Lapsi raivoaa puhelimessa

*kuinka ratkaista tällainen järkevästi? Ap

Kotiaresti

Kasvata se pentus!

Vierailija kirjoitti:

Kotiaresti

Voisi olla hyvä kyllä... Ap

Ekaluokkalaisilla on kova esitys päällä kavereille. Hävettää kun äiti yritti paimentaa. Se rooli on kyllä vähän hölmö mutta ryhmäpaine.

Tähän aikaan koulun pihalla ekaluokkalainen? 

Vierailija kirjoitti:

Kasvata se pentus!

Olipas järkevä kommentti 👍🏻 Eikö sulla sen verran raksuta, että tässähän sitä juuri yritän. Ap

Lapsi ei mene kavereiden kanssa ulos. Haetaan heti pois, jos tulee asiaton vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvata se pentus!

Olipas järkevä kommentti 👍🏻 Eikö sulla sen verran raksuta, että tässähän sitä juuri yritän. Ap

Jos puhelimeen huudetaan niin puhelin pois.

Mikä ajatus on soittaa ja kysyä missä lapsi on? Pitiko tulla syömään vai mikä juttu? Oliko sovittu kotiintuloaika?

Lapsi hermostuu jo nähdessä soiton, kun tietää, että joku vaatimus tuler. Säännöt selviksi ja kotiintuloajat ja sitten voi miettiä rajoituksia, jos lapsi ei noudata sääntöjä. 

Kannattaa ottaa periaatteeksi, että elämässä on vapautta ja vastuuta. Jos nyt ihan järjellä ajattelee niin onko se niin kauheaa jos lapsi on ulkona kavereiden kanssa kun vihdoinkin on valoisaa? Kannattaa mieluummin tehdä selkeitä sopimuksia kuin antaa olla epämääräisessä tilassa. Lapsellekin ne sovitut raamit tuovat turvaa.

Kun lapsi noudattaa vastuuntuntoisesti sovittuja asioita niin hän ansaitsee myös vastuuta. Tuolla menetelmällä minä sain kasvatettua kaksi temperamentikasta lasta. Ei se spontaanius häviä mihinkään elämästä kun kertoo ruoka-ajan jne. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä ajatus on soittaa ja kysyä missä lapsi on? Pitiko tulla syömään vai mikä juttu? Oliko sovittu kotiintuloaika?

Lapsi hermostuu jo nähdessä soiton, kun tietää, että joku vaatimus tuler. Säännöt selviksi ja kotiintuloajat ja sitten voi miettiä rajoituksia, jos lapsi ei noudata sääntöjä. 

Tarkoitus kutsua syömään. Sovittu että voi jäädä leikkimään mutta soitan kun täytyy lähteä tulemaan syömään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ottaa periaatteeksi, että elämässä on vapautta ja vastuuta. Jos nyt ihan järjellä ajattelee niin onko se niin kauheaa jos lapsi on ulkona kavereiden kanssa kun vihdoinkin on valoisaa? Kannattaa mieluummin tehdä selkeitä sopimuksia kuin antaa olla epämääräisessä tilassa. Lapsellekin ne sovitut raamit tuovat turvaa.

Kun lapsi noudattaa vastuuntuntoisesti sovittuja asioita niin hän ansaitsee myös vastuuta. Tuolla menetelmällä minä sain kasvatettua kaksi temperamentikasta lasta. Ei se spontaanius häviä mihinkään elämästä kun kertoo ruoka-ajan jne. 

Ja sulla tais mennä koko ketjun pointti vahvasti ohi 🙄

Puhuuko lapsi muutenkin auktoriteeteille tuohon äänensävyyn?

Juttelette kotona tästä puhelinköytöksestä ja että kaverien kans ei voi lähteä jos asialliset vastaukset ja sovitusti syömään tuleminen ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Puhuuko lapsi muutenkin auktoriteeteille tuohon äänensävyyn?

Ei. Luulen että kyse on ryhmäpaineesta, kuten joku tuossa ylempänä mainitsikin. Ja sitten veikkaan että hän yksinkertaisesti niin innoissaan leikkien tohinassa, että hermostuu kun soitan. Täytyypä jutella lapsen kans oikein kunnolla ja keksiä myls joku pieni rangaistus, ei tää nyt maailman isoin juttu ole, kunhan ei muodostu tavaksi. Ap

Mun tyttö oli joskus alakoulussa samanlainen. Oli niin innoissaan leikkimässä että äitin kanssa ei kiinnostanut jutella. Saattoi soittaa hetken päästä että niin sinähän soitit ja rakas äiti onko ruoka jo valmista tms. On se sellaisia ihania örheltäjiä ne lapsukaiset välillä. Temperamenttia löytyy.

Meillä oli kauankin aikaa sitten kesälomalla yhden lapsemme luokkatoveri kylässä, sitten yökylässä ja seuraavankin yön.

Tuli siis ensin vain päiväksi leikkimään. Yksi yö oli ihan ok kaikille. Mutta sitten halusi olla lisäöitä. Karjui äidilleen puhelimessa niin rumasti, että meiltä oli korvat pudota. Ei siis lupaa "tarvinnut" meiltä, ei äidiltään, sen kuin ilmoitti, että jää vielä.

Kolmatta yötä ei tullut. Keksittiin jo meidänkin puolelta joku "meno", että saatiin päsmäri lähtemään kotiinsa. Häneen kyllästyi lapsetkin totaalisesti.

Kun vihdoin lähti, sanoin lapsille, että siinä näitte todella huonoa käytöstä. Kenellekään ei tuolla tavalla huudeta puhelimessa.

Ap jatkaa vielä:

Lisäksi lapsella vaivaa peräsuolen laskeuma voiko raivoaminen johtua siitä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

*kuinka ratkaista tällainen järkevästi? Ap

Siinähän se jo ratkesi. Yritin tytölleni sanoa ettei saisi luuria lyödä korvaan vaan ensin sanotaan moikka, heippa tai muuta mutta uhmakas on sellainen kuin haluaa olla. Ei kannata kovistella liikaa. Rakkautta sekä keskustelua. Sellaisia ne ovat sitten aina, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Rakkaus sallii koetella.