat stressiä siitä et kumman vanhempien luo tällä kertaa ja pitää vuorotella ym.

Oman perheen joulusta pysyvä tapa ja siitä kertyy lapselle ja lapsille muistot. Tiedän lapsia jotka eivät ole viettäneet ainuttakaan joulua oman perheen kanssa kun menneet jompaan kumpaan mummolaan. Se on väärin.

Toisaalta isovanhemmille pitää suoda heidän oma joulunvietto ilman raatamista. Tiedän että moni mummo on uupunut joulusta.

Minusta on hämmentävää että olette pariskuntana aiemmin viettäneet joulua erillään... Jos olisitte jo valmiiksi olleet siinä syklissä missä useimmat, eli joka kolmas perheenä, joka kolmas miehen vanhemmilla, joka kolmas sinun vanhemmilla, niin vauva olisi vaan hyvin tullut mukaan siihen valmiiseen sykliin. Nyt tietysti olisi helpoin aloittaa sillä perhejoululla ihan oman porukan kesken, tai toinen vaihtoehto on arpoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vauva on ihan yhtä ihana pari päivää ennen joulua ja pari päivää sen jälkeenkin.

Minä en ole suostunut koskaan lähtemään kotoani jouluna minnekään. Kyläillä ehtii kyllä muulloinkin kuin juuri aattona ja joulupäivänä.

Siksipä rakastankin joulua 😍🤣

Meillä ollaan vuorotellen, joko kotona tai miehen suvun kanssa, ja joka toinen minun sukuni kanssa. Miehen suvun kanssa onnistuu hyvin tuo tuollainen että aatto voidaan olla vaikka kotona ja kyläillä muina päivinä, mutta minun sukuni kanssa joko ollaan koko joulu tai ei ollenkaan. Kaikkien suku kun ei asu sellaisen matkan päässä että kesken joulun viitsii lähteä matkustamaan kylään, kun matkaa on lähes 1200km. 

Minä taas en olisi voinut kuvitella jääväni joulusta mitään ymmärtämättömän vauvan ja joulusta innostumattoman miehen kanssa kotiin. Rakastan perinteitä, mutta olisi tuntunut tyhmältä vääntää kaikki jouluruoat kahdelle, koristella vain meitä varten, hankkia kuusi. Minulle jouluun kuuluu läheisten näkeminen, pitkän pöydän ääressä ateriointi, (tuolloin veljen) lasten riemu.

Nyt omat lapset on 4 ja 7 ja minusta on edelleen ihana mennä mummolaan jouluksi. Ja lapsille on tärkeää kum serkut on siellä joka toinem joulu. Olen kyllä tarjonnut että voidaan olla meilläkin, mutta muut eivät halua. Ruokavastuuta jaetaan, sisaruksista yksi tuo jälkkärin, ylsi kalat, yksi salaatit, yksi laatikot.

Ap on ehtinyt jo päättää mitä tekevät oman joulunsa kanssa, mutta oli pakko laittaa eriävä kokemus tästä kun niin moni näki ratkaisuna sen että ollaan jouluna vain oman perheen kesken. Varmaan monille sopii mutta minusta kuulostaa tylsältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me alettiin viettää joulut kotona omana perheenä sen jälkeen, kun lapsia syntyi. Mitä jos alkaisitte luoda ihan omia jouluperinteitä, ettekä menisi kenenkään vanhemmille. 

Tuo on järkevä tapa. Pitääkin luoda oman perheen joulu eikä pidä alkaa kulkea sukulaisten joulunvietossa.

Ihmettelen joitain jotka ottavat stressiä siitä et kumman vanhempien luo tällä kertaa ja pitää vuorotella ym.

Oman perheen joulusta pysyvä tapa ja siitä kertyy lapselle ja lapsille muistot. Tiedän lapsia jotka eivät ole viettäneet ainuttakaan joulua oman perheen kanssa kun menneet jompaan kumpaan mummolaan. Se on väärin.

Toisaalta isovanhemmille pitää suoda heidän oma joulunvietto ilman raatamista. Tiedän että moni mummo on uupunut joulusta.

Joulun alla alkaa tulla eri foorumeille uupuneiden mummien kirjoituksia et älytkää jo vihdoin antaa meille oma leppoisa rauhallinen joulu.

Kaikki eivät älyä eikä mummi ilkee kieltää kun aikuiset lapset ottavat yhteyttä. Huhuh.

Vierailija kirjoitti:

Me kerrottiin alusta asti, että vietetään joka toinen joulu kotona, joka toinen kauempaana asuvien appivanhempien luona. Kotijouluina mun vanhemmat tuli meille tai me mentiin niille osaksi päivää. Pari joulua on vietetty ulkomailla sen jälkeen kun appivanhemmista aika jätti. Nyt lapset jo niin isoja, että kohta saan varmaan miettiä, missä he viettävät joulunsa - meillä vai puolison vanhemmilla.

Haustausmaalle lapset koko jouluksi?

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en olisi voinut kuvitella jääväni joulusta mitään ymmärtämättömän vauvan ja joulusta innostumattoman miehen kanssa kotiin. Rakastan perinteitä, mutta olisi tuntunut tyhmältä vääntää kaikki jouluruoat kahdelle, koristella vain meitä varten, hankkia kuusi. Minulle jouluun kuuluu läheisten näkeminen, pitkän pöydän ääressä ateriointi, (tuolloin veljen) lasten riemu.

Nyt omat lapset on 4 ja 7 ja minusta on edelleen ihana mennä mummolaan jouluksi. Ja lapsille on tärkeää kum serkut on siellä joka toinem joulu. Olen kyllä tarjonnut että voidaan olla meilläkin, mutta muut eivät halua. Ruokavastuuta jaetaan, sisaruksista yksi tuo jälkkärin, ylsi kalat, yksi salaatit, yksi laatikot.

Ap on ehtinyt jo päättää mitä tekevät oman joulunsa kanssa, mutta oli pakko laittaa eriävä kokemus tästä kun niin moni näki ratkaisuna sen että ollaan jouluna vain oman perheen kesken. Varmaan monille sopii mutta minusta kuulostaa tylsältä.

Teillä asia on ratkaistu niin kuin sinä sen haluat. Monissa perheissä on yhtä tärkeää puolisolle mennä sen oman lapsuusperheensä luo, teillä ei ilmeisesti näin ole.

Tässä sitten tuleekin se mietinnän paikka, ollako omassa kodissa vai kumpaan lapsuuden kotiin mennään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en olisi voinut kuvitella jääväni joulusta mitään ymmärtämättömän vauvan ja joulusta innostumattoman miehen kanssa kotiin. Rakastan perinteitä, mutta olisi tuntunut tyhmältä vääntää kaikki jouluruoat kahdelle, koristella vain meitä varten, hankkia kuusi. Minulle jouluun kuuluu läheisten näkeminen, pitkän pöydän ääressä ateriointi, (tuolloin veljen) lasten riemu.

Nyt omat lapset on 4 ja 7 ja minusta on edelleen ihana mennä mummolaan jouluksi. Ja lapsille on tärkeää kum serkut on siellä joka toinem joulu. Olen kyllä tarjonnut että voidaan olla meilläkin, mutta muut eivät halua. Ruokavastuuta jaetaan, sisaruksista yksi tuo jälkkärin, ylsi kalat, yksi salaatit, yksi laatikot.

Ap on ehtinyt jo päättää mitä tekevät oman joulunsa kanssa, mutta oli pakko laittaa eriävä kokemus tästä kun niin moni näki ratkaisuna sen että ollaan jouluna vain oman perheen kesken. Varmaan monille sopii mutta minusta kuulostaa tylsältä.

Teillä asia on ratkaistu niin kuin sinä sen haluat. Monissa perheissä on yhtä tärkeää puolisolle mennä sen oman lapsuusperheensä luo, teillä ei ilmeisesti näin ole.

Tässä sitten tuleekin se mietinnän paikka, ollako omassa kodissa vai kumpaan lapsuuden kotiin mennään?

Ymmärrän täysin että jos kutsuja on kahtaalle niin se on vaikeampaa (meillä ei ollut). Mutta pointti oli että ei se keskenään vietetty joulu kaikille ole autuus ja vapaus niin kuin tässä ketjussa moni esittää. Kaikki ei halua valita olla jouluna vain oman perheen kesken kotona, joten silloin se ei ole ratkaisu pulmaan missä vietetään joulu ja miten vuorotellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me alettiin viettää joulut kotona omana perheenä sen jälkeen, kun lapsia syntyi. Mitä jos alkaisitte luoda ihan omia jouluperinteitä, ettekä menisi kenenkään vanhemmille. 

Tuo on järkevä tapa. Pitääkin luoda oman perheen joulu eikä pidä alkaa kulkea sukulaisten joulunvietossa.

Ihmettelen joitain jotka ottavat stressiä siitä et kumman vanhempien luo tällä kertaa ja pitää vuorotella ym.

Oman perheen joulusta pysyvä tapa ja siitä kertyy lapselle ja lapsille muistot. Tiedän lapsia jotka eivät ole viettäneet ainuttakaan joulua oman perheen kanssa kun menneet jompaan kumpaan mummolaan. Se on väärin.

Toisaalta isovanhemmille pitää suoda heidän oma joulunvietto ilman raatamista. Tiedän että moni mummo on uupunut joulusta.

Joulun alla alkaa tulla eri foorumeille uupuneiden mummien kirjoituksia et älytkää jo vihdoin antaa meille oma leppoisa rauhallinen joulu.

Kaikki eivät älyä eikä mummi ilkee kieltää kun aikuiset lapset ottavat yhteyttä. Huhuh.

Monissa perheissä isovanhemmat itse haluavat lapsensa perheineen kotiin ja toisaaltsi lapset haluaisivat olla työkiireiden jälkeen rauhoittumassa omissa kodissaan eikä autossa ajamassa satoja kilometrejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en olisi voinut kuvitella jääväni joulusta mitään ymmärtämättömän vauvan ja joulusta innostumattoman miehen kanssa kotiin. Rakastan perinteitä, mutta olisi tuntunut tyhmältä vääntää kaikki jouluruoat kahdelle, koristella vain meitä varten, hankkia kuusi. Minulle jouluun kuuluu läheisten näkeminen, pitkän pöydän ääressä ateriointi, (tuolloin veljen) lasten riemu.

Nyt omat lapset on 4 ja 7 ja minusta on edelleen ihana mennä mummolaan jouluksi. Ja lapsille on tärkeää kum serkut on siellä joka toinem joulu. Olen kyllä tarjonnut että voidaan olla meilläkin, mutta muut eivät halua. Ruokavastuuta jaetaan, sisaruksista yksi tuo jälkkärin, ylsi kalat, yksi salaatit, yksi laatikot.

Ap on ehtinyt jo päättää mitä tekevät oman joulunsa kanssa, mutta oli pakko laittaa eriävä kokemus tästä kun niin moni näki ratkaisuna sen että ollaan jouluna vain oman perheen kesken. Varmaan monille sopii mutta minusta kuulostaa tylsältä.

Teillä asia on ratkaistu niin kuin sinä sen haluat. Monissa perheissä on yhtä tärkeää puolisolle mennä sen oman lapsuusperheensä luo, teillä ei ilmeisesti näin ole.

Tässä sitten tuleekin se mietinnän paikka, ollako omassa kodissa vai kumpaan lapsuuden kotiin mennään?

Ymmärrän täysin että jos kutsuja on kahtaalle niin se on vaikeampaa (meillä ei ollut). Mutta pointti oli että ei se keskenään vietetty joulu kaikille ole autuus ja vapaus niin kuin tässä ketjussa moni esittää. Kaikki ei halua valita olla jouluna vain oman perheen kesken kotona, joten silloin se ei ole ratkaisu pulmaan missä vietetään joulu ja miten vuorotellaan.

Mitä sitten tapahtuu, kun isovanhempia ei enää ole? Eikä omia jouluperinteitä luotu? Onko joulu painajainen?

Vierailija kirjoitti:

Meillä anoppi ilmoitti tulevansa valmiiseen joulupöytään meille. Sanoi, että on viimeiset 25 vuotta tehnyt joulun muille, nyt saatte muut tehdä osanne. Istui kuin tatti kolme päivää odottamassa palvelua.

Ihan oikein, jos te olette viettäneet joulunne tähän asti anoppilassa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä anoppi ilmoitti tulevansa valmiiseen joulupöytään meille. Sanoi, että on viimeiset 25 vuotta tehnyt joulun muille, nyt saatte muut tehdä osanne. Istui kuin tatti kolme päivää odottamassa palvelua.

Tuo on oikein!  Sulla on fiksu anoppi.  Puolensa se on pidettävä ja otettava joskus takaisinpäinkin. 

Tietysti voisi tehdä niinkin, että lähtisi vain jouluksi jonnekin matkalle.  Saisi jälkikasvu hoitaa joulunsa omin nokin kokonaan ilman anoppia. 

Ap:lle sanoisin, että voisitte mieluummin viettää joulunne ihan kotonanne.  Pienen vauvan kanssa on hankalaa olla vieraisilla, vaikka kuinka olisikin mummolassa. 

Minun suvussa on vuokrattu huvila laskettelukeskuksesta jo vuosia jouluviikoksi. Me olemme joka toinen vuosi siellä joulun. Vanhempani ja sukuni asuvat pohjoisessa, joten välimatkat on pitkiä.

Sitten olemme nyt pari kertaa järjestäneet aaton meillä niinä vuosina kun emme vietä joulua minun sukuni kanssa. Meille on sitten tervetulleita miehen veljet perheineen, anoppi ja appiukko, miehen setä ja mahdollisesti serkku sekä se minun puolen sukulaiseni joka asuu lähellä minua. Eli aaton vietossa on meidän oman nelihenkisen perheen lisäksi yleensä 4-13 ihmistä.

Anoppilaan meidät on sitten kutsuttu aina joulupäiväksi illalliselle, se on sellainen anopin oma perinne.

Ollaan viimeksi oltu kotona keskenämme joulu viitisen vuotta sitten kun mies ja esikoinen olivat vatsataudissa aattoa edeltävät päivät.

Jotenkin en ole ikinä tuntenut tarvetta sille että oltaisiin vain perheen kesken oma joulu. Mulle joulu on aina ollut iso sukujuhla, jossa sitten ainakin tapaa ne kummin kaiman siskot joita näkee vain sen kerran vuodessa.

Nyt varsinkin on kiva kun voi sitten kutsua omaan kotiin aattona porukkaa kun on tilaa. lapser sitten tietysti kasvaessaan saavat tehdä joulun kanssa miten haluavat, nyt he ovat vielä ala-asteikäisiä eli i han hetkeen ei tule muutosta tilanteessa.

Ja molemmat lapset ovat syntyneet alkuvuodesta, ja ovat olleet ensimmäisenä joulunaan, toinen 10kk ja toinen 9kk, jotennihan mitään vastasyntyneitä ei ole ollut joulun aikaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä anoppi ilmoitti tulevansa valmiiseen joulupöytään meille. Sanoi, että on viimeiset 25 vuotta tehnyt joulun muille, nyt saatte muut tehdä osanne. Istui kuin tatti kolme päivää odottamassa palvelua.

Tuo on oikein!  Sulla on fiksu anoppi.  Puolensa se on pidettävä ja otettava joskus takaisinpäinkin. 

Tietysti voisi tehdä niinkin, että lähtisi vain jouluksi jonnekin matkalle.  Saisi jälkikasvu hoitaa joulunsa omin nokin kokonaan ilman anoppia. 

Ap:lle sanoisin, että voisitte mieluummin viettää joulunne ihan kotonanne.  Pienen vauvan kanssa on hankalaa olla vieraisilla, vaikka kuinka olisikin mummolassa. 

APn lapsi on 5-vuotias eli varmaan kyläilykin onnistuu...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en olisi voinut kuvitella jääväni joulusta mitään ymmärtämättömän vauvan ja joulusta innostumattoman miehen kanssa kotiin. Rakastan perinteitä, mutta olisi tuntunut tyhmältä vääntää kaikki jouluruoat kahdelle, koristella vain meitä varten, hankkia kuusi. Minulle jouluun kuuluu läheisten näkeminen, pitkän pöydän ääressä ateriointi, (tuolloin veljen) lasten riemu.

Nyt omat lapset on 4 ja 7 ja minusta on edelleen ihana mennä mummolaan jouluksi. Ja lapsille on tärkeää kum serkut on siellä joka toinem joulu. Olen kyllä tarjonnut että voidaan olla meilläkin, mutta muut eivät halua. Ruokavastuuta jaetaan, sisaruksista yksi tuo jälkkärin, ylsi kalat, yksi salaatit, yksi laatikot.

Ap on ehtinyt jo päättää mitä tekevät oman joulunsa kanssa, mutta oli pakko laittaa eriävä kokemus tästä kun niin moni näki ratkaisuna sen että ollaan jouluna vain oman perheen kesken. Varmaan monille sopii mutta minusta kuulostaa tylsältä.

Teillä asia on ratkaistu niin kuin sinä sen haluat. Monissa perheissä on yhtä tärkeää puolisolle mennä sen oman lapsuusperheensä luo, teillä ei ilmeisesti näin ole.

Tässä sitten tuleekin se mietinnän paikka, ollako omassa kodissa vai kumpaan lapsuuden kotiin mennään?

Ymmärrän täysin että jos kutsuja on kahtaalle niin se on vaikeampaa (meillä ei ollut). Mutta pointti oli että ei se keskenään vietetty joulu kaikille ole autuus ja vapaus niin kuin tässä ketjussa moni esittää. Kaikki ei halua valita olla jouluna vain oman perheen kesken kotona, joten silloin se ei ole ratkaisu pulmaan missä vietetään joulu ja miten vuorotellaan.

Mitä sitten tapahtuu, kun isovanhempia ei enää ole? Eikä omia jouluperinteitä luotu? Onko joulu painajainen?

Eiköhän me jotain keksitä. Mutta en ajatellut lakata viettämästä tunnelmallisia sukujouluja jo ennakkoon sillä ajatuksella että joskus ne sukulaiset kuitenkin kuolee 😂

Ehkä me vietetään sitten joulua omien (joulusta jotain jo tajuavien) lasten kanssa ja siirretään perinteitä meille. Ehkä meillä on lapsenlapsia, ehkä lasten perheet haluavat valmiiseen pöytään? Ehkä ei. Ehkä ollaan kahdestaan ja keksitään sitten jotain ihan uutta! Mutta jos on mahdollista valita, valitsen joulun läheisten kanssa isommalla porukalla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt joulun lähestyessä on noussut esiin uusi ongelma - missä vietämme joulun? Saimme mieheni kanssa esikoisemme tänä vuonna.

Toki kaikki haluavat nähdä lapsemme juuri jouluaattona. Viime vuoden joulusta sen verran, että minä olin sukuni kanssa vanhemmillani ja mieheni oli omilla vanhemmillaan.

 

Missä vietämme tämän joulun? Emme pysty kutsumaan kaikkia meille. Jos menemme kummalle tahansa, jompikumpi isovanhempi loukkaantuu. En haluaisi suututtaa ketään. Emme halua ajaa paikasta toiseen. Mitä teemme? Valitsemme kylmästi vain jommankumman vanhemmat? Auttakaa armaat! :)

Miksi olette viettäneet edellisen joulun erossa toisistanne? Paras vaihtoehto on, että vietätte joulun keskenämme kolmistaan kotona. Siihen ajoruljanssiin ei kannata lähteä. Saatte tehdä sitä joka joulu.

Vanha aloitus. Mutta meillekin on tullut lapsenlapsia tämän jälkeen. Mutta emme ole kutsuneet tytön ja pojan perhettä meille jouluksi. En ole mikään kodin ihme, joka pienillä kätösillään haluaa laittaa joulua isolle suvulle. Häivymme lasten isän kanssa jouluksi edelleen kahdenkesken pohjoiseen mökille ja käymme syömässä jouluaterian läheisen hotellin ravintolassa.

Ei ole lapset valittaneet, eivätkä heidän puolisonsa. Lapsenlapsia nähdään muulloin.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas haluaisin viettää joulua anoppilassa, jossa on paljon tilaa, salihuone kuusta varten, iso ruokapöytä, jonka ympärille mahtuu 20 henkeä ja sellainen Carl Larssonin tauluista tuttu tunnelma. Anoppi on ilmoittanut, että ei käy, hän on lapsijoulunsa juhlinut ja tahtoo olla rauhassa. Tapanina saadaan käydä, mutta mitään lahjoja siellä ei jaeta eikä muutenkaan ole joulun tunnelmaa sitä koristeltua kuusta lukuunottamatta.

Aina ei saa, mitä haluaa. Ilahduttavaa tässä on se, että joku palstalainen vapaaehtoisesti haluaisi anoppilaan ja vieläpä jouluksi. Tosin miniää viehättää tässä enemmän miljöö kuin itse anoppi :).

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 08:42"]

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 23:53"]

Me alettiin viettää joulut kotona omana perheenä sen jälkeen, kun lapsia syntyi. Mitä jos alkaisitte luoda ihan omia jouluperinteitä, ettekä menisi kenenkään vanhemmille.

Sama juttu itselläni. Tehtiin omat Joulut, kun lapsia tuli. Nyt huomaan ärsyyntyväni   siitä, kun omat aikuiset lapset kumppaneineen seilaavat ristiin rastiin aattona ja Joulupäivänä syömässä siellä ja täällä. Se on niin ärsyttävän levotonta, Mulle sopisi, että viettäisivät välillä omaa Joulua ja mminä mieheni ja nuorimmaisen kanssa omaa. Voi kuulostaa pahalta, mutta näin se on. Aikansa kutakin ja tämä ei tarkoita ettenkö välittäisi !

[/

Kaverini sanoo samaa. Hän on tehnyt lapset kahdessa erässä ja häntä ärsyttää, kun kaikki haluavat viettää joulun heillä. Aikuisia tulee 6 ja lapsenlapsia 7. Siinä sitä on äidille työtä, että saa kaikille puuhattua lapsuuden ihanan joulun.

Miksi nuoret ei viitsi itse tehdä edes joulunsa eteen mitään, vaan aina pitää päästä valmiille

 

Tosiaan nyt uusia tapoja joulunviettoon. Kun on nuorten raskasta ajella mummoloissa ja tyydyttää heidän mummoilutarpeitaan, niin suvun nuori polvi järjestämään sukujouluja.  Se järjestetään siinä kodissa, missä on eniten tilaa. Nuoret laittavat mieleisensä menun ja kutsuvat isovanhempia ja isäpuolia, puolimummoja ja avokkeja joulunpyhinä käymään. Siinä sitten ovet käyvät ja vanhempaa sukupolvea riittää vierailemassa. Ja vanhemmalle sukupolvelle jää muistelijan osa, kun ei tarvitse kokkailla.